Vanhan kansan viisaudessa todettiin, että ”lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta”.
Lapsuus ei ole välivaihe – se on ihmiselämän tärkein perusta. Siksi pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen johdolla nyt teemme myös lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jossa pureudutaan rohkeasti järjestelmän perusongelmiin. Tavoite on selvä: jokaisen lapsen pitää saada tarvitsemansa apu oikeaan aikaan, ja yhteiskunta pitää lupauksensa lapsen suojelemisesta silloin, kun lapsi sitä tarvitsee.
Hyvinvointiyhteiskuntamme käyttää lastensuojelun, avo- ja sijaishuoltoon vuositasolla reilu 1,5 miljardia euroa. Laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Silti järjestelmä ei näytä toimivan niin kuin pitäisi. Asiantuntijat ovatkin laajasti yhtä mieltä: ongelma ei ole rahan puute, vaan se, mihin sitä käytetään. Kun järjestelmä ei toimi, resursseja kuluu hukkaan – ja siinä kaikki häviävät. Ennen kaikkea häviävät lapset. Tämän takia valitsimmekin vaikeamman, mutta vastuullisemman tien: Korjataan se, mikä on rikki. Resurssit on suunnattava paremmin lasten avuksi, ja työkalut on saatava kuntoon.
Nyt tehtävät muutokset lastensuojelulainsäädäntöön antavat ammattilaisille selkeämmät ja toimivammat keinot turvata lasten arki. Kasvatuksellisia keinoja laajennetaan, luvattomiin poissaoloihin voidaan puuttua tehokkaammin, ja vakavassa rikoskierteessä oleville lapsille luodaan uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu. Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrian osaaminen sovitetaan paremmin yhteen, jotta vaikeasti oireileva lapsi ei jää pyöröoven vangiksi. Jokainen lapsi tarvitsee niitä rajoja, mutta myös rakkautta – ja ammattilaiset tarvitsevat edellytykset antaa niitä. Tämä uudistus rakentaa sitä pohjan.
Merkittävä joukko sijaishuollossa asuvia nuoria katoaa, eikä kukaan tunnu etsivän heitä. Vuositasolla tapahtuu tuhansittain yksittäisiä hatkoja, kolmasosassa tapauksista lapsi on kateissa yli viikon. Yhä useammat ja jopa nuoremmat lapset karkaavat laitoksista. Nämä lapset ja nuoret altistuvat retkillään ja piilotellessaan helpolla myös erilaisille rikoksille hyväksikäytöstä seksuaali- ja muihin väkivaltarikoksiin. Hatkoilla olleita lapsia on löytynyt myös kuolleena.
Tähän vihdoin puututaan. Lakimuutoksen myötä lastensuojelulaitoksen työntekijöillä tulee oikeus pitää lapsesta kiinni ja estää poistuminen laitosalueelta. Jos lapsi on jo karannut, viranomaisilla olisi aiempaa matalampi kynnys paikantaa lapsi ja palauttaa hänet turvaan – tarvittaessa menemällä asuntoon, jossa lapsen epäillään olevan.
Paras lastensuojelu on sellainen, jota ei tarvita.
Siksi varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat uudistuksen ytimessä. Olemmekin tehneet nyt laajan joukon konkreettisia panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lasten ja nuorten terapiatakuu on nyt voimassa. Kouluihin on tuotu lisää aikaa oppimiselle, enemmän läsnä olevia aikuisia ja selkeämmät rajat kännyköiden käytölle. Uudistunut perusopetuslaki kieltää matkapuhelinten käytön oppitunneilla ja tavoitteena on laajemminkin palauttaa kouluihin työrauha ja keskittyminen – oikeus oppia ilman jatkuvaa häiriötä. Koulukiusaamisen ehkäisemiseen lisäsimme viisi miljoonaa euroa rahoitusta, ja koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä vahvistetaan. Et ole yksin -toiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan nuorisosektorille. Hallitus selvittää parhaillaan, miten lasten sosiaalisen median käytön rajoittaminen voitaisiin toteuttaa.
Kokoomuksessa uskomme, että lapset tarvitsevat selkeät rajat ja runsaasti rakkautta. Jokaisella lapsella ja nuorella lisäksi on oltava aito mahdollisuus kasvaa, käydä koulua ja opiskella ja onnistua.
Eduskunnan istuntosalissa Väinö Aaltosen patsaissa pieni lapsi tervehtii meitä kansanedustajia. Hänen viesti on selvä: ”Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Muistakaa se aina, kun teette päätöksiä”.
Timo Heinonen
kansanedustaja
KM, luokanopettaja