Kuljettajien ammattipätevyys-direktiivi, laki, tuo kohtuuttomuuksia arkeen.

Blogi, keskiviikkona 27.03.2013

Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä säädettiin vuonna 2007, ja siihen liittyvä siirtymäaika päättyy 1.9.2014 tavaraliikenteen osalta. Siirtymäajan jälkeen tavaraliikenteessä toimivaa kuljettajaa koskee myös ammattipätevyysvaatimus, joka tarkoittaa perustason koulutusta ja viiden vuoden välein suoritettavaa jatkokoulutusta. Lainmuutoksen tarkoituksena oli ja on varmasti aidossa ammattikäytössä Liikenneturvallisuusviraston mukaan lisätä autonkuljettajien ammatillisia valmiuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta.

Lain soveltamisala aiheuttaa kuitenkin edelleen epäselvyyksiä. Minuun on useampikin ollut yhteydessä ja kysynyt, että koskeeko tämä häntä tai koskeeko tämä sellaista ja sellaista tilannetta. Erityisesti maatalousyrittäjien osalta on ollut epäselvää, kenen kyseinen ammattipätevyys täytyy suorittaa. Esimerkkinä on tilanne, jossa viljelijä kuljettaa itse kasvattamansa perunat tai porkkanat torille, jossa hän myy ne itse, tai kuljettaa itse kasvattamansa tuotteet omalla autollaan myyntiin kauppaan.

Päätin hieman asiaa selvittää näille kysyjille ja vaadinkin liikkenneministeriltä tietoa lain soveltamisesta. Lain soveltamisesta tulisi minusta antaa ohjeistus, joka antaisi yrittäjille mahdollisuuden paremmin arvioida omaa työmalliaan lain vaatimuksiin. Tulkintavaikeuksia on paljon myös hevosalalla. Ammattipätevyyden hankkiminen on sekä rahallisesti että ajallisesti kohtuullisen suuri panostus yrittäjille, joiden päätoimi ei ole kuljettaminen.

Liikenneministeri Merja Kyllönen vastasikin kysymykseeni viime viikolla. 

Ministerin vastaus sanatarkasti menee näin:

”Kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (273/2007) mukaan kuorma-auton ajo-oikeuden 10.9.2009 tai sen jälkeen saaneelta vaaditaan ajokortin lisäksi perustason ammattipätevyyskoulutus, jos hän kuljettaa ajoneuvoa muissa kuin mainitun lain 2 §:ssä tarkoitetuissa ajoissa. Ennen mainittua päivää kuorma-auton ajokortin saaneilta ei vaadita perustason ammattipätevyyden suorittamista erikseen, mutta heidän on saatava ensimmäinen jatkokoulutus 10.9.2014 mennessä ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein. Ammattipätevyys osoitetaan kuljettajan ammattipätevyyskortilla tai ajokorttiin tehdyllä merkinnällä.

Mainittuun 2 §:ään sisältyvät ajot, joissa ei vaadita ammattipätevyyttä. Poikkeukset noudattavat säännöstön pohjana olleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY poikkeuksia. Kuorma-autoa saa kuljettaa ilman ammattipätevyyttä mm. yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa ja ajoneuvojen huoltamiseen ja korjaamiseen liittyvissä siirroissa ja koeajoissa. Eduskunta lisäsi mukaan kansallisen poikkeuksen, joka soveltuu maanviljelijän torikauppaan. Ammattipätevyyttä ei vaadita, kun ajoneuvolla kuljetetaan vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja itse myy tietyssä paikassa eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa. Poikkeus ei mahdollista sitä, että kuljettaja kuljettaa tuotteita useampaan paikkaan myytäväksi tai kaupustelee niitä ovelta ovelle. Muuten maatalousyrityksen ajot ovat kaupallisia ajoja. Lakiin sisältyy myös poikkeussäännös, jonka mukaan ammattipätevyyttä ei vaadita, jos ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja itse ammattiaan harjoittaessaan käyttää eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa. Laissa ei ole tarkempia säännöksiä asiasta. Direktiivikäsittelyn aikana esimerkkinä pidettiin putkimiestä, joka kuljettaa asennustyössään tarvitsemiaan materiaaleja ja laitteita. Säännöksen soveltamisen hevosalalla voisi tämän perusteella katsoa edellyttävän esimerkiksi hevosen käyttämistä metsänraivauksessa metsurin ja ravikilpailuissa ohjastajan työvälineenä, kun he itse kuljettavat ne paikkaan, jossa työn tekevät.

Lain soveltamisala on lähtökohtaisesti laaja. Raskaan kaluston kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys, jos soveltuvaa poikkeusta ei löydy. Lakiin ei sisälly valtuuksia tarkempiin säännöksiin tai ohjeisiin. Ammattipätevyyden tarve erilaisissa kuljetuksissa on arvioitava säännösten perusteella. Liikenteen turvallisuusviraston kotisivuilla on joitakin esimerkkejä helpottamaan poikkeusten soveltamista, mutta oikeudellista sitovuutta niillä ei ole. Liikennevalvonnassa poliisi arvioi lainsäädännön pohjalta, onko kuljettajalla kulloisenkin kuljetuksen edellyttämä kelpoisuus, ja viime kädessä asiaan ottaa kantaa tuomioistuin valitusmenettelyssä. Hallituksen tarkoituksena ei ole erikseen tulkita tai ohjeistaa ammattipätevyyssäännösten soveltamista.”

Torille siis maanviljelijä saa viedä omia tuotteitaan, jos tuotteet on itse kasvattanut ja ne torilla myös itse myy. Jos myyjänä on joku muu torilla niin enää ei kuljetus vanhaan tapaan onnistukaan. Vaaditaan siis tuo ammattipätevyys kuljettamiseen. Sama siis tilanteessa, kun putkimies tuo työmaalle tavaraa. Jos hän tuo tavaraa vain itselleen eli asentee kaiken tuomansa itse niin kuljettamiseen ei tarvita lisäkoulutusta. Mutta jos pieni yritys esimerkiksi pomonsa johdolla tuo kuormallisen tavaraa rakennustyömaalle eri työmiehien käyttöön niin ammattipätevyys vaaditaan. Tai tuo hevosenkuljetustilanne. Jos siis hevosenomistaja itse kuljettaa oman hevosensa raveihin ja ohjastaa sitä itse myös raveissa niin kuljetuksen voi hoitaa vanhaan tapaan. Jos taasen hevosenomistaja vie hevosensa raveihin ja sitä ajaa siellä joku muu niin kuljettamiseen tarvitaankin jo erillinen ammattipätevyystutkinto.

Voisi sanoa, että on älytöntä. Minusta oikea tulkinta olisi se, että aina kun kuljetus ei ole pääelinkeino tai sitä ei harjoiteta säännöllisenä suurimpana osana yritystoimintaa niin kallista lisätutkintoa ja sen jatko-osia ei vaadittaisi. Tuntuu kertakaikkisen hullulta, että tällä tavalla esimerkiksi vähäinen lähituotteiden kuljettaminen yhteiskuljetuksella lähikauppaan tehdään mahdottomaksi tai ainakin kalliiksi.

Täytyy selvittää voisiko asialle vielä tehdä jotain.

Aamun tuorein HS-Gallup: Kokoomus 21%, PS 18,7%, SDP 18,1%, Kesk 17,9%.

Hieno tulos Hesarin gallupista. Olemme kasvaneet suosiotamme alkuvuoden aikana ja ero muihin jo nyt yli 2 prosenttiyksikköä. Nousussa siis meidän lisäksi perussuomalaiset ja myös vihreiden ohi nousseet vasemmistoliitto. Demarien käyrä samassa ja keskusta alamäessä uuden puheenjohtaja Juha Sipilän tuoman alkunosteen jälkeen. Vihreiden kannatus näyttää syövän Heidi Hautalan pimeän työn -kohu ja sen uudet kytkökset rikollisjärjestöihin. Ja emme vielä edes tiedä mitä kaikkea siitä casesta paljastuu.

Mutta erinomainen tulos meille. Vahvistaa edelleen sitä, että vaikeitakin päätöksiä pitää uskaltaa tehdä. Suomalaiset arvostavat vastuunkantoa.

Kello 14.54.

Juuri hetki sitten julkistettiin yhteenveto viime viikon kehyspäätöksistä. Tässä linkki pumaskaan: Valtiontalouden kehyspäätös 2014-2017.

Hyviä myönteisiä uutisia valtakunnan tasolla saatiin myös ammattikoulujen aloituspaikoista. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää vähennetään vuoteen 2016 mennessä lopulta vain 3 150 opiskelijalla. Marraskuussahan ministeriö esitti, että paikkojen vähennettäisiin 7 351 paikalla vuoden 2013 tasosta. Ministeriön aiempia vähennysehdotuksia on kohtuullistettu nyt erityisesti Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Erittäin kovat leikkaukset kuitenkin osuvat vielä Hämeeseen mm. Hämeenlinnan ja Lahden seuduille. Niitä pitää nyt seurata huolella, että leikkaukset eivät tee piikkiä nuorisotyöttömyyteen tai nuorisotakuun toteutumiseen.

Hyria säilyy kovilta leikkauksilta Metropolialueella pääasiassa toimivana ammattikouluna. Hyria saa uusia aloituspaikkoja tulevina vuosina hieman lisää. Tarve toki olisi kovan kasvun alueella suurempikin, kun täytyy todeta, että 2014 +80 paikkaa ja sitten 2015 +120 paikkaa ja 2016 +180 paikkaa on hyvä työvoitto. Ne määrät eivät vastaa kuitenkaan alueella tarvetta, mutta on kovat luvut verrattuna siihen, että alkuperäinen olisi tarkoittanut jopa yli 300 aloituspaikan vähennystä Hyriaakin.

Mutta nyt on tärkeää seurata huolella miten kasvualueilla koulutustakuu toteutuu. Itse pidän kohtuuttomina näitä Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen leikkauksia ja niitä on syytä kohtuullistaa tulevina vuosina.

Opintotukijärjestelmää uudistetaan nyt myös hallitusohjelman mukaisesti tukemaan paremmin nimenomaan päätoimista opiskelua ja myös nopeampaa valmistumista.

”Korkea-asteella otetaan käyttöön opintolainahyvitys, joka on opintolainavähennystä selkeämpi ja tehokkaammin tutkinnon suorittamiseen kannustava sekä lainan takaisinmaksua turvaava etuus. Opintolainan käyttökelpoisuutta parannetaan lisäksi luopumalla yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana ja sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin. Säännönmukaisempaan opiskeluun kannustamiseksi edellytetään jatkossa opintotukijärjestelmän piirissä olevilta 20 opintopisteen vähimmäissuoritusta lukuvuodessa.

Itsenäisesti asuvien 18 – 19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa leikkaavia vanhempien tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Lisäksi tukiajan laskentaperusteita täsmennetään ja korkea-asteen 70 tukikuukauden enimmäistukiaikaa lyhennetään.”

Itse edelleen toivon, että rakenneuudistusta viedään opintotuessa eteenpäin ja tavoitteena pitää olla vapaantulonrajoista kokonaan luopuminen ja näin myös aidon ahkeruuden ja työnteon salliminen myös opiskelijoille. Tärkeää on myös edelleen vahvistaa opintotukea niin, että se takaa paremmin täysipäiväisen opiskelun ja kannustaa myös opiskelemaan reippaammin.

”Nuorten oppisopimuskoulutusta vahvistetaan ja oppisopimuskoulutukseen tulee nuorilleennakkojakso. Kokeillaan joustavaa siirtymistä oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen. Työssäoppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä. Oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta kehyskaudella yhteensä 81 miljoonaa euroa.”

Lisäksi jatketaan määräaikaisen nuorten aikuisten, 20 – 29-vuotiaiden, osaamisohjelman toteutusta vuoteen 2016 saakka. Nuorisotakuun toteutumisen turvaamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen määrärahaa lisätään yhteensä 48 miljoonaa euroa vuosina 2014–2017.”

Yle-vero sen kuin nousee. Ja tämä on aivan uskomaton juttu. Viime viikolla oli yhdessä sovittu, että Yle-veron automaattinoususta luovutaan. Yle-veron indeksi siis olisi jäädytetty. Minusta se oli oikea ratkaisu kun kaikkialla muuallakin säästetään ja myös esimerkiksi koulutuksen oma indeksi ja myös lapsilisien korotukset on jäädytetty indeksijäädytyksin. Tänään kuitenkin HS kertoi, että päätöksestä on jouduttu luopumaan SDP:n vaatimuksesta. En ymmärrä kyllä lainkaan. Ja kun aihetta hieman kommentoin niin demarivaikuttajista heti ärähdettiin, että ”yhdessä päätetty”. Yhdessä päätettiin, että Yle-veroa ei nosteta, mutta nyt SDP:n vaatimuksesta vuotuiset nostot tulevatkin. Suosittelen siis demareita kantamaan selkä suorana myös oman vaatimuksensa kritiikinkin. Minulla olisi ollut tässä taloustilanteessa toisenlaisia arvovalintoja ja rahareikiä.

Kuntatalous tulee jatkumaan kivisellä tiellä.

Kuntien valtionosuuksia leikataan tulevina vuosina yhteensä noin 890 miljoonalla. Muutosta kompensoidaan kuitenkin ohjaamalla kunnille jäteveron tuotto. Se tosin on tästä alle kymmenes osa. Lisäksi verotuloja kunnissa vähentävät myös korotukset kotitalousvähennykseen ja työtulovähennykseen Kaiken kaikkiaan kuntatalous tulee olemaan siis todella tiukoilla nykymenolla. Kuntatalous ei siis tule lähivuosina olemaan tasapainossa millään mittarilla katsottuna. Kuntien vuosikate ei tule riittämään poistojenkaan kattamiseen.

Rakenteellisia uudistuksia siis tarvitaan, jotta hyvät ja laadukkaat palvelut voidaan turvata kaikille suomalaisille. Rahat eivät nyt vain yksinkertaisesti tule riittämään.

Isossa kuvassa VM arvio maamme BKT:n kasvavan tänä vuonna.

Tälle vuodelle kasvu on vaatimatonta 0,4 prosentin luokkaa. Eli hieman aiempia arvioita heikompaakin vielä. Ensi vuonna arvioidaan kasvun hieman vahvistuvan noin 1,6 prosenttiin ja sitä seuraavana vuonna 2015 2,1 prosenttiin. Kansainvälisen talouden epävarmuus siis näkyy edelleen meilläkin ja voi toki muuttaa nämäkin luvut vielä aivan toisiksikin. Siksikin tärkeää, että nyt yritämme vakiinnuttaa koko Euroopan tilannetta ja saada kasvu-uran laajemmaksi. VM:n arvioiden mukaan kuitenkin kansainvälisen taloustilanteen heikkeneminen olisi nyt pysähtynyt ja tilanne vakiintumassa. Toivotaan parasta aikka kasvunäkymät ovatkin hentoisia ja ”shokkien sietokyky alhainen”.

Ja mikä valitettavinta myös työttömyyden uskotaan edelleen nousevan. Tänä vuonna jonkin verran 8 prosentin päälle eikä ennusteet 2014 eteenkään päin ole kovinkaan ruusuisia. Jos tälle vuodelle ennustetaan 8,2 prosentin työttömyysastetta niin vuonna 2015 luku olisi 7,8%. Vaikealta siis näyttää ja rakenteelliset ongelmat kiusaavat pitkään.

Inflaatio pyörii tulevina vuosina noin 2 prosentissa. Tänä vuonna 2,1 ja ensi vuonna 2,5 ja sitten vuonna 2015 noin 2 prosentin vauhdissa kuluttajahintojen nousu.

Ja mikä on ollut hyvin tiedossa ja minkä tämä kaikki valitettavasti jälleen vahvistaa niin edessä oleva talouskasvu ei riitä kääntämään maamme taloutta vahvistuvalle uralle. Rahoitusasema säilyy alijäämäisenä koko kehyskauden aina vuoteen 2017 asti. Kuitenkin valtionvelan kasvu pysähtynee suhteessa kokonaistuotantoon.

Mutta tässä siis taas jotain… Palaan aiheisiin tässä lähipäivinä varmasti.

Kello 22.02 ja juuri Hämeenlinnasta takaisin kotiin. Upea ilta tänään Rinkelinmäen RitariAreenalla. HPK:n A-pojat pelasivat ensimmäisen SM-sarjan loppuottelunsa Espoon Bluesia vastaan. Trilleri päättyi Kerhon makeaan voittoon ja ensimmäiseen kiinnitykseen kohti mestaruutta. Taistelu jatkuu jo perjantaina Espoossa ja toivottavasti mestaruutta voimme juhlia Hämeenlinnassa jo lauantai-iltana. Hieno matsi ja onnea pojille.

 

Kommentit