Presidenttipeli käy jo kuumana, vaikka ehdokkaita ei vielä ole virallisesti juurikaan ehditty asettaa. Keskusta on asemoitunut Olli Rehnin taakse ja Vihreät Pekka Haaviston. Keskustalaisista ehdokkaista viimeksi paremmin pärjännyt Paavo Väyrynen myös valmistelee omaa tukiyhdistystään. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Väyrynen keräsi noin 185 000 ääntä valittajayhdistyksen ehdokkaana, kun keskustapuolueen oma virallinen ehdokas Matti Vanhanen jäi reiluun 120 000 ääneen. Vuonna 2012 ensimmäisellä kierroksella Väyrynen oli vielä keskustan virallinen oma ehdokas ja tuloskin oli komea lähes 540 000 ääntä. Mielenkiintoista nähdä miten nyt käy keskustan tukeman Olli Rehnin ja Paavo Väyrysen välisessä kaksintaistelussa? Mutta se on oma juttunsa.
Omaa valitsijayhdistystä ja vaadittavaa 20 000 tukijakortin kasaa valmistelee myös puolueisiin sitoutumaton Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Tuoreimmassa gallupissa ehdokkuudestaan virallisesti nyt kertonut Aaltola ampaisikin suoraan kakkospaikalle ohi kannatustaan menettävän Olli Rehnin. Maaseudun Tulevaisuuden presidenttigallupissa (9.8.2023) Pekka Haavisto piti odotetusti ykköspaikkaa jopa hieman kannatustaan kasvatellen. Haavistoa äänestäisi nyt ensimmäisellä kierroksella 27,4 prosenttia suomalaisista. Kakkoseksi noussut Aaltola keräisi nyt 15,6 prosentia äänistä etenisi ratkaisevalle toiselle kierrokselle. Olli Rehnin kannatus suli nyt jo 11,1 prosenttiin. Perussuomalaiset ovat kertoneet ehdokkaansa olevan puhemies Jussi Halla-aho, mutta MT:n gallupissa Halla-ahon kannatus jäi kauaksi puolueensa kannatusluvuista eli 8,8 prosenttiin.
Mutta ehdokkaat vielä puuttuvat siis mm. Kokoomuksella ja SDP:ltä. SDP:n tilanne näyttää mutkistuvan, kun Sanna Marin ei näytä lähtevän kisaan mukaan. Edelleen, kuten eilenkin, pidän mahdollisena, että Marin kuitenkin viivalla olisi ja voisi hyvinkin kisata, jopa toisesta kakkoskierroksen paikasta. Marinin ehdokkuus olisi myrkkyä ennen muuta vihervasemmistoa syleilevälle Pekka Haavistolle. Mutta Marin ei lähde ja Jutta Urpilainenkin näyttää nyt empivän, kun tukea ei omalta puolueet varauksettomasti näytä löytyvän, niin tilanne onkin demarileirissä kimurantti? Eero Heinäluomaa SDP ei enää halua eikä varmaan voikaan ehdolle asettaa ja silloin kysymys kuuluukin, että kuka muu muka? Haatainen toistamiseen? Ei kai sentään? Vaikea on demareidenkin tilanne, jos tilanteesta päävastuun kantava Sanna Marin itse kieltäytyy vastuukannosta?
Mutta myös meiltä ehdokas puuttuu. Esillä on tällä hetkellä neljäkin nimeä Antti Häkkänen, Risto EJ Penttilä, Alexander Stubb ja Mikko Hautala. Ja ehkä vielä tilanteen eläessä myös Elina Valtonenkin.
Valinta pitää tehdä pian ja siinä varmasti ratkaiseva kysymys on:
Kuka pystyy yhdistämään ja keräämään 1,8 miljoonaa äänestäjää. Tämän verran nimittäin maassamme on keskustaoikeistolaisia puolueita vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestäneitä. Kokoomus keräsi reilut 640 000 ääntä, Perussuomalaiset 620 000 ääntä, Keskusta vajaa 350 000 ääntä, KD 130 000 ääntä ja Liike Nyt vajaa 75 000 ääntä.
Vihervasemmistolaisia puolueita äänesti reilu miljoona suomalaista. SDP:n potti oli vajaa 620 000 ääntä, Vihreiden vajaa 220 000 ääntä ja Vasemmistoliiton vajaa 220 000 ääntä.
Sitten on RKP:n reilu 130 000 ääntä ja nippu pienpuolueiden ääniä aatemaailmaltaan laidasta laitaan.
Mutta se isoin kysymys kuuluukin, jos perusolettama on, että Vihreiden Pekka Haavisto on toinen toisella kierroksella oleva, niin kuka pystyisi yhdistämään keskustaoikeistolaiset äänestäjät? Tai kenen taakse heistä enemmistö voisi mennä?
Vuonna 2012 ensimmäisellä kierroksella Sauli Niinistö keräsi 1,1 miljoonaa ääntä ja toiselle kierrokselle toisena edennyt Haavisto reilu 570 000 ääntä. Olisiko nyt tilanne tasaisempi ensimmäisellä kierroksella? Näin uskon, sillä vuodesta 2012 vuoteen 2018 esimerkiksi Haavisto menetti äänestäjiään ensimmäisellä kierroksella yli 200 000. Haaviston potti viime presidentinvaaleissa oli 371 254 ääntä. No, toki Niinistön kansansuosio oli mykistävä ja äänimäärä lähes 1,9 miljoonaa. Mutta kuitenkin.
Toiselle kierrokselle Haaviston kaveriksi etenevän siis pitäisi pystyä yhdistämään kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja KD:n äänestäjät tai ainakin iso osa näiden äänestäjistä. En lähde arvioimaan muiden puolueiden ehdokkaiden tilannetta tässä katsannossa, mutta sen uskallan sanoa, että tässä joukkojen yhdistämisessä kaksikossa Häkkänen-Stubb voiton veisi ehdottomasti Häkkänen. Uskallan sanoa, että perussuomalaisten, keskustalaisten ja myös KD:n äänestäjien olisi huomattavasti helpompi ja luontevampi tulla Häkkäsen taakse ratkaisevalla kierroksella. Silloin voitaisiin tehdä ihmeitä.
Keskustaoikeistolaisia puolueita äänestäneet ja kannattavat siis ratkaisevat tulevat presidentinvaalit. Kenen taakse 1,8 miljoonaa äänestäjää menee? Vai hajoaako pahasti?
Sitä minä vain mietin.