Kristiina ja Jari Viita sekä Riihimäen Cocks tekivät suomalaista urheiluhistoriaa – Uusi Cocks Areena avattiin tänään käyttöön

Blogi, lauantaina 17.08.2019

Reilu vuosi sitten seisoimme tuolla samalla paikalla. Toukokuun 21. päivänä 2018 muurattiin tänään 17.8.2019 avatun Cocks Areenan peruskivi. Tuon peruskiven päälle vuodessa nousi upea ja monessa mielessä uraauurtava ja ainutlaatuinenkin urheiluareena.

Itse olen Valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana saanut kahdentoista vuoden ajan olla mukana tavalla tai toisella lähes kaikessa maamme liikuntapaikkarakentamisessa. Tämä uusi Cocks Areena on tässäkin kokonaisuudessa ainutlaatuinen.

Maassamme on tänään kaiken kaikkiaan noin 33 000 liikuntapaikkaa. Niiden arvo on todella merkittävä tietysti liikunnan ja liikuttamisen näkökulmasta, mutta myös merkittävä rahallisesti – itseasiassa niiden jälleenhankinta-arvo on noin 14,5 miljardia euroa. Näistä kuntien ylläpitämiä on noin kolme neljästä. Asiakaskohtaisesti tarkasteltuna meidän maamme liikuntapaikkaverkosto on ainutlaatuinen ja kattava. Käytetyimmät liikuntapaikat ovat kevyen liikenteenväylät ja maastoliikuntapaikat, mutta perinteisessä rakennetussa liikuntapaikkakannassa isoimmassa osassa ovat juurikin palloiluhallit, jäähallit ja uimahallit.

Liikuntarakentamisen painopiste on viime vuosina ollut lasten ja nuorten liikuntaympäristön kehittämisessä, mutta myös huippu-urheilun olosuhteisiin olemme halunneet panostaa lisää. Vuosittain valtio tukeekin tänä päivänä liikuntapaikkarakentamista noin 25 miljoonalla eurolla vuodessa. Sillä saadaan maahan joka vuosi uusia urheiluhalleja, palloiluhalleja ja lähiliikuntapaikkoja. Tällä omalla kaudellani tuimme myös mm. Cocks Areenan naapuriin noussutta Riihimäen JJ-Jääkiekkoareenaakin kuten myös kymmeniä alueemme lähiliikuntapaikkoja, halleja ja myös urheilukenttiä jne. Näistä edelleen valtaosa on kuntien ja julkisen puolen hankkeita, mutta nykyisin myös lisääntyvässä määrin yksityisiä hankkeita – urheiluseurojen, mutta myös yritysten ja muiden toimijoiden.

Valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtajuuden lisäksi olen saanut toimia myös iikuntarakentamisen jaoston puheenjohtajana. Näinä vuosina olemme ottaneet hyviä askelia myös rakentamisessa ja nykyisin myös tällaisten yksityisten hankkeiden valtiontukeminen on mahdollista. Näin ei muuten aloittaessani ollut, mutta näin pitää totta kai olla ja nyt on.

Uskallan sanoa, että tätä areenaa ei olisi syntynyt Riihimäelle ilman Cocksia eikä todellakaan ilman Jaria ja Kristiinaa. He tekivät ainutlaatuisen upean urheiluteon jälleen kerran. Nyt liikuntarakentamisen parissa.

Käsipallon pelaaminen alkoi Riihimäellä jo vuonna 1966. Riihimäen Cocks perustettiin vajaa kymmenen vuotta myöhemmin 1973. Viimeisen reilun kymmenen vuotta Cocks on hallinnut lajia. Yksitoista Suomenmestaruutta, kolme Baltian mestaruutta, yhdeksän Suomen Cupin voittoa. Yli 40 vuotta lajin korkeimmalla sarjatasolla SM-sarjassa tai SM-liigassa. Ja suomalaisen käsipallon lippu on liehunut Cocksin johdolla myös Eurokentillä.

Legendoja on monia mainitakseni vain muutaman Jyri Wellingin, Markku Tuomen, Ari-Pekka Tuomen, Kai Elomaan, Pekka Lehtisen, Jarmo Lepolan, Nico Rönnbergin ja kaikkien aikojen maalintekijän Teemu Tammisen. Heidän nimensä jätettiin myös tämän talon peruskiveen vuosi sitten keväällä.

Pekka Lehtinen kirjoitti Cocksin historiikissä seuran 40-vuotisjuhlassa kuinka ”Toimittaja Martti Pohjola tapasi Hämeenkadulla entisen mestaruussarja käsipalloilija Matti Vartijan kesällä 1966. Virisi keskustelu mahdollisesta käsipallon pelaamisesta Riihimäellä, koska oli tiedossa, että Riihimäelle valmistuu 1968 upouusi urheilutalo.” Näin käsipallon Riihimäelle toi Pekka Lehtinen, jonka pelinumero aikanaan myös jäädytettiin muiden seuran legendojen rinnalle itseoikeutetusti. Nämä nimet myös jätettiin tämän talon peruskiveen.

Tänään tämä Cocks Areena on sitten valmis. Riiaitio Oy:n omistava areena on kooltaan 46 575 m3 ja sen pituus on 81,45m ja leveys 46,3m. Halli tarjoaa myös mahdollisuuden jakaa pelikentät kolmeen 22x41m pelikenttään. Riihimäen Cocksin edustusjoukkueen otteluissa ja muissa suuremmissa tapahtumissa areena tarjoaa täydellisen pelikentän 2 500 katsojan katsomolla.

Mutta uusi Urheilutalo oli siis silloin 1960-luvulla innoittaja ja toivon ja uskon, että uusi Cocks Areena tulee toimimaan samoin. Samalla itse toivon, että uusi halli innostaa myös väkeä laajemminkin sisämaassa upean, kovan ja vauhdikkaan sekä viihdyttävän lajin pariin. Käsipallossa Suomi voisi hyvin menestyä tulevaisuudessa myös arvokisoissa. Cocksista voisi moni ottaa mallia.

Haluan vielä kiittää ja onnitella Riihimäen Cocksia tämän vuoden Suomenmestaruudesta, kiittää Jaria ja Kristiinaa upeasta työstä Cocksin, suomalaisen käsipallon ja urheilun eteen ja toivottaa myös täällä blogissani uudelle Cocks Areenalle menestyksekästä tulevaisuutta.

Reilu vuosi sitten totesi, että toivottavasti reilun vuoden päästä Teemu Tamminen pääsee rikkomaan tämän uuden Cocks Areenan kuparisen täyden 2 500 katsojan edessä. Tänään minulla oli kunnia avata uusi areena ja olla paikalla myös kun tuo ensimmäinen  maali syntyi.

Päivään mahtui tänään myös Paloheimon 130-vuotisjuhlat ja perinteinen huutokauppa. Onnea vielä täälläkin Paloheimo yhtiölle ja Seija ja Martti Paloheimolle. Ilman 130-vuotista yhtiötä ja sen perustajaa HG Paloheimoa ei Riihimäen seutu ja Loppi olisi tällaisia kuin ne nyt ovat. Yksi merkittävimpiä alueemme kehittäjiä monessa. Kiitos ja pitkää ikää! Kiitos myös Timotei-kuorolle upeasta elokonsertista Santamäen kartanon historiallisessa ympäristössä.

Illalla vielä ystävien Sinin ja Joonaksen juhliin Aholan Ladolle. Juhlien päivä siis tänään!

 

Kommentit