Koulujen ongelmat on otettava tosissaan, arvon opetusministeri Jukka Gustafsson.

Blogi, torstaina 14.06.2012

OAJ eli Opettajien ammattijärjestö ja Vanhempainliitto tekivät alkuviikosta nipun konkreettisia esityksiä koulujen arjen parantamiseksi. Kun opettajat olivat esittäneet omat toimenpiteensä niin ei kuin hetki kun opetusministeri Jukka Gustafsson ilmoitti, että hän ei aio viedä eteenpäin opetusalan järjestöjen lakimuutosehdotuksia koulujen työrauhan palauttamiseksi.

Opetusministerin kommentit yllättivät suuresti. Opetusministeri Jukka Gustafsson totesi olevansa huolisaan mm. häiriöoppilaiden oikeusturvasta. Eikö kannattaisi olla huolissaan muiden oppilaiden turvallisuudesta, arvon ministeri? Minusta kannattaisi nyt miettiä sitä kenen oikeusturvasta opetusministerin pitäisi olla huolisaan ja ennen yleisestä turvallisuudesta jos koulun arki vain yksinkertaisesti vaatii sitä, että oppilaalta pitää voida ottaa pois tiettyjä esineitä tai vakavassa tilanteessa vaaralliseksi tai suureksi häiriöksi oleva oppilas pitäisi voida erottaa kolmeksi päiväksi nykyisen loppupäivän sijaan.

Olen samaa mieltä, että moniin ongelmiin voitaisiin puuttua myös lisäämällä kouluihin resursseja. Siihenkin opetusministeri Jukka Gustafssonilla on toki mahdollisuus ja valtakin. Ja myös esimerkiksi siihen, että koulujen luokkakoko (opetusryhmäkoko) rajattaisiin sellaiseksi, että opettaja oikeasti voisi tehdä opettajan työtä ainaisen järjestyksenvalvojana olemisen sijaan.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Suomen Vanhempainliiton, Suomen Rehtorit ry:n ja Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry:n tekemän lainsäädännön muutosehdotuksen mukaisesti

1. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus ottaa oppilaalta pois häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava esine.
2. Oppilaalla voi teettää jälki-istunnon aikana yleishyödyllisiä tehtäviä. 
3. Turvaamistoimena rehtorilla on oikeus evätä oppilaan oikeus opetukseen enintään kolmen päivän ajaksi, jolloin terveys- ja sosiaalitoimen on ryhdyttävä selvittämään oppilaan sekä hänen perheensä hyvinvointia seitsemän päivän kuluessa.
4. Kotien ja koulun välisessä yhteistyössä on mahdollista sovitella oppilaan huonoa käytöstä. 
5. Oppilaalla on velvollisuus huolehtia sekä omasta että yhteisen oppimisympäristön siisteydestä. 
6. Oppilas ei saa käyttäytyä häiritsevästi eikä epäasiallisesti niin, että hän aiheuttaa muiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.
7. Oppilaalla on velvollisuus suorittaa lukukauden loppuun mennessä hänelle määrätyt rangaistukset, jotta hän voi saada todistuksen. 
8. Oppilaan velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot määräytyy vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti.

Tässä tuo esitys kokonaisuutena perusteluineen.

Arvoisa opetusministeri, OAJ:n tekemän kyselyn mukaan 71 % opettajista on sitä mieltä, että koulujen työrauha on selvästi heikentynyt, eikö asialle olisi nyt oikeasti tehtävä jotain?

Nyt ei enää riitä vain häirikköoppilaiden oikeusturvan pohtiminen. Nyt pitää pohtia kaikkien oppilaiden oikeusturvaa saada jokaisena päivänä opetussuunnitelman mukaista opetusta, jokaisen oppilaan yleistä turvallisuutta käydä koulua ja olla koulussa ja myös opettajien oikeutta turvalliseen kouluun ja oikeutta tehdä myös opetustyötä. Näihin nyt odotamme opetusministeri Jukka Gustafssonilta toimenpiteitä. Asialta ei saa eikä voi enää silmiään ummistaa.

Mitä aiot tehdä, opetusministeri Jukka Gustafsson?

Toinen mikä odottaa todellakin toimia ja tekoja opetusministeriltämme on peruskoulun tuntijakouudistus. Kokoomus esitteli jo viime kaudella mallin jossa olisi lisätty taito- ja taideaineita ja myös kieltenopetusta ja kielivalikoimaankin peruskouluun. Esitys olisi myös lisännyt koululiikuntaa ja tuonut peruskoulumme jälleen tähän päivään. Silloin keskusta kaatoi tämän uudistamisesityksen ja nyt näyttää siltä, että asia ei etene SDP:n opetusministeri Gustafssoninkaan toimesta.

Nyt tuntijako pitää saada kuntoon ja kouluun lisää tekemistä ja parempaa ilmapiiriä ja ”viihtymistä”. Pahaa pelkään, että viivyttely maksaa pian hyvät oppimistuloksemmekin. Sillä vain koulussa missä viihdytään ja ollaan mielellään niin siellä myös opitaan. Muutakin kuin ulkoa.

Tuntijakouudistus pitää toteuttaa nyt niin, että peruskoulu säilyy tasa-arvoisena läpi Suomenmaan jatkossakin. Nyt esimerkiksi peruskoulut ovat kovaa vauhtia eriarvoistumassa mm. opetustuntimäärinkin mitattuna. Eniten opetusta tarjoavien ja vähiten opetusta tarjoavien kuntien ero on jo 9 vuoden peruskoulussa noin yksi lukukausi ja se on valtava määrä. Vähimmäistuntimäärää siis tulee ehdottomasti nostaa ja lisätä näin tasa-arvoisuutta peruskouluumme. Mutta samaan aikaan pitää huolehtia siitä, että koulu ei ole vain tasapäivästävä vaan huolehdimme jokaisen oppilaan oikeudesta oppia joka päivä jotain uutta. Se tarkoittaa sitä, että pidämme huolta erityistä tukea tarvitsevista, mutta annamme myös niille lahjakkaillekin oppilaille luvan ja mahdollisuuden oppia aina jotain uutta. Tämä on iso huoli nykyisessä koulussamme.

Ja sitten pitää huolehtia siitä, että kielivalikoima on riittävä asuinkunnasta riippumatta ja että taito- ja taideaineita on riittämiin. Esimerkiksi kotitalous on sellainen aine mitä pitää ehdottomasti vaalia ja kehittää alasajamisen sijaan ja tottakai se liikunta. Lisää liikuntaa oppitunneille, mutta myös välitunneille. Ajatteluakin voi siis uudistaa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson, peruskoulumme ei voi odottaa loputtomiin. Odotamme tekoja. Ja tekoja odottaa myös lukiomme.

….

Nyt Helsinkiä kohden. Päivällä yksi tapaaminen ja sitten tuplaten normaalia pidempi eduskuntaryhmän kokous ja sen perään täysistunto.

 Päivä pakettiin Loppijärven rannassa. Täältä siis virtaa huomenna alkavaa puoluekokoukseen. Minua houkuteltiin vielä tälläkin viikolla mukaan puoluevaltuuston puheenjohtajakisaan, mutta nyt en tehtävään ole pyrkimässä. Mutta lupaan, että kahden vuoden päästä jos kaikki menee hyvin niin Lahden puoluekokouksessa olen sitten valmiina uusiin haasteisiin. Tämä on lupaus.

Mutta tämä päivä siis todella mielenkiintoisten asioiden parissa läpi. Töitä ja lounas Taste of Helsinki -tapahtumassa ja sen perään pidennetty ryhmäkokous mm. taustatutkimusten parissa. Niiden antiin en sen syvemmälle voi mennä, mutta totean vain, että kun teemme työmme nyt hyvin ja yhdessä niin kyllä se kunnian kukko jälleen laulaa tulevaisuudessakin.

Kyselytunti oli tänään poikkeuksellinen. Ei oikeastaan hallitus ja oppositio vastakkain asettelua vaan vain yhteinen huoli Salon ja muiden Nokia-kaupunkien kohtalosta tämän päiväisten Nokia-uutisten jälkeen. Nyt on yhdessä tehtävä kaikki mahdollinen, että nämä kovia kokevat kaupungit ja ennen muuta tuhannet perheet selviävät tästä. Ja todella toivon myös Nokialta nyt yhteiskuntavastuuta. 

 

Kommentit