Suomalainen maatalous ja sen myötä kotimainen ruuantuotanto ovat historiallisen vaikeassa kriisissä. Tuottajahinnat ovat jämähtäneet paikalleen, mutta samaan aikaan energian, rehujen, lannoitteiden ja kaiken muunkin hinnat nousevat. Yksin lannoitteiden hinnat ovat esimerkiksi tuplaantuneet. Kustannuskriisi on siis akuutti ja syvä.
Tilanteen vakavuutta kertoo se, että joka päivä kahdesta kolmeen tilaa lopettaa. Nykyhallituksen vahtivuorolla vuosina 2020-2021 tilojen määrä väheni 2100:lla. On sanottu, että edelleen jopa tuhansilla tiloilla on sama edessä, jos ongelmiin ei nyt tartuta.
Kaikilla ei mene kuitenkaan ruoan parissa huonosti. Kauppa tahkoaa ennätystuloksia. Sen siivu on maatilojen ahdingon aikana siis vain kasvanut. Esimerkiksi nauta-sikajauhelihan kilohinta kaupassa on kivunnut nyt jo 8-10 euroon, mutta tuottajalle tästä irtoaa vain 1,65 euroa kilolta. Se kuka tekee eniten saa siis vähiten.
Viikonlopun Ilta-Sanomissa (19.2.2022) maanviljelijöiden syyttävä sormi osoitti pääministeri Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallitukseen ja sen maataloudesta vastaavaan maatalousministeri Jari Leppään (kesk). Sikatilallinen Reijo Korpela totesi, että ”Me kaikki muistetaan, kuinka mahtipontisesti ministeri Leppä lupasi, että jos vuodenvaihteessa ei ole mitään tapahtunut, hän puuttuu asiaan ja siihen ruvetaan tekemään lakia. Missä nyt ovat Lepän toimet?”
Suomalaisen ruuantuottajan kysymys ja hätähuuto on siis aiheellinen. Maanviljelijä jatkoi lehdessä, että viljelijät ovat luottaneet keskustaan, joka on aina ennen pitänyt maaseudun puolta, mutta nyt ”Keskusta on unohtanut meidät”. Pitääkö kysyä, että miksi näin?
Hallituksen tiloille tarjoamia kriisilainoja ei tiloilla haluta. Velkaa on jo muutenkin riittävästi ja ”valtion myöntämät lainat ovat kuin pikavippejä”. Kotimaisen ruuantuottajan mukaan lainarahalla on turha pitää yllä tuotantoa, mikä ei tuota edes kulujaan.
MTK onkin esittänyt, että tilojen hintojen sopimusjaksoja tulisi lyhentää. Maataloustuottajien nousevat kustannukset pitäisi välittyä ruokaketjussa eteenpäin ja toiseen suuntaan kulkisi raha. Ruokaketjun pitää pystyä reagoimaan tilanteeseen nopeammin ja reilusti. Konkreettinen esitys mikä tulisi nyt toteuttaa.
Kriisejä, joskaan ei näin syviä, on ollut aiemminkin. Vuonna 2014 EU:n ja Venäjän pakotteet kurittivat ruuantuotantoamme ja myös kuivan kesän 2018 jälkeen tilanne oli vaikea. Niistäkin selvittiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toimi maatalousministerinä juuri Venäjä-pakotteiden aikaan. Tilanne oli silloin vakava erityisesti maitotiloille. Siitä selvittiin jotenkin, mutta nyt akuutissa kriisissä pitäisi olla taas valmis toimimaan ennen kuin on liian myöhäistä. Pelkät puheet eivät nyt nimittäin riitä. Oma ruuantuotanto on kuitenkin myös huoltovarmuustekijä ja nyt kannattaa tässäkin valossa seurata Venäjän toimia Ukrainassa. Edessä voi olla ruuan saatavuudenkin kanssa vaikeat ajat.
Keinoja on kuitenkin olemassa ja nyt kyse onkin tahdosta tehdä. Kokoomus on esittänyt käytännön keinoja, joilla viljelijöitä voisi auttaa nopeasti. Kustannuksia saataisiin siirrettyä tuottajahintoihin ottamalla käyttöön tuotantopanoksien hintoja seuraava indeksi. Petteri Orpo totesi, että tällainen ”Tunnustettu indeksi olisi koko ajan nähtävillä neuvottelijoilla ja sitä seurattaisiin ruokaketjussa tuotteiden hinnoista neuvoteltaessa. Nythän tuotantopanosten hintojen nousulla ja tuottajahinnoilla ei tunnu olevan mitään yhteyttä.”
Toisena olemme esittäneet sähkön siirtohintojen tiukempaa suitsimista. Myös Finnveralle varattuja miljardien eurojen valtuuksia pitäisi nyt ohjata myös maataloudelle. Ja kolmantena meillä on valmius puuttua myös ruuan tuontiin. Me haluamme, että kaikelle tuontiruualle asetetaan samat säännöt kuin kotimaisella ruuantuotannolla on. Esimerkiksi meillä eläinten hyvinvointisäännöt kieltävät sian saparon typistämisen, mutta samaan aikaan ruokateollisuus ja kauppa voivat tuoda halvempaa sianlihaa maista, joissa tätä sääntöä ei ole. Suomeen ei pitäisi voida tuoda lihaa tai edes tuotteita, jotka on tuotettu meidän sääntöjen vastaisesti.
Suomalaiset syövät mielellään kotimaista ruokaa. Mutta, jos nyt mitään ei tehdä, niin jo tämän vuoden syksyllä olemme isolta osin tuontiruuan varassa. Sen epäreilummin tuotetun ja eläimistä huonommin välittävän.
Kokoomus on valmis auttamaan siinä, miten ketju saadaan toimimaan pitkällä aikavälillä. Ei jätetä suomalaista maanviljelijää.
Timo Heinonen
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)