Keskustelu kotihoidontuesta käy nyt kuumana. Hallitus nimittäin päätti rakenneuudistuspaketin yhtenä osana, että jatkossa kotihoidotuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille. Jos toinen vanhemmista ei käyttäisi omaa tukijaksoa niin perhe menettäisi tuen tältä osin. Hallituksen tavoitteena on näin patistella uudistuksella äitejä töihin. Kelan mukaan vuonna 2012 kotihoidontuen saajia oli 116 000 ja heistä naisia 109 000.
Itse toivon, että nyt aiheesta keskusteltaessa ja sitä kotihoidontukea uudistettaessa ei unohdettaisi kuitenkaan tärkeintä eli lasta. Minusta on myös tärkeää, että uudistusta tehtäessä otetaan huomioon myös erilaisten perheiden erilaiset tarpeet. Uudistuksesta on tehtävä joustava. Pitää olla mahdollisuus myös toisenlaiseen jakoon kuin 50-50, jos lapsen ja perheen tilanne sitä vaatii. Esimerkkeinä voisin mainita vaikkapa juuri nuo yksinhuoltajaperheet, yrittäjäperheet tai maatalouden parissa työtä tekemät esimerkiksi maitotilaa pitävät.
Kyllä yksinhuoltajaperheenkin lapsilla pitää olla samat oikeudet kotiin ja vanhempaan siellä kuin muillakin perheillä. Ja jo nyt on tullut esille esimerkkejä joissa perheestä jompi kumpi vanhemmista toimii esimerkiksi yrittäjänä tai maataloudessa eläinten esimerkiksi lypsykarjan parissa. Silloin irrottautuminen työelämästä voi olla mahdotonta vaikka sitä itse haluaisikin. Uuditukseen pitää siis jättää riittävästi joustovaraa sillä erilaisia elämäntilanteita on paljon. Yksi esimerkki jonka juuri sain oli nuoriperhe jossa äidillä oli jo vakituinen työ, mutta isällä ei. Isän oli tässä perheessä helpompi irrottautua lapsen hoitoon kotiin ja perheen talous oli hyvin pitkälti kiinni vakituisessa työssä olevan äidin tuloissa. En ymmärrä, että tällaisen perheen tilanne sekottuisi vain sinänsä tärkeän tasa-arvon nimissä.
Erinomainen avaus tuli myös meidän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalta Lenita Toivakakta. Lenita esitti, että tukea pitäisi voida käyttää nykyisen kolmen vuoden sijaan joustavasti esimerkiksi lapsen kahdeksan ensimmäisen elinvuoden aikana. Olen samaa mieltä Toivakan kanssa. Perheet ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita ja uudistuksessa pitää ottaa joustavasti huomioon erilaiset lasten ja perheidenkin tilanteen. Aikarajan pidentäminen kahdeksaan vuoteen on esimerkiksi perusteltua.
Taidan aloittaakin tämän sunnuntai legojen parissa. Lego-sunnuntai. Jokaisessa miehessä taitaa asua pieni pikkupoika. Isä tulee!
…
Kello 22.38. Kiitokset palautteesta liittyen kotihoidontukikeskusteluun. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että osana rakenneuudistuspakettia tehtävässä kotihoidontukipäätöksessä katsotaan läpi nuo erilaisten perheiden ja lasten tilanteet. Isokuva voi toimia, mutta poikkeuksiakin pitää sallia.
Mukava päivä takana. Tänään oikeastaan vapaata. Yksi isompi lehtikuvaus siirtyi vesisateen takia ensi tiistaille ja päivään kivasti vapaata aikaa. Sellaistakin tässä aina välillä muuten kaipaa. Mutta huomenna taas sorvin ääressä.