”Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi. BKT supistuu tänä vuonna noin 7 % ja kasvaa noin 3 % kahtena seuraavana vuonna.”.
Näin arvioi Suomen Pankki tuoreimmassan eilen julkaistussa talousennusteessaan.
Suomen Pankki toteaa kuitenkin ennusteeseen liittyvän koronaviruksen takia poikkeuksellisen suurta epävarmuutta ja sen rinnalla julkaistiinkin kaksi vaihtoehtoista skenaariota. Niitä toisen mukaan talouden niiaus olisi tänä vuonna ”vain” 5 prosenttiin, mutta toisen taasen jopa jopa 11 prosenttia. Suuret erot riippuvat siitä miten Covid-19 -epidemia leviää ja miten sen hallinnassa onnistutaan. Kaikissa skenaarioissa eli myös myönteisimmässä arvioidaan, että pysyviltäkään tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä.
Kuva: Suomen Pankki
Maailmantalous kohtaa taantuman tänä vuonna. Ja merkillepantavaa on se, että meidän tärkeimpien kauppa-kumppanien taloudet kärsivät merkittävästi koronapandemiasta. Nämä kaikki säteilevät myös Suomeen meillä käyttöön otettujen omien rajoitustoimien rinnalla. Myös se miten me itse kukin pystymme ja käytämme rahaa näkyy julkisessa taloudessa ja myös yritysten luottamus tulevaan.
Tilannetta usein verrataan 1990-luvun lamaan. Yhteneväisyyksiä löytyykin, mutta myös eroja. Esimerkiksi työllisyys näyttäisi nyt heikkenevän 90-luvun lamaan selvästi vähemmän. SP:n arvion mukaan maamme työllisyysaste pienenee noin 2%-yksikköä tänä ja ensi vuonna ja toipuisi sitten osittain 2022.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesikin, että..
”Koronakriisin varjolla ei ole syytä tehdä sellaisia pysyviä julkisten menojen lisäyksiä, jotka entisestään syventävät muutenkin mittavaa kestävyysvajetta”.
Rehn jatkoi, että nyt ”on tarpeen panostaa sellaisiin investointeihin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla parannetaan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia, tuottavuuskehitystä ja työllisyysastetta.” Tällaisia toimia ei pääministeri Sanna Marinin hallitus kuitenkaan ole esitellyt yhden yhtä ei JTS:n eikä kevään jättisuurten lisätalousarvioiden yhteydessä. Ei siis yhden yhtä työllisyyttä parantavaa toimea eikä muutakaan. Menot kyllä on laitettu tappiin.
Huolestuttavaa on se, että koronakriisistä ei ole paluuta entiseen. Kaikki yritykset eivät tule selviämään yli koronakriisin ja siitä johtuvan taantuman ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi.
Isossa kuvassa merkittävää on myös se, että julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa lähes räjähdysmäisesti. Tämä vuosi on vasta puolivälissä ja Marinin hallitus ottanut lisää valtiolle velkaa lähes 20 miljardia eli 20 000 miljoonaa euroa. Nyt jo tässä vaiheessa noin joka kolmas tänä vuonna valtion käyttämä euro on velkarahaa lastemme ja lastenlastemme piikkiin. Tähän vaikuttaa niin verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu, mutta myös valtion toimet talouden sulkutoimien korvaamiseksi mm. yrityksille, kunnille ja koko yhteiskunnalle. Maamme julkisen talouden alijäämä verrattuna bruttokansantuotteeseen laskee 8 prosenttiin ja julkisen velan suhde bkt:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75:tä prosenttia ja kasvaa sen jälkeenkin.
Tänään aamulla Kauppalehdessä Olli Rehn totesi, että ”On hyvin tärkeää pyrkiä siihen, että emme ajaudu uudelleen rajoitusten kiristämisen tielle.”
….
Eduskunnassa tällä viikolla kevään päätalouskeskustelut. Eilen katsoimme eteenpäin tulevia vuosia ja tänään sitten enemmän tätä vuotta ja myös tätä hetkeä. Velanotto on aivan käsittämätöntä. Tänä vuonna jo nyt kesäkuuhun mennessä tehdyillä päätöksillä pääministeri Sanna Marinin hallitus ottaa uutta velkaa lähes 20 miljardia euro eli 20 000 miljoonaa. Lähes joka kolmas tänä vuonna käytetty euro on velkaeuro. Tilanne on äärimmäisen vakava ja pahalta näyttää, että ei vasemmistohallitus lopeta velanottoa tämän vuoden osalta vielä tähänkään vaan syksyllä velkaralli jatkuu. Ja mikä huolestuttavinta myös tulevina vuosina velanoton tarve pysyy noin 9 miljardissa eurossa. Arkea eli ns. käyttötaloutta pyöritetään siis velkarahalla lastemme piikkiin.
Itse pidin tänään Valtiovarainvaliokunnan vastaavana meidän ryhmäpuheenvuoron täysistunnossa. Puheenvuorono löytyy tekstimuodossa tuolta Kynästä -sivulta ja lisään videon tänne blogiin huomenissa.