Korkea sähkönhinta kurittaa kaikkia suomalaisia
Sähkön hinta on ollut koko 2000-luvun ilman siirtomaksua noin 4-6 senttiä per kwh. Kuluvana vuonna on koettu jotain aivan muuta. Sähkön hinta on ollut koko vuoden korkealla ja trendi näyttäisi olevan edelleen nouseva. Tulevana talvena hinta voi olla jopa yli viisi kertaa kalliimpaa viime talveen verrattuna. Talvella kolmen kuukauden keskihinnan pelätään nousevan lähes 50 senttiin kilowattitunnilta. Kalleimmat tunnit tullevat olemaan siis vielä paljon tätäkin kalliimpia. Kodin lämmittäminen alkaa olla siis kylmäävää puuhaa.
Nappasin muutaman tunnelmakuvan uusista katuvaloista joulunpyhinä, kun vielä ulkoilemaan pääsin. Valoa siis riittää ja siis vain kolmasosan sähkönkulutuksella.
Pohjoismaiden yhteinen sähköpörssi kytkeytyy laajasti Eurooppaan. Tämän myötä, vaikka omasta sähköntuotannostamme yli 80% katetaankin uusiutuvilla ja ydinvoimalla, niin Venäjän kaasuun nojanneiden maiden energiakriisi säteilee meillekin. Keskusteluissa on jopa väläytelty irrottautuimista Euroopan markkinasta. Tämä voisi hetkellisesti toimiakin, mutta pitkässä juoksussa tulemme todennäköisesti kuitenkin hyötymään jälleen enemmän yhteisistä markkinoista. Jos Suomi olisi oma saarekkeensa – ilman esimerkiksi Pohjois-Ruotsin vesivoimaa – niin sähkön hinta olisi todennäköisesti vielä nykyistäkin korkeampi. Hätiköityjä ja lyhytnäköisiä ratkaisuja ei siis kannata kriisissäkään tehdä.
Mutta jotain Suomessakin pitää Marinin vasemmistohallituksen tehdä. Monet EU-maat ovat ottaneetkin meidän hallitusta vakavammin energiakriisin. Välillä on tuntunut, että Marinin hallitusta on kiinnostanut enemmän saksalaisten halvan energian turvaaminen Uniper-tuin, kuin omien kansalaisten arjen helpottaminen. Virossa esimerkiksi valtio on jo luvannut maksaa osan kaikkien kotitalouksien sähkölaskuista ja Ruotsissa valtio on kertonut tukevansa talvella paljon sähköä kuluttavia kotitalouksia. Tällaisia konkreettisia toimia tarvitaan nyt meilläkin. Tarvitaan siis toimia, jotka vaikuttanut nopeasti, mutta myös toimia joilla varmistetaan energiaomavaraisuus ja kohtuuhintainen energia tulevaisuudessakin.
Yksi nopeasti vaikuttava keino on alentaa sähkön arvonlisäveroa ja/tai sähköveroa. Sähkön kohdalla alv:n alennus alentaisi tehokkaasti hintaa ja auttaisi kaikkia sähköä tarvitsevia. Hurjat sähkölaskut nimittäin ovat laittaneet jo ison osan kotitalouksista ahdinkoon. Ongelma ei siis ole vain pienituloisilla, toki pahin heillä. Tätä varten tarvittaneen lisäksi vielä määräaikaisia ja kohdennettuja tukia pienituloisille ja muille korkeiden energianhintojen ja inflaation takia pulaan joutuneille.
Mutta tässä tilanteessa alv:n alentaminen toimii, vaikka yleisesti alv:n alentamiset eivät täysimääräisesti hintoja ole alentaneet. Sähkömarkkinat poikkeavat nimittäin luonteeltaan muista mm. lainsäädännön ja sähkösopimusten rakenteesta johtuen. Alv:n alennus siis alentaisi tehokkaasti sähkönhintaa ja se voidaan tehdä nopeasti.
Myös aikalisää kannattaisi nyt käyttää. Tästä esimerkkeinä voisi mainita turpeen käytön lisäämisen lyhytaikaisesti ja myös kivihiilen käytöstä luopumisen ajoittamisen aiemmin sovitusti vasta vuoteen 2029. On siis perusteltua arvioida uudelleen tätä kunniahimoisempia tavoitteita kivihiilestä luopumiseksi. Vaikeat ajat edellyttävät myös vaikeampi päätöksiä.
Myös tehoservissä olevien voimaloiden 600 megawatin tuotannosta pitäisi nyt ainakin osa ottaa käyttöön. Nämä voimalat, mukaan lukien Fortumin Meri-Porin voimala, on tarkoitettu käynnistettäväksi äkillisen kriisin sattuessa. Nyt pitääkin kysyä, että koska tämä tehoreservi on tarkoitus ottaa käyttöön jos ei nyt?
Näin saatava muutaman vuoden lisäaika antaisi aikaa panostaa lisää tuulivoimaan ja myös uudistaa ydinenergialakiakin niin, että pienydinvoimaloita voitaisiin alkaa rakentaa.
Mutta isolta osin ensi talven ja tulevaisuuden sähkön hinta on kiinni Olkiluoto 3 -ysinvoimalan sähköntuotannosta. Olkiluodon aloitus ei saa enää viivästyä, sillä muuten sähkön hinta voi olla huippukorkealla tammikuussa 2023.
Tulevasta vuodesta onkin näin ollen tulossa onneksemme lopultakin ensimmäinen omavaraisuuden vuosi. Yli 50 vuotinen tuontienergian varassa sinnittelymme on siis loppumassa Olkiluodon ja myös uusien tuulivoimaloiden ansiosta.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston jäsen