Holtiton velanotto vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallitus tulee rikkomaan kautensa aikana kaikki velaksi elämisen kyseenalaiset ennätykset. On totta, että osa velasta on jouduttu ottamaan koronan ja myös Putinin sodan takia, mutta yhtä lailla pakottavia tarpeita oli aiemmillakin hallituksilla niskassaan finanssikriisin ja myöhemmin myös pakolaiskriisinkin kanssa. Esimerkiksi vuonna 2015 massiivisen pakolaiskriisin aiheuttamat kustannukset etsittiin ilman vastuullisen taloudenpidon kehyksiä rikkomista.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ensi vuoden talousarvioehdotuksessa valtionvelka on 144 mrd. euroa vuoden 2023 lopussa. Nykyisen vaalikauden hallitusten velkasaldo nousee nyt tehdyin päätöksin peräti 37,6 mrd. euroa. Yksin ensi vuoden, keskellä erinomaisen hyvää työllisyyttä, tehty budjettiesitys on 6,3 mrd. alijäämäinen ja tämän alijäämän hallitus kattaa ottamalla lisää velkaa vanhan velan päälle. Ensi vuonna räjähdysmäisesti kasvaneen valtionvelan korkokustannukset nousevatkin noin 700 miljoonasta eurosta 1,3 mrd. euroon. 500 miljoonaa euroa siis menee nykyistä enemmän vain koronhoitokuluihin – kuin tyhjään.
Suuruusluokkaa velkojen pelkissä korkokuluissa kuvaa hyvin se, että koko lukio ja ammatilliseen koulutukseen Marinin hallitus käyttää alle 1,3 mrd ja teiden perusväylänpitoon 1,2 mrd euroa. Rahaa menee siis enemmän korkoihin kuin nuortemme koulutukseen. Tai koko poliisin toimintamenot ovat vuositasolla vain reilut 800 miljoonaa euroa, kun valtion velkojen korot ovat siis 1,3mrd. Sillä saisi aika paljon muutakin aikaan.
Ongelma ei sinänsä ole ollut yksittäiset velkaiset vuodet. Koronaiskua on pitänytkin pehmentää. Ongelma on se, että Marinin hallitus ei ole Saarikon johdolla kyennyt tekemään tarvittavia toimia, että velanotolle näkyisi loppu. Rakenteelliset uudistukset on jäänyt tekemättä, työllisyyteen tehdyt toimet vaatimattomiksi jne. Onkin todettu, että hallitus on ollut hyvä lisäämään menoja mutta huono etsimään säästöjä tai edes priorisoimaan menoja. On syntynyt pysyvä ja rakenteellinen tulojen ja menojen epätasapaino ja tämä on kestämätöntä.
Nyt tarvitaankin rohkeutta tehdä päätöksiä. Maamme talouskasvu pitää saada vahvemmaksi, mutta myös tarkastella kaikkea kriittisestikin. Pitää myös olla rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia, joista vakavin on julkisen talouden velkaantuminen. Näillä päätöksillä on jo kiire. Niitä olisi pitänyt pystyä tekemään jo tällä vaalikaudella sillä mm. huoltosuhteemme heikkenee ja ikäsidonnaiset menot kasvavat. Myös terveydenhoitomme ja vanhustenhoito on ajautunut tällä vaalikaudella yhä syvenevään kriisiin isoista puheista ja lupauksista huolimatta.
Nyt pitääkin panostaa työllisyyteen, kannustaa tekemää työtä, yrittämään ja palkkaamaan. Ja samaan aikaan pitää huolehtia, että rattaat pysyvät pyörimässä niin ihmisten arjessa kuin yrityksissäkin. Yrittäjyyttä haittaavat ja jopa yrityksiä alas ajavista toimista on nyt syytä yksinkertaisesti luopua. Tarvitsemme tähän maahan enemmän yrityksiä ja työntekijöitä, kuin vähemmän.
Sillä lopputulema on se, että velalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei ole perustuksiltaan kestävä ja huoli on suurin heille, jotka eniten hyvinvointiyhteiskunnan palveluita tarvitsevat.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok)