Aurinkoinen kevätpäivä meni tänään Helsingin uudella Kulttuurikasarmilla Valtion Liikuntaneuvoston puheenjohtajana kokoushommissa. 250 koripalloseuran kattojärjestö Suomen Koripalloliitto ry piti tänään kevään liittokokoustaan ja oli kunnia saada olla puheenjohtajan tehtävää hoitamassa siellä. Koriliitto toimii siis Suomessa koripalloilua järjestävien, koripalloseurojen liittona ja edustaa jäseniään kansainvälisessä koripalloliitossa FIBA:ssa. Kansainvälisen lajiliiton nimi siis tulee sanoista Fédération Internationale de Basketball ja tuo lopun A on vanha jäänne myöhemmin hylätystä sanasta Amateur.
Koripallo elää hyvässä nosteessa Suomessakin. Meillä on vielä hyvin kaikilla muistissa legendaariset vuoden 2017 EM-kilpailut, joiden alkulohko järjestettiin menestyksekkäästi Helsingissä. Ensi vuonna tunnelmaan päästään uudelleen ja nyt Tampereella. Tampereen Nokia Areenalla pelataan vuoden 2025 syyskesällä koripallon EM-kisoja ensimmäistä kertaa 58 vuoteen. Susijengi valitsi vuoden EM-kotikisojen oman alkulohkonsa isäntäkaupungiksi Tampereen. Tampereella koripallon tapaan nyt hyvää vetoa sportissa ja Helsinki Areenan kanssa säätäessään Helsinki häviää Tampereelle nyt kisat ja tapahtumat toisensa jälkeen. Ja tokihan Tampereen valinnalla kisakaupungiksi on historiallistakin pohjaa, sillä Suomen isännöidessä ensimmäisiä koripallon EM-kisojaan syksyllä 1967, oli Tampere Helsingin ohessa toinen isäntäkaupungeista.
Koriksen maajoukkueemmehan teki viime vuoden elokuussa ensiesiintymisensä Tampereen Nokia Areenalla. Uuden areenan kokeilu onnistui tapahtuma erinomaisetsi, mutta myös lopputuloksellisestikin. Susijengi voitti uudella areenalla MM-karsintaottelussa Israelin 11 554 katsojan edessä.
Ensi vuoden 2025 EM-kisojen alkulohkokaupungeiksi on Tampereen lisäksi valittu Latvian Riika, Kyproksen Limassol ja Puolan Katowice. Euroopan mestaruusturnauksen pudotus- ja mitalipelit pelataan sitten Riiassa. Edellisissä viime syksyn EM-kisoissa Prahassa ja Berliinissä Susijengi sijoittui seitsemänneksi, mikä oli maamme miesten maajoukkueen kaikkien aikojen toiseksi paras tulos.
Eli korishuumalle on jatkoa luvassa. Suomi isännöi ensimmäisiä koripallon EM-kisojaan viiteenkymmeneen vuoteen syyskesällä 2017, kun Susijengi vei Helsingin EM-alkulohkon Pasilan Hartwall Areenalle. Alkulohkon kotikisat olivat menestys kaikilla mahdollisilla mittareilla. FIBA:n tutkimuksen mukaan EM-kisat toivat Helsinkiin 41,3 miljoonan euron suuruisen vaikutuksen ja eniten kisoista hyötyi hotelli- ja ravintola-ala, joilta molemmilta ostettiin tutkimuksen mukaan viikon aikana 12,4 miljoonalla eurolla. Kisat keräsivät Hartwall Areenalle 88 000 katsojaa, joista FIBA:n teettämän tutkimuksen mukaan kansainvälisiä vieraita oli lähes 16 000. Susijengi peittosi alkulohkon otteluissaan Ranskan, Puolan, Kreikan ja Islannin ja kaatui ainoastaan täpärästi Slovenialla, joka eteni tappiottomana EM-kultamitaleille asti. Suurimmillaan peräti 1,6 miljoonaa suomalaista jännitti Susijengin otteita TV:n ääressä. Koripallon EM-kotikisat valittiin Urheilugaalassa vuoden 2017 urheilutapahtumaksi ja kansainvälisessä Evento Awardsissa vuoden kuluttajatapahtumaksi. Suomen Koripalloliiton teettämän katsojatutkimuksen mukaan kisakävijät antoivat EM-kisojen tunnelmalle arvosanan 4,9/5 ja peräti 99,2 % kävijöistä suosittelisi Susijengin ottelutapahtumaa ystävälleen. Turnauksen kokonaisarvosanaksi muodostui kyselyssä 4,6/5. Nyt ensi vuoden syksyllä pelipaikkana on sitten upea ja moderni Nokia Areena ja toivottavasti siellä tehdään suomalaista korishistoriaa jälleen kerran.
Suomi on järjestänyt vuoden 2017 lisäksi EM-kisat vuonna 1967.
Tällaisia tapahtumia me tarvitsemme ja täytyy olla kiitollinen, että Tampereella on tarjota tällainen areena tapahtumien kisapaikaksi. Ja toivoa sopii, että Helsinki myös etenisi viimein puheista tekoihin Helsinki Areenan (Hartwall Areenan) pakkolunastuksessa Putinin oligarkkiomistuksesta kotimaiseen tai länsimaiseen omistukseen ja toivon itse, että myös Helsinki Garden saataisiin nyt lopulta liikkeelle.
Niin ja onnea vielä täälläkin BC Nokialle Korisliigan mestaruudesta. Seurahistoriansa ensimmäisestä mestaruudesta. Mestaruus ratkesi eilen illalla loppuunmyydyssä Töölön kisahallissa Nokialle numeroin 75–76 (21-20, 23-15, 12-15, 19-26). Viime vuonna Pantteri-patsasta nostellut Helsingin Seagulls joutui
nyt tyytymään seitsemänteen otteluun edenneessä ratkaisusarjassa hopeamitaleihin. Itseasiassa kyseessä oli korisliigan historian ensimmäinen kerta, kun loppuottelusarja venyi ns. game seveniin eli ratkaisevaan seitsemänteen peliin.
Pitkä kevät.
Kultakamppailun tapaan seiskapelit vedettiin jo kevään välierissäkin. Huikea koriskevät!
Tänään siis oli hieno päivä olla puheenjohtajan nuijanvarressa vetämässä Koripalloliiton liittokokousta. Hyvähenkinen ja mukava kokous.
Kolmoset menivät sukkana sisään.
Kiitos siis vielä kerran kutsusta kokoukseenne. Tehdään jatkossakin yhdessä. Urheilu yhdistää.
…
EU-vaalikuume nousee – Narinkkatorilla upea Eurovaalitunnelma
Helsingissä tänään sitten ehdin myös kampanjoimaan EU-vaaliehdokkaittemme kanssa. Aikamoisen kiertue tässä on jo itsellänikin jälleen takana, vaikka en itse ehdokkaana olekaan. Tilaisuuksia on järjestetty ja kierretty ns. omien töiden ohessa ja paljon väkeä on ehdittykin tapaamaan ja juttumaan. Meidän loistava ehdokasjoukko on tehnyt upeaa työtä jo alkuvuoden presidentinvaaleista lähtien ja näyttää siltä, että kierrokset tässä vain koko ajan nousevat.
Tänäänkin paljon hyviä kohtaamisia Helsingissä mm. Narinkkatorin Kokoomuksen Eurovaalikontilla. Keskusteluissa mm. eurooppalainen puolustusmateriaalituotanto ja laajemminkin Euroopan yhteinen turvallisuusarkkitehtuuri. Myös maatalouden tilanne ja ennallistamisasetuskin puhuttu ja totta kai myös EU:n hullu lyijydirektiivi. Totesinkin, että toivottavasti uusi komissio ottaa EU:n kehittämisessä uudenlaisen kohtuullisuuden otteen toimiinsa. EU saisi olla isompi isoissa kysymyksissä, mutta pienempi näissä pienissä. Jäsenvaltiot voivat tällaiset hyvin itse arvioida ja hoitaa ja ottaa myös itse huomioon omat erityispiirteet esimerkiksi meillä laajan maapinta-alan ja myös laajan reserviläisarmeijan.
Otin myös vahvasti kantaa siihen, että Suomen tulee pitää kiinni siitä, että EU ei yhteisvelkaa enää viime vaalikauden pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tapaan ota, vaan jokaisen maan tulee hoitaa oma taloutensa ja rahoituksensa itse. Yhteisvelkaa ei tule kertaluonteiseksi päätetyn elpymispaketin jälkeen enää ottaa. Oma asiansa on sitten Ukrainan auttaminen ja tässä EU:n tulee olla yhdessä määrätietoisempi ja valmius esimerkiksi käyttää venäläisiltä takavarikoidut varat Ukrainan tukemiseen tulee ottaa käyttöön.