Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen on pettynyt Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) budjettiesitykseen. Kuluvan vuoden tapaan työnverotus on kiristymässä ensi vuonnakin ja myös polttoaineverotuksen kiristyminen iskee nyt suomalaisten ostovoimaan.
-On valitettavaa, että työnverotuksen annetaan edelleen kiristyä. Se syö työtätekevien ja esimerkiksi lapsiperheiden ostovoimaa. Nyt pitäisi vahvistaa ihmisten ostovoimaa, eikä olla ihmisten kukkarolla verotusta kiristämässä.
Palkansaajamaksujen muutokset ovat kiristämässä palkkaverotusta ensi vuonna jopa puoli miljardia euroa jos hallitus ei tätä budjettiriihessään suostu korjaamaan.
Heinonen toivoi, että valtiovarainministeriö olisi vastannut myös huutoon keventää työtä tekevien eläkeläisten verotusta.
-Meillä olisi paljon potentiaalia ja osaamista moniin työtehtäviin ja myös kiireavuksi ja sijaistamaan jo eläkkeellä olevissa. Nyt pitäisi uudistaa eläkeläisten verotusta niin, että työnteko olisi aina kannattavaa.
Kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaavana toimiva Heinonen myös luopuisi eläkeläisten ns. raippaverosta.
-Nämä ihmiset ovat tehneet pitkän työuran ja eläkeläisten ostovoiman vahvistaminen näkyisi heti kulutuksessa. Eläkkeitä ei pitäisi verottaa vastaavasti palkkaa saavia kireämmin.
Huolta pääministeri Sanna Marinin hallituksen suunnitelmissa herättää myös liikenteen ja autoilun verotaakan kasvattaminen.
-Nyt bensa- ja dieselveroa korotettiin koko 2000-luvun suurimmalla korotuksella. Se iskee työssä käyviin, mutta myös kuljetusyrityksiin ja tätä kautta mm. ruuan hintaan. Samaan aikaan vasemmistohallitus keskustan tuella suunnittelee tiemaksujen käyttöönottoa ja nyt esille on nostettu jälleen myös liikenteen kilometrivero. Ymmärrän, että ymmärrys maaseudulla ja myös seutukaupungeissa alkaa loppua tätä liikenteen kurittamista kohtaan, toteaa Heinonen.
Heinonen sen sijaan pitäisi tarpeellisena, että liikenteestä kerätystä noin 8 miljardin euron veropotista ohjattaisiin riittävästi tiestön uudelleen asfaltointiin.
-Tiet vain menevät koko ajan huonompaan kuntoon. Nyt pitäisi asfaltointimäärä nostaa 1990-luvun laman tapaan yli 6000km vuositasolla. Tällä tavalla kantatiet, mutta myös maaseudun pienemmät tiet saataisiin kuntoon. Se vahvistaisi koko maan elinvoimaa ja elinkelpoisuutta. Olisi tehokasta elvytystä, vaatii Heinonen.