Kokoomuksen kannatus ennätyskorkeissa luvuissa – Tyytymättömyys keskustaan kasvaa myös puolueen sisällä

Blogi, torstaina 16.06.2022

Kokoomukselle suurin kannatus 13 vuoteen – Lähes joka neljäs suomalainen äänestäisi nyt kokoomusta.

Nyt Hesarin gallupissa mitatut Kokoomuksen kannatus kirjataan luvuin 24,7%. Edellisen kerran Kokoomuksen kannatus on ollut näin korkeissa luvuissa vuonna 2009. Puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla kokoomus on noussut vahvaksi ja vastuulliseksi vaihtoehdoksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) vasemmistohallitukselle ja sen vastuuttomalle ja holtittomalle talouspolitiikalle. Velkaralli näyttää Saarikon johdolla vain kiihtyvän ja tätä menoa koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta voi tulla vielä uhatuksi.

SDP:n kannatus on nyt 19,4% ja siinäkin hienoista nousua ja kolmossijan nappaa odotetusti Perussuomalaiset 14,5 prosentin kannatuksellaan.

Mutta se tämän gallupin iso uutinen on alati sulava keskustan kannatus. Keskustan kannatus laski toukokuun mittauksessa edelleen ja nyt 12,2% suomalaisista luottaa kepuun. Keskustan kannatus on enää puolet gallupkärjessä olevan Kokoomuksen kannatuksesta ja tällaisilla luvuilla puolue vaihdatti puheenjohtaja Katri Kulmunin Saarikkoon. Nyt näyttää sisäpiirillä riittävän yhtä surkeilla luvuilla luottamusta edelleen Saarikkoon.

Mutta kyllä kitkerät äänet kasvavat myös keskustan sisällä. Velkaa on otettu kerta toisensa jälkeen.

”Ei jäänyt yhet yhteen, mitä mä nyt teen. On faija taas ylpee.”

Saarikon velanottoa arvosteli eilen keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä eduskunnan JTS-keskustelussa. Sipilä varoitti  ”pysyvästä seitsemän miljardin aukosta” ja totesi, että nyt ei ole ”edes suuruusluokkakäsitystä, mitä tässä tilanteessa pitäisi aikuisten oikeasti tehdä, jos julkinen talous oikeasti halutaan tasapainoon”.

Piikki oli aikalailla suora nykyisen keskustan puheenjohtajan ja valtiovarainministeri Annika Saarikon suuntaan, joka pari kuukautta sitten totesi, että velkataso tulee asettumaan tulevina vuosina noin seitsemän miljardin mittakaavaan. Sipilä ei pysyvää velkaantumista hyväksynyt ja edellytti puolueilta suunnitelmaa asioiden kuntoon laittamisesta. Jos tähän ei ole halua ja valmiutta, niin Sipilän mukaan sitten ”eletään kuten Ranskassa. Siellä tulee 50-vuotisjuhlat ensi vuonna siitä, kun edellisen kerran valtiontalous oli tasapainossa”.

Painava ja tärkeä puheenvuoro maamme entiseltä pääministeriltä. Toki pitää kuitenkin muistaa ja huomata, että Sipilä on itse tukenut eduskunnassa jokaista nykyhallituksen päätös lisävelanotosta ja toimesta julkisen talouden osalta. Olihan Sipilä itse myös neuvottelemassa nykyisen hallituksen hallitusohjelman talousosaa keväällä 2019 hallitusneuvotteluissa. Mutta toivottavasti nyt siis puheet muuttuisivat myös Sipilän osalta teoiksi. Vielä ennen juhannusta eduskunta ja sen mukana Sipilä pääsee äänestämään ja kertomaan mielipiteensä nykyhallituksen talouspolitiikasta. Äänestyksessä on mukana kokoomuksen vastuullisen taloudenpidon vaihtoehto, missä velkaantuminen taitettaisiin ja talouden perusta laitettaisiin kuntoon.

Istunnossa Juha Sipilä muisteli myös keskustan ja vasemmistohallituksen kevään 2019 hallitusneuvotteluita ja totesi, että silloin menolisäyksiä tehtiin sillä oletuksella, että ”talouskehitys on ihan toista kuin se on koronan ja nyt Ukrainan sodan vuoksi”. Ja nyt sitten Saarikon johdolla määräaikaiset menot on muutettu pysyviksi velalla maksettaviksi menoiksi.

Sipilä jatkoi: ”Ne ovat jääneet pysyviksi. Hallitusohjelman mukaan valtiontalouden piti olla tasapainossa 2023. Siellä on nollan sijasta pysyvä seitsemän miljardin aukko, johon ei lääkkeitä ole.”

Kritiikki siis keskustan nykyisen sisäpiirin lähellä kasvaa. Kentällä kritiikki on jo pidempää ollutkin erittäin rajua ja keskustan on jättänyt ennätysmäärä jopa aiemmin puolueen jäseninä olleita. Sen pitäisi viimeistään olla Saarikolle herättävä viesti, sillä…

Ilman keskustaa ei olisi tätä vasemmistohallitusta eikä sen törmäilevää ja holtitonta talouspolitiikkaa.

No, palataan vielä lyhyesti HS-gallupiin. Kärkikolmikon ja keskustan takana muiden puolueiden kannatukset eivät muuttuneet edellisestä mittauksesta juurikaan.

Mutta näin suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit olisivat nyt:

Kokoomus 24,4% (+0,3)
SDP 19,4% (+0,7)
PS 14,5% (-0,9)
Keskusta 12,2% (-0,5)
Vihreät 8,9% (-0,2)
Vasemmisto 7,5% (-0,1)
RKP% 4,5 (+0,1)
KD 3,6% (0,0)
Liike Nyt 2,4% (0,0)
Muut 2,6% (+0,6)

Hesarille tutkimuksen teki Kantar TNS  16.5.–10.6.2022 ja sitä varten haasteltiin 2 442 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Tutkimuksessa vastanneille esitettiin kaksi kysymystä: ”Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?” ja ”Minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta Te äänestitte kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa?”

Eduskunnassa tänään pitkä päivä muun muassa puolustusvaliokunnan valmiuslain ja asevelvollisuuslain muutostyön parissa. Isoja ja vaikeita asioita, mutta täytyy toivoa, että hallitus tässä muuttaisi vielä linjaansa ja saisimme rajalain sellaiseen muotoon, että kaikissa tilanteissa rajojemme turvallisuus voidaan taata.

Tänään illalla alkavat sitten taas myös Lopen kesätorit. Tervetuloa torstai-iltoina Lopen torille. Luvassa on aina hyvää ohjelmaa ja musiikkiakin ja totta kai syötävää ja juotavaakin. Tänään kesätorin avauksessa esittäytyy myös Lopen oma villapaitamme eli se Loppilainen isolla L:llä.

 

 

 

 

 

 

Kommentit