”Suomessa verotus on kireää, se ei ole kenellekään yllätys. Mutta onko se jo niin kireää, että suurimpien tulojen hieman löysempi verotus toisi jopa enemmän verotuloja? Näin väittää mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.”
Näin twiittasi Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Antti Tanskanen 16. kesäkuuta 2022 ja viittasi oheiseen blogikirjoitukseen: Pienentääkö veronkevennys aina verotuloja vai voiko se joskus jopa kasvattaa niitä?
Lukusuositus tuolle blogille. Ja esimerkiksi viime kaudella 2015-2019, kun kevensimme kaikkien suomalaisten verotusta 1,5 miljardia euroa niin verotus euromääräisesti kuitenkin kasvoivat ja samalla maahamme syntyi noin 140 000 uutta työpaikkaa. Veronkevennys siis laittoi rattaita liikkeelle ja loi kasvua ja lisää verotuloja maahamme.
Nyt ihmisten tilanne ihan tavallisessa arjessa pärjäämisestä on koetuksella. Elämisen hinta on noussut ennätyksellisellä tavalla. Inflaatio kiihtyi yksin toukokuussa peräti 7 prosenttiin. Inflaatio oli edellisen kerran 7 alkavissa luvuissa helmikuussa 1990 eli nyt kirjattu luku on kovin yli 30 vuoteen. Kuluttajahintojen nousu on siis jatkanut kiihtymistään ja vain pahentunut. Vielä kuukautta aiemmin huhtikuussa inflaatio oli 5,7 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousuun vaikuttivat eniten rajusti nousseet sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu, mutta myös mm. ruoka kallistui todella paljon ja myös esimerkiksi omakotitalojen peruskorjauskustannukset. Ruoan ja myös alkoholijuomien hintojen vuosimuutos oli yli 9 prosenttia.
Arjen kustannuksia pitäisi nyt alentaa. Se vaatii minusta täsmätoimia mm. määräaikaista bensan ja dieselin polttoaineverojen alennusta, myös toimia sähkönhintojen alentamiseksi (Malli Vestman) ja ennen muuta nopea päätös eläkkeiden ja ansiotulojen verotuksen keventämisestä. Itseasiassa, jos ja toivottavasti, kun Marinin hallitus keskustan tukemana haluaisi keventää suomalaisten elinkustannuksia eli kaventaa ostovoiman laskua, niin kyllä tehokkain ja vähiten inflaatiota lisää ruokkiva tapa on toteuttaa esittämämme ns. työmiljardi. Tällöin kaikkiin tuloluokkiin tehtäisiin kevennys, jonka avulla saataisiin satoja euroja vuodessa pieni ja keskituloiselle jo tänä vuonna lisää.
Ja niin kuin edellä jo viittasin, niin vuonna 2020 kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että myös verotuksemme ylimmät marginaaliverot ovat niin korkeita, että ne nykyisellään pienentävät verokertymää. Poikkeuksellisen kova verotus siis leikkaa kulutusta ja näin lopulta pienentää verokertymää. Tämän problematiikan huomasi ja ymmärsi myös mm. Ruotsin sosialidemokraattijohtoinen hallitus, joka teki veronkevennyksen ja totesi, että myöskään suurituloistenkaan raippaveron poistaminen ei alenna pitkällä aikavälillä verotuloja lainkaan.
Lopputulemana voi todeta, että yhä useammalla suomalaisella on nyt hätä ostovoiman kanssa. Hätä on juuri nyt eikö vasta ensi vuonna ja siksi toimia pitäisi tehdä hetkessä. Totta on sekin, että Todennäköisesti myös ensi vuonna nähdään totuttuja kovempia inflaatiolukuja, mutta se ei ole syy olla toimimatta nyt vaan nimenomaa syy toimia nyt.
Eläke- ja nsiotuloverotuksen keventäminen on tehokas keino siinäkin mielessä, että se todella kohdistuu ostovoiman paranemiseen.