Kokoomuksen esitykset 2020-luvun talouspolitiikaksi – Vahva julkinen talous on hyvien peruspalveluiden paras ystävä

Blogi, keskiviikkona 14.04.2021

Tänään julkistimme meidän askelmerkit 2020-luvun talouspolitiikkaan. Itse olen saanut vetää meidän valtiovarainryhmäämme viime vaalikaudelta lähtien ja tämä työ nyt hahmottaa osaltaa myös tulevia toimiamme niin vaihtoehtobudjettien kuin muidenkin talouslinjausten parissa.

Kuvituskuva tämän viikkoisesta Sanna Ukkola Livestä. Lasse Viren paidassani kaatuneena. Hän muuten nousi ylös ja voitti. Niin mekin Suomessa nousemme koronasta ja voitamme. Mutta parhaiten se tapahtuu yhdessä.

Kokonaisuutemme joka tänään esiteltiin puoluejohtomme puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla käsittää siis meidän ratkaisuja siihen mitä pitäisi tehdä nyt jo ensi viikon kehysriihessä, mutta toisaalta myös niistä toimista joita tarvitaan tulevina vuosina 2023-2029 välillä julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Petterin, varapuheenjohtajamme Elina Lepomäen ja ryhmäpuheenjohtajamme Kai Mykkäsen kanssa järjestimme aamulla infon tästä kokonaisuudesta ja tässä nuo tavoitteemme myös teille jo heti tuoreeltaan tutkittaviksi ja luettaviksi.

Nyt muuten aivan keskeisen tärkeässä roolissa tässäkin on se miten koronan hoidossa onnistutaan. Miten monet yritykset ajautuvat vielä konkurssiin ja kuinka suureksi työttömyys räjähtää. Se määrittelee hirveän paljon sitä millainen lasku ja kuinka suuri työ tämän kaiken korjaamiseksi tuleville hallituksille jää.

Huhtikuun alun tuoreessa yritystutkimuksessa jopa joka viides (18%) yrityksistä arvioi olevansa vaarassa ajautua konkurssiin koronakriisin seurauksena. Itseasiassa, jos nämä arviot toteutuisivat täysimääräisesti, olisi kyse merkittävästi suuremmasta konkurssien määrästä kuin 1990-luvun laman aikana. Kaikki viittaa siihen, että konkurssien määrä tulee joka tapauksessa moninkertaistumaan koronakriisin seurauksena. Ja siksi nyt on merkittävää millaista politiikkaa maassamme tehdään ja katsotaan vai tehdäänkö.

Ja tämä muuten on yksi keskeisin syy siihen miksi me haluamme ottaa käyttöön koronapassin. Koronapassi siis sisältää tiedon rokotteesta, tiedon sairastetusta koronasta eli ns. vasta-aineen tai kolmanneksi tiedon tuoreesta koronatestistä. Ketään ei siis koronapassi pakota rokotetta ottamaan vaan aina vaihtoehtona on myös tuore koronatestin pikatesti. Mutta koronapassi siis mahdollistaisi ravintoloiden, teattereiden, konserttien, kesätapahtumien, museoiden ja laajemminkin Suomen matkailun avaamisen jo tulevana kesänä. Ja koronapassi myös varmistaisi suurempien tapahtumien kuten junnujen jalkapallon Helsinki Cupin tai Suomen MM-rallin, Jukolan ja muiden järjestämisen jo tänä suvena.

Ja minua ei oikeastaan huoleta tai edes kiinnosta se millaista juhannusta me voimme mökeillämme viettää, vaan nyt pitäisi jokaista poliitikkoa kiinnostaa se miten yritykset ja työpaikat tästä selviävät. Tärkeämpää olisi olla huolissaan siitä, että voidaanko ravintoloita ja matkailua avata kesäksi, miten tapahtuma-alan ja kulttuurialan käy jne.

Siksi sydän on muuten oikealla.

Kokoomuksen esityksen 2020-luvun talouspolitiikaksi – Siksi sydän on oikealla

I Miksi sydän on oikealla?

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa
terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät
työtä, luovat uutta, hyppäävät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi
asvalttia teillä, ei kirjastoautoa tai festareita.

Siksi jakamisen sijaan on keskitettävä energiaa jaettavan tekemiseen. Yhteinen kakku
kasvaa vain työtä tekemällä ja yrittämällä. Siksi meidän on kyettävä tekemään päätöksiä,
jotka luovat kannustavat olosuhteet yritysten perustamiselle, yritystoiminnan
laajentamiselle, ihmisten palkkaamiselle ja työtarjousten vastaanottamiselle.
Kokoomuksen näkemyksen mukaan 2020-luvun talouspolitiikan on perustuttava neljän
keskeisen tavoitteen ympärille:

● yrittäjyystavoitteen
● vaurastumistavoitteen
● työllisyystavoitteen ja
● kestävyystavoitteen.

Näiden tavoitteiden varaan rakennettu talouspolitiikka luo edellytykset uusien yritysten
syntymiselle ja olemassa olevien yritysten toiminnan laajentamiselle, uusien
työpaikkojen syntymiselle, suomalaisten vaurastumiselle ja hyvinvoinnin kasvulle sekä
hyvinvointipalveluiden ja ympäristön pelastamiselle.

Nämä tavoitteet ovat resepti, jolla jokaiselle työikäiselle ja -kykyiselle suomalaiselle
löytyy mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Nämä tavoitteet ovat myös resepti,
jolla suomalaisilla on mahdollisuus parantaa elintasoaan ja samaan aikaan vähentää
ilmastolle haitallisia päästöjä. Nämä tavoitteet ovat resepti, jolla jaettavaa yhteiseen
hyvään riittää myös jatkossa, jotta voimme pitää kaikki mukana yhteiskunnassa.

1. Yrittäjyystavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite?

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa yrittäjällä on mahdollisuus ottaa riskiä,
onnistua ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin. Kokoomus ottaisi
Suomen tavoitteeksi työnantajayritysten määrän kasvattaminen 90 000:sta 100 000:een
ja pk-yritysten määrän 20 000:sta 25 000:een.

Miksi tämä on tärkeää?

Taloudellinen hyvinvointi ja talouskasvu syntyvät vain työnteosta, yrittämisestä ja
ahkeruudesta. Pohjimmiltaan on kyse siitä, että ihmiset käyttävät osaamistaan ja
luovuuttaan uusien asioiden synnyttämiseksi.

Suomessa on väestöön suhteutettuna vähemmän yrityksiä kuin Euroopassa
keskimäärin. Yritysten lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla, mutta työnantajayrittäjien
määrä on pysynyt paikallaan. Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä. Yritysrakenne
on painottunut pienyrityksiin ja pk-yritysten osuus viennistä on vertailumaita
pienempi.

Määrällinen tavoite ei ratkaise kaikkea, mutta ohjaa kysymään oikeita kysymyksiä:
millainen maa Suomi on innostuneelle yrittäjälle?

Mitä pitäisi tehdä?

● Varmistetaan yrityksille kannustava ja ennakoitava toimintaympäristö.
Rakennetaan Suomeen toimivia markkinoita, reilua kilpailua ja sujuvaa
sääntelyä.
● Tehdään valtiosta ja kunnista yrityksen kumppaneita – ei kampittajia.
Viranomaisten lupaprosesseille on säädettävä käsittelyaikatakuu.
● Helpotetaan yritysten investointeja kannustavalla verotuksella. Lisätään julkisia
TKI-panostuksia 100 miljoonaa joka vuosi kymmenen vuoden ajan.
● Tehdään Suomesta maa, jossa saa yrittää – onnistua ja epäonnistua.
Toteutetaan Kokoomuksen 30 keinoa yritysten ja yrittäjän uudelle alulle.
● Tehdään kotitalousvähennyksestä aito palvelutalousvähennys. N ostetaan
enimmäismäärä 5000 euroon, nostetaan työkorvauksen vähennettävä osuus 60 %
ja työkorvauksen 40 %:n sekä poistetaan 100 euron omavastuuosuus. Siirrytään
laskumalliin, jossa kuluttaja voi hyödyntää vähennyksen suoraan työn hinnassa.

2. Vaurastumistavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite?

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus vaurastua
osaamisella, ahkeruudella, työllä ja yrittämisellä. Haluamme, että suomalaiset voivat
keskimäärin kasvattaa nettovarallisuuttaan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Haluamme
myös, että Suomen nettoinvestoinnit aineelliseen ja aineettomaan pääomaan saadaan
käännettyä reilusti positiiviseksi.

Miksi tämä on tärkeää?

Talouskasvun pitää näkyä suomalaisten vaurastumisena. Hyvinvointi ei ole vain julkisia
tulonsiirtoja. Köyhtymisen vastakohta on vaurastuminen. Vaurastumisen
mahdollisuudet tulee tarjota kaikille lähtökohdista riippumatta. Vaurastumisen
edellytykset syntyvät työstä, osaamisesta ja investoinneista.

Suomessa nettoinvestoinnit eli investointien ja poistojen välinen erotus on ollut
viimeisen vuosikymmenen keskimäärin lähellä nollaa. Vertailumaissa aineettomiin
investointeihin satsataan enemmän. Tulevaisuuden kasvu rakentuu osaamiselle. Siksi on
luotava uskoa, että Suomi on maa, jossa kannattaa investoida.

Mitä pitäisi tehdä?

● Kevennetään kokonaisveroastetta. T ehdään yli vaalikauden ulottuva ohjelma,
jolla otetaan tuntuvia askelia kohti kokonaisveroasteen EU-keskiarvoa.
● Toteutetaan kestävän kasvun verouudistus. Siirretään verotuksen painopistettä
työstä ja yrittämisestä päästöihin, haittoihin ja kulutukseen.
● Parannetaan työvoiman ja pääoman liikkuvuutta. Poistetaan asuntokaupan
varainsiirtovero (“muuttovero”) ja kompensoidaan se korottamalla vähemmän
haitallisia veroja.
● Selvitetään perintöverosta luovutusvoittoveroon siirtymisen vaikutukset
kotitalouksille ja julkiselle taloudelle.
● Parannetaan kasvurahoituksen saatavuutta. K evennetään kasvuyhtiöiden
listautumisen vaatimuksia.
● Vahvistetaan kansankapitalismia. P oistetaan osakesäästötilin yläraja.
Toteutetaan vastasyntyneen osakesäästötili. Laajennetaan osakesäästötilin
käyttöalaa mahdollistamalla mm. rahasto-osuuksien hankkiminen tilille.
● Nostetaan osaamistasoa. Pääomitetaan korkeakouluja miljardilla.

3. Työllisyystavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite?

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa jokaisella työikäisellä ja -kykyisellä on
mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Kokoomuksen mielestä Suomen on
tavoiteltava 80 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2030 mennessä, jotta
hyvinvointipalveluiden rahoitus on turvattavissa.

Miksi tämä on tärkeää?

Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 300 000 uutta työllistä, jotta 80 % työllisyysaste
voidaan saavuttaa. Työllisyyden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta julkisen talouden
kestävyys voidaan turvata. Se edellyttää laajoja reformeja muiden Pohjoismaiden mallin
mukaisesti.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii ennusteita nopeampaa talouskasvua.

Mitä pitäisi tehdä?

Toteutetaan Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin työllisyysreformit:
● Mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä.
● Toteutetaan valtiovarainministeriön virkavalmisteluna laatimat ehdotukset (pl.
muutokset palkkatukeen ja opintoetuuksiin).
● Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva.
● Puretaan kannustinloukkuja mm. palauttamalla toimeentulotukeen
asumiskustannusten omavastuu (7%), jäädyttämällä asumistuen indeksikorotukset
sekä palauttamalla työttömyysturva vuoden 2019 tasolle.
● Korotetaan ulosoton suojaosa 900 euroon.
● Varmistetaan nopea hoitoonpääsy terapiatakuulla.
● Vahvistetaan kotitalousvähennystä ja toteutetaan yli 75-vuotiaiden
superkotitalousvähennys.
● Toteutetaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus.
● Alennetaan varhaiskasvatusmaksuja 100 miljoonalla eurolla.
● Houkutellaan osaajat maailmalta Suomeen. Kaksinkertaistetaan kansainvälinen
rekrytointi.
● Lisätään työnteon kannustimia keventämällä työn verotusta.

Lisäksi:

● Uudistetaan sosiaaliturvaa ja verotusta. T ehdään työnteosta entistä
kannattavampaa.
● Laajennetaan työssäoppimista. Laajennetaan oppisopimuskoulutusta ja tuetaan
elinikäistä oppimista. Pidetään huolta yksilöllisten työvoimapalveluiden
resursseista.
● Vauhditetaan opiskelijoiden valmistumista. P arannetaan kannustimia ja tukia.
Nostetaan nopeasti valmistuvan opintolainahyvitystä. Korotetaan opintotuen
tulorajoja 50 prosentilla.
● Tuetaan työkyvyn säilymistä. Puretaan rakenteet, jotka ohjaavat liian aikaisin
pois työelämästä. Jokaisen työpanos on arvokas.

4. Kestävyystavoite

Mikä on Kokoomuksen tavoite?

Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointipalvelut ja puhtaan ympäristön myös tuleville
sukupolville. Talouspolitiikan tavoitteeksi on asetettava julkisen talouden
kestävyysvajeen umpeen kurominen ja talouskasvun ekologinen kestävyys.

Miksi tämä on tärkeää?

Jos haluamme säilyttää edes nykyisen laajuiset julkiset palvelut tuleville sukupolville, on
julkisen talouden tervehdyttäminen välttämätöntä. Hallituksen tavoitteena on vain
velkasuhteen tasaaminen viiden miljardin sopeutuksella. Tämä ei riitä kestävän
rahoituksen turvaamiseen.

Valtiovarainministeriön laskema kestävyysvaje kertoo kuinka paljon julkista taloutta on
vahvistettava, jotta julkinen talous ei ajaudu hallitsemattoman velkaantumisen tielle.
Kestävyysvaje on valtiovarainministeriön mukaan noin 4 % suhteessa
bruttokansantuotteeseen vuoden 2024 tasossa. Sen umpeen kurominen siis edellyttää
julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla.

Haluamme, että Suomi kykenee vähentämään päästöjä ilman, että suomalaisten kotien
arki vaikeutuu tai elintaso laskee. Talous voi nimittäin kasvaa samaan aikaan, kun
päästöt laskevat. 1990-luvulta päästöt ovat puolittuneet ja talous samaan aikaan
kaksinkertaistunut. Päästöjen vähentäminen luo parhaimmillaan uusia työpaikkoja ja
varmistaa perinteisen teollisuuden kilpailukyvyn.

Mitä pitäisi tehdä?

● Kestävyysvaje on kurottava umpeen. P arannetaan julkisen talouden
menomalttia. Etsitään parlamentaarinen yhteisymmärrys sopeutustarpeesta.
● Tehostetaan julkisen sektorin toimintaa. K uopataan hallituksen sote-uudistus –
ja tehdään parempi!
● Vähennetään päästöjä markkinatalouden keinoin. E distetään kansainvälistä
päästöjen hinnoittelua. Otetaan valtiovarainministereiden ilmastokoalition
Helsingin periaatteet täysimääräisesti käyttöön.
● Toteutetaan Kokoomuksen puhtaan energian paketti. Uudet
energiatukipäätökset tai investointituet on kohdistettava ainoastaan päästöjä
vähentäville ratkaisuille.
● Laitetaan vauhtia liikenteen päästöjen vähentämiseen. Poistetaan autovero
asteittain autokannan uudistamiseksi.
● Otetaan kotitaloudet mukaan energiaremontteihin. L aajennetaan
kotitalousvähennys määräaikaisesti myös energiaremonttien laitehankintoihin.
● Edistetään uutta asuntotuotantoa ja joukkoliikenneyhteyksiä
miljardi-investoinnilla. H yödynnetään investointien rahoituksessa Valtion
asuntorahaston tasetta.

II Kokoomuksen terveiset hallituksen puoliväliriiheen

Koronakriisi on jo loppusuoralla. Suomen on siirryttävä vaiheeseen, jossa epidemian
aiheuttamia ongelmia korjataan. Se tarkoittaa talouspolitiikan osalta rytminmuutosta.
Jo Vihriälän talouspolitiikan exit -strategiassa painotettiin, että julkisen talouden
tervehdyttäminen tulee aloittaa jo tämän hallituskauden aikana. Ennusteita parempi
taloudellinen kehitys antaa tälle hyvän pohjan.

Hallituksen on välttämätöntä saada aikaan budjettiriihessä konkreettisia päätöksiä
julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

1. Hallituksen on palattava julkisen talouden menokehykseen. K ehysten
ulkopuolelle ei voi koronakriisin varjolla siirtää epidemian hoitamiseen
välittömästi liittymättömiä menoja.
2. Hallituksen kaikkien päätösten vaikutukset työllisyyteen ja julkiseen talouteen
on arvioitava kriittisesti. M ikäli työllisyys- ja tasapainotavoitteisiin ei päästä, on
hallituksen nostettava työllisyystavoitetta vastaavasti.
3. Hallituksen on vedettävä pois julkista taloutta heikentävä sote-uudistus.
Uuden maakuntahallinnon ja kokonaisveroastetta kiristävän maakuntaveron
valmistelu on lopetettava.
4. Paikallinen sopimisen mahdollisuus on laajennettava kaikille työpaikoille.
Paikallisen sopimisen on oltava mahdollista myös järjestäytymättömissä
yrityksissä. Kaikille työntekijöille on taattava mahdollisuus vaikuttaa
edustajaansa.
5. Ansiosidonnainen työttömyysturva on laajennettava kaikille. A nsiosidonnainen
on porrastettava.
6. Hallituksen on laadittava pelastuspaketti yritysten ja työpaikkojen
pelastamiseksi epidemian uuden aallon ja rajoitusten vaikutuksilta.
Elinkelpoisia yrityksiä turvattava räätälöidyillä ratkaisuilla. Helpotetaan
lomautuksia, helpotetaan verojen maksujärjestelyitä, toteutetaan koronatodistus,
sekä toteutetaan muut kokoomuksen 30-keinon listasta.
7. Investointeja on vauhditettava mm. laajentamalla T&K-verovähennystä ja
ulottamalla nopeutetut poistot myös käytettyyn kalustoon. Y ritysverotuksessa
käyttöön takautuva tappiontasaus (carry back).
8. Terapiatakuu on toteutettava viipymättä mielenterveyspalveluihin pääsyn
helpottamiseksi.
9. Kotitalousvähennys on uudistettava. V ähennyksen enimmäismäärä on
nostettava 5000 euroon, työkorvauksen vähennettävä osuus on nostettava 60
prosenttiin ja palkkakorvauksen 40 prosenttiin. Vähennyksen omavastuuosuus
on poistettava ja siirryttävä laskumalliin, jossa vähennyksen saa suoraan työn
hinnassa.
10. Korkeakouluja on pääomitettava miljardilla.

III Mitä Kokoomus on esittänyt aiemmin?

Kokoomuksen tavoiteohjelmassa 2020 annetaan kokoomuslaisia ratkaisuja tämän
vuosikymmenen kuuteen kohtalonkysymykseen: koronaan, kestävään kehitykseen,
koulutukseen, kasvuun, kansainvälisyyteen ja kaupungistumiseen. Me kokoomuksessa
lähdemme siitä, että kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa kestävällä ja oikeudenmukaisella
tavalla.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2021 – Toivon polku

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitellään vaihtoehto valtion talousarvioksi vuodelle
2021. Vaihtoehtobudjetti sisältää mm. työllisyystoimia 120 000 työpaikan
synnyttämiseksi ja palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen keventämiseksi. Lisäksi
Kokoomuksen vaihtoehdossa panostettaisiin sivistykseen ja osaamiseen,
ympäristöllisesti kestävään talouskasvuun sekä heikoimmista huolehtimiseen.

Talous kasvuun – päästöt laskuun

Haluamme, että koronan jälkeistä Suomea rakennetaan ympäristön ja ilmaston kannalta
kestävästi. Uudelleenrakentaminen on mahdollisuus tehdä asioita paremmin ja
fiksummin. Päästöjä voidaan vähentää kestävästi niin, että talous kasvaa, mutta
tavallisten suomalaisten kotien arki ei muutu hankalammaksi.

Kokoomuksen 30 keinoa suomalaisten yritysten pelastamiseksi

Kokoomus esitti joulukuussa 30 keinoa yritysten tilanteen helpottamiseksi.
Budjettivaikutteisten keinojen rahoitukselle on esitetty keinot Kokoomuksen
vaihtoehtobudjetissa. Osa keinoista on väliaikaisia. Osa uudistuksista tulee tehdä
pysyvästi. Toimenpiteillä tuetaan yrityksiä ja yrittäjiä akuutista kriisistä selviämiseksi.

Kokoomuksen keinot kansainvälisen rekrytoinnin lisäämiseksi

Haluamme houkutella kansainvälisen osaajat Suomeen. Siksi olemme esittäneet
kattavan keinovalikoiman kansainvälisen rekrytoinnin lisäämiseksi syksyllä 2020.

Kokoomuslaisessa kunnassa sydän on oikealla

Haluamme kuntiin lisää työpaikkoja ja yrityksiä. Kun talous on kunnossa, voidaan
tarjota palveluja ja pitää hyvää huolta ympäristöstä. Pienistä rahoista ei riitä jaettavaa.
Kuntavaaliohjelmassa avaamme sitä, millaisia kuntia haluamme olla rakentamassa
kuntavaalien 2021 jälkeen.

….

Kello 16.03 ja eduskunnan työhuoneessa. Huomenna aamusta Valtion Liikuntaneuvoston kokous, mutta tänään vielä ohjelmassa kello 17.00 Eduskunta Facebook Live tuolla kansanedustajasivullani FB:n puolella. Tervetuloa sinne mukaan.

Istunnossa tänään keskustelussa mm. ravintoloiden rajoitustoimet ja pääministeri Sanna Marinin hallituksen halu myös

Keskiviikkona 14.4.2021 Eduskunta Facebook Live kello 17.00!

tämän viikon jälkeen rajoittaa rajusti ravintoloiden aukioloa. Ravintolat määrättäisiin suljettavaksi kello 18 ja anniskelu pitäisi päättää jo tuntia aiemmin eli kello 17. Nämä voisivat tulla voimaan siis Uudellamaalla, Turussa ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan myös meillä Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Muutama päivä siis enää aikaa tähän ja kukaan ei tiedä millaisia, mitä ja missä päin maata ravintolarajoituksiksi ollaan säätämässä? Jos tuo esitys toteutuu niin ravintola-alalla tullaan näkemään rajukonkurssiaalto jo kevään ja kesän aikana. Me esitimme tänään Kokoomuksen toimesta, että tämä lakiesitys hylätään. Eduskunta äänestää tästä vielä ennen viikonloppua ja sen jälkeen toivottavasti saadaan tietoa jo yrittäjille ja työntekijöille onko maanantaina töitä vai ei.

Istunnossa nostin esille tänään myös vankiloiden tukalan tilanteen. Nyt olisi tärkeä saada varmistettua vankiloiden koronaturvallinen arki ja se edellyttäisi vanginvartijoiden saamista pikaisesti koronarokotuksiin. Sama koskee minusta myös kaupankassoja, varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökuntaa ja muutamia muita. Nyt pitäisi saada pikaisesti rokotukset käyntiin näillä akuuteilla aloilla.

 

Kommentit