Vuonna 1956 Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajat maailmalle. Kohde oli Suez ja operaatio alkoi vain vuoden kuluttua siitä, kun maamme oli hyväksytty YK:n jäseneksi 1955. Tilanne oli Suezilla kiristynyt tuolloin nopeasti räjähdysherkäksi ja jopa kansainvälistä kriisiä ja suursotaakin pelättiin. Kiristynyt tilanne vietiin YK:n pöytiin ratkaistavaksi ja pian YK:n silloinen pääsihteeri Dag Hammarsjöld päätti esittää ratkaisuksi rauhanturvajoukkoja. Suomella tai suomalaisella oli tässä ratkaisussa aivan varmasti keskeisen tärkeä rooli. Jääkäri, Mannerheimristin ritari nro 130 ja jalkaväenkenraali Armas-Eino Martola nimittäin toimi tuolloin Hammarsjöldin neuvonantajana. Martolaa pidetäänkin usein
ensimmäisenä suomalaisena rauhanturvasotilaana. Hän toimi myöhemmin vuosina 1966-1969 Kyproksen rauhanturvajoukkojen komentajana ollen silloin myös maamme kaikkien aikojen iäkkäin rauhanturvaaja. Martolan 70-vuotispäiviä nimittäin vietettiin Kyproksen komennuksella.
Suomi osallistui tuohon ensimmäiseen vuosien 1956-1957 Suezin operaatioon omalla komppanialla, jossa palveli yhteensä 450 miestä kahden vuoden aikana. Silloin vielä puolueettoman Suomen rauhanturvaajat lunastivat pian paikkansa ja luottamuksensa ja tästä sai alkunsa suurta arvostusta vuosikymmenten aikana nauttinut Suomen rauhanturvatyö. Edelleen tällä saralla ja tässä tehtävässä maatamme arvostetaan ja myös käytetään.
Ensimmäiset rauhanturvaajat astuivat YK:n palvelukseen jo toki vuonna 1948 ja tähän päivään mennessä operaatioita on ollut yli 70. Suomalaisia on ollut rauhanturvaamistehtävissä vuodesta 1956 yhteensä noin 50 000 kolmessakymmenessäkahdessa operaatiossa. Tänäänkin rauhanturvaajat parantavat kriisialueiden oloja ja auttavat rauhan saavuttamista eri puolilla maata. Meidän rauhanturvaajia toimii YK:n, Naton ja EU:n operaatioissa eri puolilla maailmaa. Kuluvan vuoden 2021 alussa yksin YK:lla oli käynnissä 12 rauhanturvaoperaatiota, joista laajin on Kongon demokraattisessa tasavallassa. Meiltä eri operaatioissa on mukana sekä palkattua henkilöstöä että reserviläisiä ja voimassa olevan lain mukaan operaatioissa saa olla kerralla enintään 2 000 suomalaista. Tällä hetkellä meneillään olevat operaatiot: Libanon (UNIFIL), Kosovo (KFOR), Irak (OIR), Irak (NMI), Mali (EUTM Mali), Mali (MINUSMA), Somalia (EUTM Somalia), Välimeri (EUNAVFOR MED) ja Lähi-itä (UNTSO). Kuusitoista vuotta kestänyt Afganistan (RS) operaatio päättyi viime kesänä 8.6.2021.
YK:n rauhanturvajoukot saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1988.
YK:n yleiskokous julisti tämän päivän – 29. toukokuuta – kansainväliseksi rauhanturvaajien päiväksi.
Itse en koskaan ole tällaisiin tehtäviin osallistunut. Oma vahva yhteyteni rauhanturvaajiimme syntyi aikanaan, kun Afganistanissa vakavasti haavoittuneen Pekka Jylhän tapaus tuli julkisuuteen. Pekan tapaus kosketti minua syvältä, koskettaa tänäänkin – ja myöhemmin Pekan kanssa myös ystävystyimme. Otin tehtäväkseni lähteä viemään ensin eteenpäin kriisinhallintaveteraanien kriha-veteraaniohjelmaa ja -statusta. Se työ saatiin myöhemmin maaliin, mutta edelleen tämänkin viikon vierailuni Vaitterit MCC:lle alleviivasi sitä, että tehtävää tällä saralla riittää. Ja lupasin heillekin, että jatkan ja Siskoja ja Veljiä en jätä.
Vuonna 2011 yliluutnantti Jukka Kansonen kuoli samassa räjähdyksessä Afganistanissa missä ylivääpeli Pekka Jylhä ja alikersantti Mika Orkola loukkaantuivat. Heidän tapaus oli tänään mielessäni, kun rivissä seisoin. Tänään, kun sain vastaanottaa Suomen Rauhanturvaajaliiton ansioristin, niin tein sen heitä muistaen ja kiittäen. Haluankin omistaa tämän kunniamerkkini Ystävälleni Pekalle, hänen kanssan samaan iskuun joutuneelle Mikalle ja iskussa kuolleen Jukan muistolle. Heidän kokemansa sai minut toimimaan. Ja saa jatkossakin.
Aiheesta kirjoitin mm. blogissani 30.5.2014: Yksi yhdistys on sellainen minkä jäsenvaatimuksia kukaan ei haluaisi täyttää.
Haluan myös tänään kiittää kaikkia Kriha-veteraanejamme, joiden kanssa olen näiden vuosien aikana saanut tehdä yhteistyötä. Erityinen kiitos Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:n joukoille – aiemmin Vaikeasti korvattavat ry:n väelle. Rivissä ensimmäisinä Pekan rinnalla Timo Heikkinen, Jouni Vainionpää ja kumppanit. Iso kiitos myös näiden aiheiden esillä pitämisestä ja minullekin kertomisesta ja huolien esille tuomisesta Arto Larjanteelle, Minna Vienoselle, Timo Isotalolle, Vaittereille ja viimeisenä erittäin tärkeää asiaa hoitaneelle Ture Parviaiselle. Ja monelle muullekin kiitollinen, myös tekemänne
rauhanturvaaja- ja kriisinhallintatyön lisäksi tästä viestin tuomisesta, huolien esille nostamisesta ja siskojen ja veljienne auttamisesta. Yhteisöllisyytenne ja välittämisenne on tehnyt vaikutuksen.
Tänään rintapielessäni on teidän ansioristi. Sydämen puolella.
Suomen Rauhanturvaajaliiton (SRLT) nykyinen ansiomerkkijärjestelmä aloitettiin 1990-luvulla ja tänään oli minulla kunnia seistä teidän asioiden takia rivissä.
….
Kello 18.07 ja takaisin eduskunnalla. Tummapuku jo kaapissa ja ansioristi menossa muiden viereen. Päivä täällä pikku hiljaa kääntymässä loppua kohden. Kokoukset takana, mutta vielä hetkeksi täysistuntoon.