Kello jo kohta yksi ja vasta aikaa tietokoneelle. Päivä siis mennyt todellakin vauhdilla valiokunnissa päätösasioiden ja kuulemisten kanssa, mutta aamusta myös kotikuntani Lopen asioiden parissa. Ensi viikon maanantaina kunnanvaltuuston kokoukseen on tulossa kunnanhallituksen esitys kolmen kyläkoulun lopettamisesta ja sen tiimoilta ovat niin kuntalaiset kuin valtuutetutkin olleet yhteyksissä. Palailen kysymyksiin ja viesteihinne mahdollisimman pian kun saan vahvistukset mm. asiaan liittyviin kuulemiskäytänteihin ja tuleviin esityksiin.
Mutta tuossa lupasin myös palata hieman tähän POP-rahaan jonka ohjasimme tänä vuonna luokkakokoihin kunnissa. Lähtökohtahan oli se, että hallitusohjelmassa asetimme tavoitteeksi, että ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Näin olemme myös ensimmäisenä hallituksena toiminut ja rahaa on ohjattu nyt erityisesti perusopetuksen laadun kehittämiseen mm. opetusryhmien koon pienentäminen, kerhotoimintaa, erityisopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Samalla teetimme myös ensimmäistä kertaa peruskoulujen opetusryhmäkoista selvityksen ja nyt jatkamme säännöllisesti ryhmäkokojen seuraamista.
Ensimmäinen selvitys tehtiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa osana valtakunnallista opettajatiedonkeruuta ja tulosten mukaan opetusryhmien koot vaihtelevat suuresti opetuksen järjestäjien välillä, mutta keskimääräisesti suurimmat opetusryhmät ovat perusopetuksen 3-6 vuosiluokilla. Perusopetuksen suurten opetusryhmien määrä kasvaa perusasteen 1-6 luokilla vuosiluokittain kuudennelle luokalle mentäessä.
Tämän tiedon jälkeen päätimme ohjata lisämäärärahoja nimenomaan luokkakokojen pienentämiseen tänä vuonna 16 miljoonaa euroa lisäämällä sen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutoksella (1038/2008) perusopetuksen yksikköhintaan niin, että se ei lisännyt kuntien rahoitusosuutta. Asian päättämisen aikaan edellytimme sivistysvaliokunnassa, että rahankäyttöä oikeaan paikkaan pitää selvittää ja seurata ja näin ollen OPM lähetti toukokuussa tänä vuonna koulutuksenjärjestäjille Eduskunnan lausuman mukaisen kyselyn, jolla kysyttiin perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettujen valtionosuuksien käyttöä. Kysely lähetettiin 405 opetuksenjärjestäjälle. Vastauksia saatiin yhteensä 379.
Tulokset ovat hyvät. Niiden mukaan koko maan tuloksien mukaan 69,4 % koulutuksen järjestäjistä ilmoitti käyttäneensä kokonaan saamansa opetusryhmien pienentämiseen suunnatun rahan siihen tarkoitukseen. ”Ilmoitusten mukaan lisärahoitusta tähän tarkoitukseen ei kohdistanut ollenkaan 17,9 % opetuksenjärjestäjistä. Osittain lisärahoitusta opetusryhmien pienentämiseen ilmoitti käyttäneensä 12,7 % koulutuksenjärjestäjistä.
Yhteensä 82,1 % koulutuksenjärjestäjistä käytti lisärahoituksen joko kokonaan tai osittain opetusryhmäkokojen pienentämiseen. Ne, jotka ilmoittivat käyttäneensä rahoituksen osittain opetusryhmien pienentämiseen, käyttivät keskimäärin 60,2 % saamastaan rahoituksesta siihen varattuun kohteeseen. Usea kunta ilmoitti luopuneensa ryhmien suurennusaikeista kun tieto ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatusta rahoituksesta tuli heidän tietoonsa.”
********
Taulukko 1. Opetusryhmiin kohdistuneen rahan käyttö koko aineistossa
Koko maa % koulutuksen järjestäjistä
Kokonaan 69,4
Osittain 12,7
Ei ollenkaan 17,9
Yhteensä 100
********
Taulukko 2. Opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun rahan kohdentaminen koko maassa vuonna 2009.
Koko maa % koulutuksen järjestäjistä
Lisätään yleisopetuksen ryhmien määrää 30,2
Lisätään jakotunteja 35,4
Erityisopetuksen tuntien lisääminen 11,9
Muu 22,5
Yhteensä 100
*******
”Rahaa käytettiin erityisesti jakotunteihin 35,4 % ja ryhmien pienentämiseen 30,2 %. Opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettua rahaa käytettiin myös jonkin verran erityisopetukseen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on sama vaikutus. Oppilaat voivat silloin opiskella pienemmissä ryhmissä.”
”Kysyttäessä, mihin muuhun rahaa käytettiin, vastaukset hajaantuivat. Ilmoitusten mukaan rahaa käytettiin tukiopetukseen, psykologin, kuraattorin tai avustajien palkkaamiseen. Samanaikaisopetukseen, osa-aikaiseen erityisopettajan palkkaukseen, pienryhmiin ja ryhmäkoko säilytettiin ennallaan, vaikka oppilasmäärät vähenivät.”
”Koulutuksenjärjestäjiltä kysyttiin myös syitä siihen, miksi rahoitusta ei käytetty siihen varattuun tarkoitukseen. Vastaajia, jotka ilmoittivat, etteivät käyttäneet rahoitusta lainkaan ryhmien pienentämiseen, oli kaikkiaan 68 eli 17,9 %. Näistä kaikkiaan yli puolet eli 46 ilmoitti, että ryhmät ovat jo niin pieniä, että pienentämistä ei tehty tai oppilasryhmät pienenivät oppilasmäärän vähenemisen myötä joka tapauksessa. Useat koulutuksenjärjestäjät luettelivat ilmoituksen vakuudeksi kunnan ryhmäkoot. Koulutuksenjärjestäjistä 10 ilmoitti, että ryhmät pidettiin ennallaan ylimääräisen valtionosuuden vuoksi alkuperäisistä suunnitelmista huolimatta. Ainoastaan 12 eli koko vastaajien joukosta 3 % ylläpitäjistä ilmoitti, että eivät saaneet valtionavustusta lainkaan
käyttöönsä. Näihin kuntiin kuului vain yksi yli 10.000 oppilaan kunta. Muut isot kunnat olivat käyttäneet rahan kokonaan tai osittain opetustoimeen.”
***********
Tulokset maakunnittain
Taulukko 5. Koulutuksen järjestäjille opetusryhmien pienentämiseen osoitetun rahan
kohdentaminen siihen tarkoitettuun kohteeseen maakunnittain vuonna 2009.
Maakunta Kokonaan Osittain Ei ollenkaan Yhteensä
Uusimaa 61,9 7,1 31,0 100
Varsinais-Suomi 73,5 14,7 11,8 100
Itä-Uusimaa 40,0 10,0 50,0 100
Satakunta 76,0 4,0 20,0 100
Kanta-Häme 71,4 14,3 14,3 100
Pirkanmaa 65,5 6,9 27,6 100
Päijät-Häme 71,4 14,3 14,3 100
Kymenlaakso 88,9 11,1 0 100
Etelä-Karjala 69,2 15,4 15,4 100
Etelä-Savo 76,5 11,8 11,8 100
Pohjois-Savo 79,2 16,7 4,2 100
Pohjois-Karjala 69,2 0 30,8 100
Keski-Suomi 81,8 13,6 4,5 100
Etelä-Pohjanmaa 85,0 5,0 10,0 100
Pohjanmaa 47,4 36,8 15,8 100
Keski-Pohjanmaa 54,5 0 45,5 100
Pohjois-Pohjanmaa 63,9 25,0 11,1 100
Kainuu 77,8 0 22,2 100
Lappi 73,7 15,8 10,5 100
****
Tässä siis hieman tarkemmin tietoa tuosta rahankäytöstä ja sen selvityksestä. Lainaukset siis tehdystä selvitysraportista.
Mutta ensi vuonna siis lähes tuplaamme rahan ja muutamme sen nyt niin, että raha haetaan erillisenä hankerahana. Itse pidin tätä jo parempana mallina täksikin vuodeksi, mutta yhdessä päädyimme valtionosuuksien pohjiin menneeseen tasajakoon silloin. Nyt muutamme käytäntöä ja uskon, että saamme vielä parempia tuloksia aikaan. Siitäkin huolimatta, että monissa kunnissa tilanne erittäin tiukka ja paineita luokkakokojen kasvattamiseen on. Niin kuin näyttää meilläkin mahdollisesti käyvän.
Nyt kello jo kohta puoli kaksi ja puoli tuntia täysistunnon alkuun. Lounas vielä syömättä ja se tehdään nyt. Sitten mielenkiintoinen keskustelu salissa eli esillä vaalirahoituksen ja puoluerahoituksen uudistaminen. Katsotaan kuka heittää ensimmäisen kiven.
….
Erittäin mielenkiintoinen keskustelu eduskunnan isossa salissa vaali- ja puoluerahoituksesta. Muutamia populismiin intoutuneita kansanedustajia ja puoluejohtajia ja ehkä paria puoluetta lukuunottamatta hyvää ja rakentavaa keskustelua. Järjestelmän uudistamisesta vallitsee varsin laaja yksimielisyys ja itse uskon, että voimme tässä edetä reippainkin askelin. Sen jälkeen olemme valmiita etenemään uusiin vaaleihin.
….
Kello 22.16 ja juuri Hartwall Areenalta kotiin. Pitkän istunnon ja vaiherikkaan keskustelun jälkeen, joka tosin laantui heti tv-kameroiden lähdettyä suuntasimme vielä kavereiden kanssa katsomaan NHL Premiere peliä Jokerit – Florida Panthers Arenalle. Vaisu peli kaiken kaikkiaan ja jenkit veivät harkkapelin selvästi maalein 2-4. Cory Stillmannille kaksi maalia ja Jokerimaalit kirjattiin Tom Koivistolle ja Ossi Saariselle. Mutta muuten hieno kokemus vaikka väkeä ei kovin paljon pelissä ollutkaan. Mutta huomenna aikainen herätys jälleen. Nyt kiitos tästä rankasta päivästä.