Olemme suunnitelleet pidempään Lopen Kokoomusnuorten perustamista. Kiinnostus Lopella kokoomuslaisuutta ja kokoomusta kohtaan on kasvanut koko ajan ja entistä enemmän myös nuoret ovat ottaneet yhteyttä ja toivoneet mahdollisuuksia päästä mukaan. Ajatus Lopen kokoomusnuorista on näin kypsynyt hiljalleen ja nyt näyttää siltä, että perustamisen aika voisi olla pian. Olemme löytäneet toiminnalle aktiivisia tekijöitä ja innokkaita nuoria ja heistähän se sitten lähteekin. Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja siksi olen itse halunnut odottaa, että väkeä on hyvän toiminnan ja tekemisen verran. Uskoisin, että tässä syksyn aikana vielä laitamme paperit vetoon ja herätämme kokoomusnuorten toiminnan Lopella henkiin. Olen enemmän kuin innoissani.
Itse olen aikanaan ollut laittamassa alulle Lopella ensimmäistä nuorisovaltuustoakin ja pidän erittäin myönteisenä sitä, että nuoret haluavat tavalla tai toisella vaikuttaa ja ennen muuta tehdä. Omassa nuoruudessani ei Lopella tällaisia vaikutusteitä ollut, mutta silloin meidän ”tiemme” oli nuorisosihteeri Sisko Keskitalo. Hän pyöritti hyvinkin yksin nuorten toimintaa Lopella ja oli sellainen tekijä jota moni meistä muisteleen ja kiittää yli 30 vuoden ajalta. Voimiaan säästämättä ja pitkää päivää ja viikonloppua Sisko teki työtä ja paljon kaikenlaista uutta loikin. Itse sain olla mukana perustamassa sitten Lopelle pitkän tauon jälkeen nuorisotilaa. Ystävieni kanssa saimme hyvinkin vapaasti jopa itse rakentaa vanhaa ravintola Paaraan Paaranluolan Nuorisotilan ja pyörittää sitä oman hallituksemme kanssa. Se oli meille tie vastuunkantoon ja vaikuttamiseen. Voin myöntää, että ilman Sisko Keskitalon työtä ja vastuunantamista ja neuvoja ja oppia en tässä nyt olisi. Hänen roolinsa elämässäni ja urassani on ollut kiistaton ja siitä olen ikuisesti kiitollinen. Muistoja on satoja jos ei tuhansiakin eri jutuista ja tapahtumista ja edelleen noilta ajoilta paljon hyviä ystäviä ja kavereita. Tulipas haikea olo niitä kaikkia juttuja miettiessä. Elämää se vain on.
Mutta joskus on hyvä pysähtyä vain miettimään sitä mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä kaikkea on toisilta saanut. Kiitollisuus päällimmäisenä.
….
Nyt kello jo 6.30 ja kohta suunnattava autonnokka Helsinkiä kohden. Eilen aamulla jälleen hieman ruuhkaisempi kolmostie eli varataan aikaa hyvin. Aamusta ensin valiokunnat ja sitten täysistunto merirosvojahdin parissa. Mielenkiintoinen keskustelu varmasti tulossa.
….
Olen täällä useamman kerran ottanut kantaa myös jätelain kokonaisuudistukseen. Teen sen taas. Asia on siis lähtenyt liikkeelle EU:n jätepuitedirektiivin toimeenpanosta maassamme. Uudistustarve on ilmeinen myös muutenkin – tavoitteenamme nimittäin ensi sijaisesti jätteenmäärän vähentäminen ja syntyvän jätteen mahdollisemman tehokas kierrättäminen ja hyötykäyttö. Tästä tuo koko jätedirektiivikin lähtee liikkeelle.
Pitkään näytti siltä, että jätelain uudistamisessa halutaan jätteen siirtään keskitetysti kuntien huoleksi. Tämä olisi tarkoittanut meidän asiakkaiden ns. suoran sopimisen loppumista ja samalla myös aikamoista ahdinkoa pienille jätealan yrittäjille ja sitä kautta merkittäviä heikennyksiä myös haja-asutusalueiden palveluihin ja myös joustoon. Tuo suorasopiminen on nyt kirjattu vaatimuksistamme myös uuteen lakiehdotukseen ja hyvä niin. Kunnille jää myös tämä vaihtoehto käytettäväksi. Hyvä niin. Yksi työvoitto saavutettu.
Mutta nyt nostan toisen ongelman ja oikeastaan älyttömyyden esille. Se on sellainen sanahirviö kuin pakkausten täysi tuottajavastuu. Se tarkoittaa siis sitä, että nykyisten jäteastoiden rinnalle luotaisiin läpi koko maan toinen jäteverkosto nykyisen kunnallisen jätteenkeräysverkoston rinnalle. Uuden jätekeräysverkoston rakentaisivat tuotteita valmistavat tai maahantuovat yritykset. Malli toisi siis nykyisten jätteenkuljetusautojen rinnalle toiset autot kiertämään samoja reittejä ja hakemaan näitä jätteitä joista iso osa lopulta kuitenkin menisi samaan kasaan – tai siis käyttöön.
Alkuun tämä voisi kuullostaa hyvältäkin. Eikös? Eikös se tarkoittaisi sitä, että meidän kotien jätevuoret pienenisivät ja sitä kautta jätelaskukin? Niin varmaan kävisikin, mutta sitten voi kysyä kuka lopulta tuon uuden jätteenkeräyksen maksaisi. Me kuluttajat eri tuotteiden hinnoissa. Eli lopulta meidän niskassa olisi kutakuinkin nykysuuruiset jätemaksut ja toinen jätemaksu tai kierrätysmaksu tai mikä se lie olisikaan tavaroiden hinnoissa. Eli todellisuudessa en usko, että nykyisen jätteenkuljetuksen hinnat juurikaan alenisivat kun kuitenkin kuljetuksen osuus tuosta hinnasta on hyvin suurin pitkein etäisyyksien maassa. Käytännössä tämä siis tarkoittaisi varmasti lähes tuplahintaa nykymalliin.
Arjessa tämä ns. pakkauksien täysi tuottajavastuu tarkoittaisi sitä, että me erottelisimme kotona esimerkiksi raejuusto- ja jogurttipurkit ja vaikkapa jauhelipaketit erilleen nykyisestä sekajätteestä. Ne pitäisi siis viedä erilliseen keräykseen nykyisten sekajäte- ja energiajäteastioiden sijaan. Ja olen aivan varma, että nämä keräyspisteet olisivat huomattavasti kauempana kuin oma tai lähipiirin yhteinen jäteastia. Ja sekavaksi tämän roskarumban tekisi se, että osa muovijätteestä tulisi jatkossakin laittaa kodin varsinaiseen sekajäteastiaan jne.
Varsin sekava järjestelmä. Joka ei varmastikaan tulisi toimimaan. Eikä aivan varmasti tulisi tuottamaan mitään positiivista ympäristönkään kannalta.
Ja mitä tapahtuisi tuolle erikseen kerätylle – tuon tuottajavastuun piirissä olevalle muovijätteelle – lopulta. Osa siitä voitaisiin ehkä jollain tavalla kierrättää. Se kuitenkin vaatisi erilliset kuljetukset, puhdistukset ja lajittelut. Ja miten kävisi. Suurta osaa ei kannattaisi tai ei edes voisi puhdistaa ja se siis joutuisi niin kuin edellä kerroin lopulta omalla kuljetuksella samaan paikkaan kuin kotien sekajätteetkin. Eli esimerkiksi energiakäyttöön.
Jos jätelakia nyt viedään tähän suuntaan niin oikea uudistuksen tavoite hukkuu. Lopputuloksena ei ole puhtaampia ympäristö vaan enemmän kuljetusta, enemmän päästöjä ja enemmän laskua.
Lueskelin tuossa jostain, että tällaisen uuden jätteenkeräysjärjestelmän – verkoston – rakentaminen maksaisi noin valtavia summia. Se aiheuttaisi vuodessa noin 5,2 miljoonaa lisäkilometriä jätteenkuljetukseen. Tämä aiheuttaisi ainakin tuon kirjoituksen mukaan noin 3 miljoonaa kiloa lisää kasvihuonepäästöjä. Sen sijaan nykyisellä mallilla samalla jätteellä voitaisiin lämmittää 27 000 omakotitaloa. Summa summarum – kumman sinä valitsisit?
Ehdotukseni onkin, että nyt tässäkin laissa tai sen valmistelussa ympäristöministeri Paula Lehtomäen pitäisi ottaa aikalisä. Tällä uudistuksella ei ole kiire. Ei ainakaan niin kiire, että kannattaisi tehdä ympäristön kannalta haitallista lainsäädäntöä. Muuten lopputulos on jälleen samaa luokkaa epäonnistuneen haja-asutusalueen jätevesiasetuksen kanssa.
…..
Kello 19.49 ja päivä jälleen paketissa. Juuri kävin hakemassa Nylundin Riitalta pari litraa Salmelan Liisan maatilan ternimaitoa. Eli pannukakkupäivä.
Mutta päivä siis eduskunnassa todella vauhdikas. Ympäristövaliokunnassa täysi rumba jälleen ja myös sivistysvaliokunnassa. Erittäin mielenkiintoinen kuuleminen mm. ammattikoululaisten ulkomaanvaihdoista ja siitä miten suomalaiset nuoret pärjäävät osaamisellaan hienosti missäpäin maailmaa tahansa. Itseasiassa EU on lähes kopioinut meiltä tavoiteasiakirjansa linjaukset eli moni maa ottaa pian oppia meistä ammattikoulunkin puolella. Täysistunnossa sitten lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta maamme osallistumisesta EU:n sotilaalliseen ns. Atalanta-kriisinhallintaoperaatioon Somalian rannikolla. Maamme siis lähtee mukaan merirosvojahtiin tai suojaukseen ensi vuoden alussa miinalaiva Pohjanmaalla. Mukaan operaatioon lähteen noin 120 miestä ja itse ainakin koen, että mukaanlähtö on hyvinkin perusteltua mm. kansainvälisen turvallisuuden näkökulmata ja myös inhimillisestä näkökulmasta. Hätään pitää vastata. Tärkeää minusta olisi nyt myös varmistaa se, että vangiksi otettuja merirosvoja ei myöskään luovutettaisi sellaisiin maihin joissa on käytössä kuolemantuomio tai vaara siitä, että oikeutta ei käytäisi rehellisesti.
Kokonaisuutena Atalansa-operaatio on YK:n hyväksymä ja perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin. Tavoitteena nimenomaan suojata Maailman elintarvikeohjelman WFP:n kuljetuksia Somaliaan, mutta myös näiden merialueiden muuta laivaliikennettä. EU:n Atalanta-operaatio, johon nyt myös Suomi siis lähtee mukaan on osa kansainvälisen yhteisön laajamittaisia toimia Somalian tilanteen vakauttamiseksi pitkäaikaisen merirosvo-ongelman osalta.