Uusi päivä jälleen käyntiin. Tänään päivällä ei sivistysvaliokunta kokoonnu joten sain hieman aikaa kirjoitustöille päiväksi, mutta sitten jo täysistunto ja sen jälkeen matka Mikkelliin puoluekokouskiertueemme merkeissä. Mutta nyt töiden pariin.
….
Kello 14.31 ja nyt vielä kahvit ennen täysistuntoa. Tänään olenkin saanut hyvin hieman kasaantuneita toimistotöitä pois alta, kun päivällä hieman aikaa. Pari lehtikolumnia, muutama mainos ja sitten aikaa kevään viimeisien sivistysvaliokunnan asioiden valmistelulle. Edessä vielä muutama tärkeä juttu ja isona valmisteltavana nyt loppua kohden tuleva nuorten syrjäytymisen ehkäisyä käsittelevä oma-asiamme. Varmaankin voisi yhtä hyvin puhua siitä miten voisimme tukea nuorten osallisuutta. Myönteisemmin. Palaan tähän aiheeseen vielä kevään aikana, kun työ tulee loppuun ja julkiseksi.
Toinen asia jonka haluan tänään nostaa esille on se, että hyvä työllisyyskehitys on jatkunut. Tuoreimmat huhtikuun työllisyysluvut kertoivat, että hallitus on saavuttamassa alunperin jopa hullunkin rohkealta tuntuneen tavoitteen työpaikkojen lisäämisestä ja työllisyysasteen paranemisesta. Nyt julkitulleet luvut kertovat, että maamme työllisyysaste on vuodessa parantunut lähes prosentilla. Nyt on se tasan 70 prosenttia ja toivotaan, että edelleen saamme sitä nostettua. On nimittäin laskettu, että 75% työllisyys on ehto, jos haluamme tarjota ne palvelut mihin Suomessa on totuttu. Se voi tosin olla mahdoton tehtävä tällekin hallitukselle, kun samaan aikaan tilanne yhteiskunnassa on edelleen muuttumassa rajusti. Kysymys on huoltosuhteesta eli työikäisten määrästä verrattuna lasten ja vanhusten määrään. Vuonna 2030 lasketaan joka neljännen kansalaisen olevan yli 65-vuotias (25 % väestöstä). Suhteellisesti vielä nopeammin kasvavat vanhimmat ikäluokat. 25 vuoden päästä yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä 340 000 henkilöstä yli 700 000 henkilöön ja yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa 80 000:sta 170 000:een. Tämä luo haasteen jonka kanssa meidän tulee tehdä kaikkemme.
No nyt onneksi sinivihreän hallituksen ensimmäisen vuoden aikana on syntynyt jo 45000 uutta työpaikkaa. Suunta on oikea ja vauhti näyttää kohtuulisen hyvältä. Yksi tässäkin hieman tilaa ansaisetva esimerkki konkreettisista uusista toimista työllisyyden edistämiseksi ovat mittavat organisaatio-uudistukset. Ne tuntuvat ehkä meistä ihmisistä kaukaisilta, mutta ovat saaneet jo nyt siis konkretiaa aikaan monen perheen ja ihmisen arkeen. Vuoden alussahan työministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö yhdistyivät työ- ja elinkeinoministeriöksi. Puhutaan TEM:stä. Tällä toimenpiteellä haluttiin panostaa aiempaa paremmassa yhteistyössä innovaatioihin ja tuottavuuteen, työvoimaan ja sen saatavuuteen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan muutoksiin. Järkevästi organisoitu työ antaa paremmat edellytykset reagoida globaalin talouden uusiin haasteisiin.
Uudessa ministeriössä yritystoiminnan kehittämisen ja kasvuyritysten tuki on yhdistetty työnhakijan työllistymistä ja osaamisen kehittämistä tukeviin palveluihin. Tämä uutta maassamme. On nimittäin aivan selvää, että yritysten kasvu ja kehittyminen nojaa osaavaan työvoimaan. Ja toisaalta menestyvät yritykset työllistävät. Näihin tavoitteisiin vastataan parhaiten, kun ne kulkevat rinnakkain – ei eri suuntiin – ei päällekkäin – vaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Uuden työ- ja elinkeinopolitiikan ratkaisuissa työmarkkinoiden joustavuus ja työntekijöiden turva yhdistetään varsin järkevällä tavalla.
Työ jatkuu edelleen. Ministeriöuudistuksen jälkeen seuraavaksi uudistetaan muita tasoja. Hallitus on tehnyt jo seuraavan siirron. Esityksen mukaan TE-keskuksista eli nykyään työvoima- ja elinkeinokeskuksista tulee työ- ja elinkeinokeskuksia. Nykyiset ”työkkärit” eli työvoimatoimistot puolestaan muuttuvat työ- ja elinkeinotoimistoiksi, eli TE-toimistoiksi. TE-keskuksia on muutoksen jälkeenkin 15 ja TE-toimistoja 90. TE-keskuksissa ja -toimistoissa työskentelee tällä hetkellä yli 5000 henkilöä. Työntekijöiden työt jatkuvat, eli ketään ei irtisanota, mutta toimenkuviin tulee muutoksia. Puretaan päällekäisyyksiä ja helpotetaan ihmisten asiointia. Työ- ja elinkeinosektorilla siirrytään siis aidosti kohti yhden luukun mallia. Samaa sopii odottaa jatkossa myös mm. sosiaaliturvan suhteen ja monessa muussakin nykyisen sillisalaatin sekametelisopassa.
Eli paljon sitä tapahtuu ja täällä tehdään vaikka lehdistä päätellen ei talossa mitään oikein näytä tapahtuvan. Mutta tämä nyt tästä tällä erää. Nyt täysistuntoon ja sitten illalla Mikkeliin.
….
Kello 00.06 eli torstaille venyi tämä keskiviikko. Juuri Mikkelistä kotiin ja huomenna kiertue jatkuu Helsingissä. Silloin siis selviämme ilman pitkää ajoa tai lentoa. Mikkelin Vaakunassa järjestetty puoluekokousseminaari ja piirikokous keräsi hyvän vastaanoton ja jälleen oli erittäin hyvin valmisteltu paneeli. Itse pidin hyvänä sitä, että esille nostettiin myös päivän politiikan ja paikallisiakin asioita tuttujen puolueen linja yms. asioiden lisäksi. Tänään mukana jälleen tuttu ahkera kiertäjäryhmä Aulikki Sihvonen, Jukka Mäkelä ja Sampsa Kataja ja lisäksi Eija-Riitta Korhola ja uutena kisaan lähtenyt Merja Vahter. Itse olen pitänyt tärkeänä, että kierrämme ahkerasti koko maan ennen puoluekokousta ja kun semmoja järjestetään niin on vähintäänkin reilua, että ehdokkaiksi lupautuneet niihin osallistuvat. Toki reilun 15 tapahtuman kiertueelle sattuu itsekullekin joku päällekkäisyys niin kuin minulle mm. kauan sitten sovittu Brysselin matka Porin päälle, mutta näille ahkerille kiertäjäkavereille ainakin yksi lisäpiste minulta. Siihen joukkoon pitää kyllä vielä nostaa Karvon Ullakin, joka tänään ulkomailla työmatkalla. Muuten tiukasti ringissä mukana. Myös Virkkusen Henna ollut monessa mukana ja lisäksi useissa paikoissa hieman omankin aikataulun mukaan kun Naisten liittomme puheenjohtajana maata ahkerasti kiertää. Henna hyvä esimerkki siitä miten hommia tehdään.
Nämä meidän matkat myös erittäin hienoja. Porukkamme on mahtava ja yhteishenki hyvä ja voi vain ylpeydellä todeta, että tällaisella me hengellä kisaamme samoista jaossaolevista paikoista. Reilua ja rehtiä kisaa. Siitäkin pisteet kavereille.
Mutta ehkä illan aiheista esille haluan nostaa tänään tv-, selostaja- ja juontajajutuista tuttuni Totti Raittilan seminaarin viimeisen yleisökysymyksen, jossa hän halusi hieman linjaa siihen miten voisimme taata sen, että sinänsä yleisesti isossa mittakaavassa tehdyt uudistukset eivät aiheuttaisi harmia pienemmille tekijöille. Olemme aiheesta Totin kanssa ennenkin olleet yhteyksissä ja esillä mm. alv-kysymykset ja yksin ja kaksin yrittävien tilanteet yleensä. Kysymys minua mielytti ja vaikka en ajanpuutteen vuoksi päässytkään siihen vastaamaan niin pidin tärkeänä, että tämä nyt nostettiin esille kun teemme montaa suurta ja kauan odotettua uudistusta. Itse olen tosin todennut, että ”Itse ajattelen päätöksentekoa arvoperusteisesti en etujärjestönä – niin, että ajattelen yhteiskuntaa kokonaisuutena en siis vain jonkin tietyn ryhmän näkökulmasta. Etujärjestötoiminta sopii etujärjestöille, mutta ei politiikkaan.” Olen edelleen sitä mieltä, mutta olen Totin kanssa enemmän kuin samaa mieltä siitä, että lakeja säädettäessä pitäisi pyrkiä aina näkemään lain vaikutukset eri tahoihin ja eri toimijoihin. Siksi olenkin ollut enemmän kuin tyytyväinen mm. niistä yhteydenotoista joissa on kannettu huolta liikenteen ja mm. ajoneuvoyhdistelmien säädösten uudistamisesta, autoverotuksen uudistamisesta mm. harraste- ja kilpailukäyttöön siirtyvien autojen osalta, metsästykseen ja kilpa-ammuntaan vaikuttavien panosten säilytyskysymysten vaikutuksista, eläinkuljetusten uudistamisesta yms. Ne ovat juuri sellaisia yhteydenottoja eri alojen toimijoilta ja tietäjiltä joita ainakin minä lainsäätäjänä otan enemmän kuin mielelläni vastaan. Näissä kaikissa uudistuksissa joita olisi vielä vaikka kuinka on kyse periaatteessa hyvistä ja kannatettavista uudistuksista, mutta jos se olisi viety alkuperäisessä mallissa loppuun olisi tilanne ollut pienemmän toimijajoukon tai harrastajajoukon kannalta jopa kohtalokas. Tosin ei kaikkia epäkohtia saatu eikä koskaan saada näinkään kuntoon, mutta aika monta on saatu ja enemmän saamme, kun olemme aktiivisia ja pidämme yhteyttä. Tehdään siis niin.
Mutta nyt kello painaa jo puolta yhtä kohden. Aika mennä maate. Huomenna Kesälahden ala-astelaisia vieraakseni eduskuntaan ja sitten torstain tapaan ryhmäkokous, kyselytunti ja ilta päättyy Helsingin ja Uudenmaan yhteiseen puheenjohtajatenttiin.