Eduskunnassa jo jälleen. Aikainen herätys tänään ja aamulehtien jälkeen työmatka Helsinkiin. Ei ruuhkia ja tungosta – kolmostie alkaa vetää jälleen hyvin kun suuret risteysremontit kehäteillä saadaan nyt valmiiksi. Hieno juttu. Eli ruuhkamaksuille ei siis ole tulevaisuudessakaan perusteita ja vielä vähemmän liikenneministerin ihannoimalle autoilijoiden satelliliittipaikannukselle. Eli vastustan kumpaakin. Tuli vain jotenkin taas tämäkin mieleen.
Aamun lehdistä Helsingin Sanomissa tänään tuorein puoluegallup. Kokoomuksen kannatus on edelleen kasvanut ja kasvua kevään vaaleista nyt jo peräti 2,8 prosenttia ja edellisestäkin mittauksesta kasvua jälleen yli puoli prosenttiyksikköä. Kokoomusta äänestäisi nyt vaaleissa 23,2 prosenttia suomalaisista eli lähes joka neljäs. Demarien kannatus on nyt 18,5% ja perussuomalaisten 21,9%. Keskustan kannatus näyttää vakiintuvan nyt noin 12-13 prosentin pintaan. Tässä tuoreimmassa gallupissa keskustaa äänestäisi 13,4 prosenttia.
Merkillepantavaa on minusta nyt viimeisen vuoden aikana tulleiden gallupien samankaltaisuus. Olisikohan siinä jo nähtävissä suurempaakin murrosta ja muutosta suomalaisessa poliittisessa kentässä? Näyttää nimittäin siltä, että perussuomalaiset ovat ottaneet vahvan jalansijan paikan keskustalta maaseudun puolueena ja toisaalta SDP:ltäkin työväen kannatusta meidän tapaan. Mielenkiintoinen tilanne.
…
Kello 20.41 ja koti-ilta. Olen yrittänyt yhden sellaisen viikossa pitää ja nämä tekevätkin hyvää. Tänään tosin aivan supertiukka työpäivä. Ensin puolustusvaliokunnassa ensi vuoden budjettilausuntoa aamu ja sen saimme jo loppupäätöstä vaille valmiiksi. Sitten NesteOilin neuvottelukunnan kokous Keilaniemessä ja sen perään parituntinen kokous Valtion Liikuntaneuvoston Liikuntapoliittisen jaoksen kanssa. Hieno asia oli myös se, että minut valittiin ko. toimielimen varapuheenjohtajaksi ja pääsen näin entistä vahvemmin linjaamaan ja rakentamaan liikuntamme ja urheilumme tulevaisuutta. Liikuntapolitiikkaan tässä joku päivä voisin hieman laajemminkin paneutua täällä.
Aika usein eduskunnassakin liikunta, urheilu ja kulttuuri jää keskusteluissa aika vähälle huomiolle. Taisin olla nytkin budjettikeskusteluissa yksi harvoista joka nosti esille myös huippu-urheilun muun liikunnan rinnalla. Mutta yleisestikin aika usein pienemmälle huomiolle eduskunnassa jää taide- ja kulttuuri- sekä liikuntarahat. Ensi vuodesta voi todeta, että tässäkin vaikeassa taloustilanteessa nämä määrärahat edelleen säilyvät hyvällä tasolla. Jopa niiden tasoa pystymme lievästi korottamaan. Kulttuuri saa lisää ensi vuonna lähes 16 miljoonaa euroa ja liikuntakin 3,3 miljoonaa euroa.
Liikunnan asemaa haluammekin nimenomaan peruspalveluna vahvistaa entisestään, ja niin, että tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan vahvistuminen ja yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tässä on syytä nostaa esille myös vähävaraisten perheiden lapset ja se. Meidän täytyy tehdä entistä aktiivisemmin työtä sen eteen, että kaikilla lapsilla tulotasosta, taustasta, huolimatta olisi mahdollisuudet liikkua, harrastaa ja jopa menestyä ja pärjätä niin, että voisi edetä aina tuonne huippu-urheiluunkin asti, jos näin itse joskus valitsee. Nyt monelle perheelle esimerkiksi taitoluistelun tai jääkiekon kausimaksut voivat muodustua niin suuriksi, että lahjakkaan lapsen urakehitys jää siihen. Tämä on yksi haaste minusta tämän päivän Suomessa ja haluaisin tämän nostaa vahvemminkin julkiseen keskusteluun. Olisiko meillä mahdollisuuksia keksiä teitä miten ilmaisesta koulujen kerholiikunnasta ja edullisemmasta harrastamisesta kaikilla olisi mahdollisuudet lahjakkuuden mukaan edetä myös kohti lajin huippua. Ottaisiko tästä joku haasteen itselleen? Koppi?
Sen nyt voisi vielä todeta näin iltamyöhään, että ensi vuonna liikunnan määrärahoja suunnataan etenkin laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamiseen, ja ensi vuoden budjetissa myös turvataan huippu-urheilun muutostyöryhmän rahoituksen jatko. Se on minun mielestäni hirveän tärkeä toisena kappaleena taikka tasapainottajana tässä kuntoliikunnan rinnalla. Samaan aikaan kun kehitämme ja tuemme massaliikuntaa ja tällaista kaikkien saavutettavissa olevaa liikuntaa, niin pitää myös huolehtia siitä, että myös huippu-urheilulla on mahdollisuudet kehittyä Suomessa. Tämä otettiin itseasiassa viime kaudella keskustan ja kokoomuksen johdolla yhdeksi kehityksen kärkihankkeeksi, ja sitä nyt viedään eteenpäin.
Ensi vuonna veikkausvoittovaroja saadaan jakoon yli 520 miljoonaa. Tärkeää on siis, että me suomalaiset veikkaamme ahkerasti, sillä näistä rahoista meidän tiede, taide, liikunta ja nuorisotyö hyvin pitkälle rahoitetaan myös ensi vuonna saa ja tulevaisuudessakin. Tuo rahoitus, joka Veikkauksen tuotoista arvioidaan ensi vuonna tulevan, on hieman yli 500 miljoonaa eli puoli miljardia, ja siinä on huomioitu jo tuo arpajaisveron korottamisen aiheuttama vaikutus. Itse edelleen toivon, että seuraamme Suomessa tarkasti sitä, millä tavalla arpajaisveron korotus vaikuttaa tähän tulokertymään, mutta ennen muuta muun muassa hevosurheilun puolella, hevostalouden puolella, on ainakin alkumerkit olleet sen suuntaisia, että seurannalle on erittäin suuri tarve.
Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa tullaan purkamaan ensi vuonna vajaalla 17 miljoonalla eurolla ja voittovarat kohdennetaan edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Eli tieteen menoista 25 prosenttia rahoitetaan Veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla, ja taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen kokonaismäärästä peräti 65 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista.
Myös nuorten palveluita kehitetään ensi vuonna vahvasti. Onkin tärkeää, että tällainen aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen säilyvät edelleen vahvasti tässä meidän nuorisopolitiikan keskiössä. Painopisteitä ensi vuonna on edistää nuorten yhteiskuntatakuuta sekä toteuttaa uutta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen, viime kaudella aloitettuun etsivään nuorisotyöhön ja yhteiskuntatakuun toimeenpanoon esitetään 4 miljoonaa euroa lisärahoitusta eli yhteensä jo lähes 20 miljoonaa, ja se on raha, joka ei varmasti tule menemään hukkaan.
Siispä aivan lopuksi… Aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen ovat ne kärjet, joita tulevaisuudessa haluamme vaalia, ja ne ovat sellaiset perusperiaatteet, joita kannattaa pitää vahvasti esillä. Meidän on syytä huolehtia tulevaisuudessa siitä, että suomalainen korkea osaaminen saa vahvan perustan päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, sen jälkeen peruskoulussa, mutta se jatkuu myös sitten harrastusten tukemana myös jatko-opinnoissa, ja siinä kulttuurilla, liikunnalla on erittäin suuri merkitys.
Pidän erittäin myönteisenä että tässäkin taloustilanteessa liikuntaan voimme edelleen siis lisätä määrärahoja ja huolehtia siitä, että massaliikunnassa, suuria massoja liikuttavassa liikunnassa, määrärahat lisääntyvät, mutta myös huippu-urheiluun tähtäävässä rahoituksessa. Tämä liikunnasta ja urheilusta näin lyhyesti.