Tässä tämän iltainen pääpuheenvuoroni täysistunnosta. Tämäkin puheenvuoro löytyy tuolta eduskunnan sivuilta kuten kaikki muutkin puheenvuoroni. Suora linkki sinne Eduskuntatyö-sivun kautta. Mutta tässä tämän hieman laajempi puheenvuoro tännekin.
Täysistunnon pöytäkirja PTK 27/2008 vp
PTK 27/2008 vp
27. KESKIVIIKKONA 26. MAALISKUUTA 2008 kello 15
3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012
Lähetekeskustelu
Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2008 vp
Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä tuossa hetki sitten luetteli useita asioita ja totesi, että niitä ei edellisen hallituksen aikana pystytty eteenpäin viemään. Joskus keväällä, viime vuoden keväällä, totesin, että kun kokoomus tuli hallitukseen, niin asiat hoituivat, ja näin Hyssälä näytti vahvistavan näitä sanojani.
Painopisteinä työllisyys, osaaminen ja ympäristö. Näin on otsikoitu sinivihreän hallituksen valtiontalouden kehykset vuosille 2009-2012, ja se kertoo paljon tämän hallituksen arvoista ja tavoitteista. On totta, että juuri työllisyyden parantaminen on kaikkein tärkein tavoite ennen muuta inhimillisestä näkökulmasta eli yksilön näkökulmasta, mutta myös varautuessamme väestömme nopeaan ikääntymiseen. Tässä samassa valossa varauduttaessa tulevaisuuden haasteisiin pidän myös erittäin tärkeänä, että me vastuullisesti kannamme myös huolta valtiomme velasta. Hoidamme velkataakkaa, kun siihen on nyt mahdollisuus, emmekä jätä sitä vain väestön ikärakenteen kanssa tulevaisuuden haasteeksi.
Jo tänä vuonna valtionvelkaa voidaan alentaa niin, että vuoden lopussa velka on vajaa 55 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että edelleen korkoja maksetaan joka vuosi noin 2,4 miljardia, eli pelkkien lainojen korkojen hoitoon menee rahaa saman verran kuin maamme puolustusministeriön koko budjetti on. Tämä raha hukkuu siis joka vuosi korkoina ilmaan, jos emme velkaamme hoida, tai itse asiassa tämä menoero vain silloin kasvaa.
Jatkossakin on tarkoitus jatkaa samalla vastuullisella linjalla, niin että vaalikauden lopussa vuonna 2011 valtionvelkaa on yhä vähemmän. Määrätietoinen velanhoito vähentää näin korkokustannuksia ja jättää tämän jälkeen yhä enemmän rahaa käytettäväksi peruspalveluihin. Esimerkiksi viime vuonna 3 miljardin lainan lyhennyksen jälkeen valtiomme käyttörahat lisääntyivät noin 150 miljoonalla eurolla korkomenojen pienentyessä tämän verran. Ennen lamaa maamme velkataakkahan oli vajaa 10 miljardia, laman aikana pakon edessä se nousi 70 miljardiin, ja nyt olemme pääsemässä kokoomuslaisella taloudenhoidolla 55 miljardiin, kun velkaa aktiivisesti lyhennetään.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderhan totesi Helsingin Sanomissa viime syksynä, että ihanteellista olisi taloutemme kannalta päästä siihen tilanteeseen, että valtionvelkaa olisi saman verran kuin ennen lamaa, eli tuo vajaa 10 miljardia.
Työllisyyden parantamiseksi hallitus parantaa nyt päätettävällä kehyskaudella työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa. Samaan aikaan edistetään uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähennetään myös työttömyyttä ja syrjäytymistä. On äärimmäisen tärkeää, että työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan nyt niin, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille aitoihin töihin, eikä jatkuville kursseille, niin kuin pitkään Suomessa on ollut tapana. Tärkeää on myös se, että nyt työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisua tuetaan siirtämällä osa matalapalkkatuen määrärahasta, vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa, opetusministeriön hallinnonalalle. Tämä siirtoraha suunnataan erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen, mutta vain niille aloille, joilla on aidosti työtä. Samaan aikaan pitää minusta olla myös valmiutta vähentää aloituspaikkoja aloilla, joilla työtä ei löydy. Rahaa ohjataankin nyt ammatilliseen peruskoulutukseen ja peruskoulutuksen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille sekä opetushenkilön lisäkoulutukseen. Olen tyytyväinen, että maamme hallituksen vastuullisuus näkyy myös tässä.
Arvoisa puhemies! Tässäkin keskustelussa on useampaankin kertaan, toivottavasti epätietoisuutta, väitetty, että yliopistojen perusrahoitus heikkenisi. Se ei pidä paikkaansa. Sinivihreän hallituksen politiikan keskeinen osa-alue on nimenomaan tehdä Suomesta vahva luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maa. Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoituksen määrärahat kasvavat 80 miljoonalla vuoteen 2011 mennessä. Tämän lisäksi yliopistojen toimintamenoihin lisätään nyt aiemmin tehtyjen lisäysten päälle vuonna 2011 vielä 10 miljoonaa ja 30 miljoonaa vuonna 2012. Samaan aikaan innovaatioyliopiston perustaminen on tärkeä osa yliopistouudistustamme. Uuden säätiön säätiövarallisuuteen osoitetaan vuoteen 2010 mennessä tuo salissakin useaan kertaan esillä ollut 500 miljoonaa, mutta vain siinä tapauksessa ja sillä edellytyksellä, että muut rahoittajat antavat sitoumuksen vähintään 200 miljoonan euron sijoitukseen tähän säätiövarallisuuteen.
Innovaatioyliopiston toiminnan perusrahoitus myös nousee nykyisten kolmen yliopiston rahoituksen päälle vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonaan euroon vuodessa. Myöhemmin tämä 100 miljoonaa siirretään sitten asteittain kaikkien muidenkin yliopistojen kilpailtavaksi vuodesta 2015, niin kuin oppositio täällä jo aiemmin vaati, mutta vain yliopistojen niin halutessa. Perusrahoitus siis turvataan myös jatkossa, vaikka joka tapauksessa yliopistojen autonomiaa halutaankin sinivihreän hallituksen toimesta lisätä.
Tämän lisäksi hallitus panostaa myös tutkimukseen ja kehitystyöhön 45 miljoonaa, apurahansaajien sosiaali- ja eläketurva järjestetään kuntoon, niin kuin ministeri Hyssälä totesi, ensi vuoden alusta. Eli tässä näitä merkittäviä satsauksia tutkimukseen ja yliopistoon ja sivistykseen.
Arvoisa puhemies! Nyt pöydällämme on myös varsin kunnianhimoinen lista liikenneinvestoinneista. Kehyskauden liikenneinvestoinnit ovat sekä kustannuksiltaan että työmäärältään suuremmat kuin koskaan ennen. Lisäksi puunsaannin edistämiseen osoitettujen 105 miljoonan euron lisäksi perustienpidon määrärahoja lisätään tällä kehyskaudella 60 miljoonalla. Uusien liikennehankkeitten aloittamiseen panostetaan aiemman kehyksen ylittäviä varoja 80 miljoonalla valtion omaisuuden myyntituloista. Lisäksi varsin paljon jo tässä vaiheessa on kiitosta saanut hallituksen päätös osoittaa yksityisteiden avustuksiin 30 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Tarve on maakunnissa ja pitkien etäisyyksien Suomessa ollut suuri ja liian kauan unohdettu.
Hankelistat ovat järkevät, ja itse pidän perusteltuna sitä, että liikennehankkeita tarkastellaan aidosti vaalikautta pidemmälläkin aikavälillä. Käynnissä olevia hankkeita on reilu 20, alkavia hankkeita, nyt päätettäviä hankkeita, on noin 20 ja tulevaisuuden, vuoden 2011 korissa olevia hankkeita, reilu 25. On varmasti totta, että moni hanke saisi toteutua vieläkin nopeammin, mutta tyytyväinen olen siihen, että esimerkiksi keskusteluissa aina vuoteen 2030 tai 2030-luvulle lykätty Helsinki-Riihimäki-pääradan toinen raidepari on nyt nostettu tälle 2011-listalle. Kuitenkin toivoa sopii, että jo aiemmin muun muassa käynnissä olevien muiden ratahankkeiden yhteydessä tehdään aina akuutit korjaustoimenpiteet. Tällainen on muun muassa Riihimäen aseman laitureiden korjaaminen, joka olisi nyt käynnissä olevan matkakeskusrakentamishankkeen yhteydessä enemmän kuin perusteltua ja enemmän kuin järkevää tehdä. Tämä kannattaisi vielä esille nostaa.
Arvoisa puhemies! Kiitosta ansaitsee myös hallituksen päätös kehittää joukkoliikennettä. Lisäpanostus on 22,5 miljoonaa euroa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen ja kaiken kaikkiaan joukkoliikenteen määrärahat ovat yhteensä 104,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. On tärkeää, että tätä joukkoliikennetukea suunnataan nimenomaan suurille kaupunkiseuduille, mutta on tärkeää myös se, että huolehdimme siitä, että työssäkäynti noin 100-150 kilometrinkin päästä kaupunkikeskuksista on tulevaisuudessakin mahdollista. Se tulee vaatimaan panostuksia matkakeskuksiin, junaraideliikenteeseen, mutta myös varmasti kehitysvaatimuksia tulee olemaan työmatkavähennyksenkin suhteen.
Arvoisa puhemies! Vastuullinen politiikka värittää tämän hallituksen toimia.