Keskiviikko, 25.05.2011

Blogi, keskiviikkona 25.05.2011

Eilen Hämeenlinnasta kuului hyviä uutisia. Kaupunki ei luovukaan ns. Hämeenlinna-lisästä eli lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisästä. Itse en oikein ymmärtänyt koko suunnitelmaa tuesta luopumiseksi. Itseasiassa kuntalisä on kunnalle aivan takuuvarmasti edullisin malli hoitaa lasten päivähoidon velvoitteet ja uskallan sanoa, että pienten alle 3-vuotiaiden kohdalla myös perheen tilanteen sen salliessa paraskin tapa. Piskuiset piiparot olkoot kotona jos tilanne sen salliin ja yli 3 vuotiaina he kyllä ehtivät oppia ryhmätyöskentelyä ja muuta päivähoidossa ennen esikoulua ja alakoulua. Missä niissäkin näiden taitojen opettelu on vielä keskeisessä roolissa.

Itse olin aikanaa Lopella aktiivisesti ajamassa vastaamaa ns. Loppi-lisää Lopelle. Ajatus ja idea asiaan tuli Lopen Kokoomukselta ja sen eteen olemme kokoomuslaisten valtuustoryhmän kanssa tehneet työtä joka vuosi. Olemme saaneet määrärahaa korotettua jne. Meillä Lopella kunnallinen päivähoito maksoi päivähoitomaksujen jälkeen Lopen kunnalle lasta kohden noin 1000 euroa. Eli käytännössä voi todeta, että kaikki alle 1000 euron kuntalisät olisivat laskennallisesti vielä kannattavia. Niin kallista kunnallinen päivähoito on.

Hämeenlinnassa joku ihmeellinen päähänpisto kuitenkin sai kaupungin virkamiehet ja osan luottamushenkilöistäkin puuhaamaan kuntalisästä luopumista. Asia sai onneksi liikkeelle lapsiperheet ja osa oli minuunkin yhteydessä. Lopulta nyt ainakin tässä vaiheessa kaupungin lasten ja nuorten lautakunta päätyi erilaiseen ratkaisuun kuin päätösesitys oli. Lautakunta teki asiasta yksimielisen päätöksen ja Hämeenlinna-lisä säilyi. Lähes 1000 kaupunkilaisen ääni siis kuultiin ja niillä oli vaikutusta päätökseenkin.

Erikoista Hämeenlinnan virkamiesjohdon esityksessä oli sen perustelut. Hämeenlinna-lisän lopettamista perusteltiin mm. yhtenä kaupungin talouden tasapainottamiskeinona. En tiedä paljonko Hämeenlinnassa yksi kunnallinen päivähoitopaikka maksaa, mutta jos Lopella jokaista päiväkotipaikkaa ”tuetaan” tuolla noin 1000 eurolla per lapsi niin en usko, että Hämeenlinna-lisä ainakaan Hämeenlinnassakaan kunnallista päivähoito kalliimpi hoitomuoto olisi. Olisi mielenkiintoista kuulla faktat. Tässä valossa perustelut tuntuukin erikoisilta. Tuntuu siltä, että Hämeenlinnassa vaivaa sama ajattelu kuin monessa muussakin kunnassa ja kaupungissa. Katsotaan vain viivan alle ja todetaan, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeminen maksaa näin ja näin paljon tai omaishoidon tuki maksaa näin paljon. Eikä ajatella mitä vastaava hoito maksaisi päiväkodeissa tai laitoksissa.

Eli tänään nostan hattua Hämeenlinnan lasten ja nuorten lautakunnalle rohkeasta ja oikeasta päätöksestä. On hyvä, että lapsiperheitä ja lapsia joku edes vielä kuuntelee.

Tänään aamusta taas Helsinkiin. Eduskunnassa Portugali-äänestys ja Säätytalollakin jatkuvat hallitusneuvottelut. Paljon siis tänäänkin tapahtumassa.

Kello 13.19 ja juuri eduskunta äänestoi Portugali-paketista. Mari Kiviniemen johtama hallitus sai asiassa luottamuslauseen vaikka osa keskustalaisista äänestikin omaa pääministeriään vastaan äänestämällä tyhjää. Sellaista peliä. Mutta lopullisessa äänestykssä tukipaketti hyväksyttiin eduskunnassa äänin 137-49. Mutta erittäin merkillepantavaa oli sekin, että myös perussuomalaisista löytyi asialle hiljaista tukea. Neljä perussuomalaista äänesti tyhjää – en tiedä oliko komento niin tiukka, että vihreää ei saanut äänestää. Mene ja tiedä. Vastuunkantajia siis löytyi.

Nyt töitä jatkamaan.

Kello 17.47 ja edelleen eduskunnassa ja työt jatkuvat.

Tänään otin kantaa myös tuoreen tutkimuksen tuloksiin, jotka kertovat, että koululaisemme eivät paistattelekaan maailman parhaiden joukossa – ainakaan käytöstavoillaan. Talousjärjestö OECD:n tutkimus väittää, että suomalaisissa luokkahuoneissa häiriköidään kolmanneksi eniten, kun asiaa tutkittiin 38 maassa.  Kansanedustaja ja luokanopettaja Timo Heinonen tunnistaa tilanteen ja vaatiikin nyt opettajille keinoja tehdä kasvatustyötä.

Minusta onkin nyt enemmän kuin tärkeää, että opetusryhmiä voidaan edelleen pienentään. Tämä on tärkeää luokkien työrauhan ja opettajien kasvatustehtävänkin näkökulmasta. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ensisijaisesti koulujen oppimisympäristön laatua ja opettajien työskentelyoloja. Tutkimustulokset pohjautuvat opettajien tekemiin omiin havaintoihin omasta työympäristöstään.

Uskoisin, että maamme huono sijoitus kielii siitä, että opettajillamme on ongelmia rauhallisen oppimisympäristön ja oppimistilanteen luomisessa. Opettajat joutuvat kohtaamaan kouluissa oppilaiden aiheuttamia häiriötilanteita päivittäin. Opettajilla pitää olla riittävät keinot puuttua tällaiseen häiritsevään käyttäytymiseen. Työrauha pitää voida palauttaa luokkiin tavalla tai toisella.

Häiriköivä oppilas vaikuttaa koko luokan ilmapiiriin ja häiriöstä kärsii niin luokkatoverit kuin opettajakin. Häiriötilanne ja sen purkamiseen kuluva aika on aina pois opetuksesta ja vaikuttaa näin olennaisesti opetuksen laatuun. Ongelmana on se, että opettajat kokevat tekevänsä kasvatustyötä opetustyön kustannuksella.

Suomalaiset tutkimukset ovatkin osoittaneet, että opettajan työssä kasvattaminen ja opettaminen punoutuvat suuriltaosin yhteen.

Tutkimuksessa todetaan osuvasti, että ”koulutuspolitiikkaa voidaan toteuttaa menestyksekkäästi vain korkealuokkaisten opettajien avulla. Opettajat ja heidän työnsä laatu määräävät koulutusjärjestelmän laadun.” Tässä on siis kysymys hyvinkin kokonaisvaltaisesta ja tärkeästä koulutuspoliittisesta asiasta on kysymys.

Ja mikä parasta tutkimus julkaistiin kreivin aikaan, sillä hallitusohjelma on parhaillaan rakenteilla. Jotta opettajamme voisivat olla maailman parhaita opetus- ja kasvatustyössään, he tarvitsevat taaksensa poliittisten päättäjien täyden tuen. Minusta alkavalla hallituskaudella pitää saada aiempaa enemmän työkaluja opettajille, laadukkaan opetus- ja kasvatustyön tekemiseen.

Niin ja samalla on tärkeää turvata myös korkeatasoinen opettajankoulutus koko maassa. Tässä onkin hyvä paikka jälleen kerran vedota mm. Tampereen Yliopiston hallitukseen, että he turvaavat myös Hämeenlinnan Opettajankoulutuslaitoksen jatkon tulevaisuudessakin. Maamme tarvitsee nyt mieluumminkin lisää opettajia kuin opettajankoulutuksen alasajoa.

 

 

Kommentit