Lupasin eilen, että tänään palaan hieman laajemmin eilen julkistettuun alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän veroesityksiin. Niin kuin totesin on oma puolueemme verotyöryhmän vielä työn touhussa ja tulemme tekemään tai antamaan oman mallimme julkisuuteen tammi-helmikuussa. Eli sitä nyt kannattaa varmasti ehdottomasti kaikkien odottaa. Mutta keskustelunavausesityksenä toimii Hetemäen työryhmäraportti hyvin ja ainakin eilisen perusteella keskustelua alkoi syntyä. Tosin osan tehtävä näytti olleen vain ilmoittaa, että ei käy, ei käy. Uskoisin, että jopa ilman sen syvempää esityksen tutustumista. Sellainen politiikanteko on valitettavasti maassamme yleistynyt nykyisin kovin vahvasti.
Vastaavaa EI, EI -politiikkaa on ollut myös erityisesti SDP:n oppositiopolitiikka koko nelivuotiskauden. Kaikkiin asioihin ja esityksiin tulee kuin tykinsuusta jyrkkä ei tai sitten esitys ainakin toisen miljardin lisäämisestä kyseiseen kohtaan. Eli ei yhtään aitoa omaa avausta ja esitystä vaan EI-puoluepolitiikkaa. En siis yhtään ihmettele, että johtavaksi oppositiopuolueeksi nousseet perussuomalaiset lisäävät kannatustaan. Ihmisille pitää tarjota vaihtoehtoja.
Mutta itse siis pidän Hetemäen työryhmäesitystä ennen muuta keskustelun avauksena.
Martti Hetemäen työryhmän esitykset tiivistetysti näin:
- Työtulojen verotus alenee noin 2 mrd. eurolla. Rajaveroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla. Matalimmilla ja ylemmillä tulotasoilla keskimääräinen veroaste laskee enemmän. Ylemmillä tulotasoilla rajaveroaste lasketaan noin 50 prosenttiin.
- Arvonlisäveron vakioverokanta ja kaksi alennettua kantaa nousevat 2 prosenttiyksikköä. Arvonlisäverotuksessa pyritään kuitenkin jatkossa kohti yhtenäisempää rakennetta.
- Valmisteverotuksen osalta sekä energia- ja ympäristöverotusta että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta (terveysverot) kiristetään noin 1 mrd. eurolla.
– Korotukset kohdistettaisiin energia- ja ympäristöveroista ajoneuvoveron perusveroon, kuluttajasähkön veroon, sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineiden polttoaineveroihin. Otetaan käyttöön sähköntuotannon windfall-vero.
– Terveysveroja (virvoitusjuomavero, makeisten ja jäätelön valmistevero sekä alkoholi-vero) korotetaan. Makeisten ja jäätelön valmisteveron veropohjaa laajennetaan. Sokeriveron käyttöönottoa selvitetään.
- Yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääoma-tuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet poistetaan ja ne korvataan osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutetaan siten, että yhtiön jakaman voiton normaalituoton veroaste (yhtiö ja osakas) vastaa yleistä pääomatuloverokantaa. Listatusta yhtiöstä saadut osingot luetaan kokonaan veronalaiseen pääomatuloon.
- Asuntolainojen vähennyskelpoisten korkomenojen osuutta alennetaan asteittain viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Näin ollen neljän vuoden kuluttua asuntolainojen korkomenoista 80 prosenttia olisi vähennyskelpoista. Pitkällä aikavälillä on perusteltua, että asunto-lainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan.
- Kuntien verotuksessa osuus yhteisöverotuotosta siirretään valtiolle. Tästä aiheutuvat tulomenetykset korvataan kunnille ensisijaisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.
- Selvitetään tasausjärjestelmän ja valtionosuusjärjestelmän kehittämistä siten, että kunnilla olisi paremmat edellytykset käyttää kiinteistöveroa. Tavoitteena on kiinteistöveron tuoton 50 % nousu, mikä merkitsisi noin 600 milj. euron verotuoton lisäystä.
- Kiinteistöveron painopistettä siirretään vähitellen maapohjan verotukseen ja maapohjalle määritetään veroprosentit erikseen. Maapohjan verokannan alarajaa korotetaan 0,2 prosenttiyksikköä 0,8 prosenttiin. Kiinteistöveroasteiden ylärajat poistetaan, pl. voimalaitokset ja muut asuinrakennukset. Maa- ja metsätalousmaan osalta kiinteistöverotuksen edellytyksiä tulee selvittää.
- Perintö- ja lahjaverotuksessa nostetaan rajoja, joilla 10 ja 13 prosentin verokantoja aletaan soveltaa. Tämän lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön uusi 16 prosentin verokanta, joka kohdistettaisiin vain hyvin suuriin perintöihin ja lahjoihin. Säästöhenkivakuutusten ja yritysvarallisuuden arvostamista koskevista poikkeuksista perintö- ja lahjaverotuksessa tulisi luopua.
- Vähennysjärjestelmää uudistetaan kotitalousvähennyksen osalta siten, että verovähennyksen osuutta työkustannuksista lasketaan nykyisestä 60 prosentista 50 prosenttiin. Myös vähennyksen enimmäismäärä lasketaan nykyisestä 3 000 eurosta 2 300 euroon.
Lähde: VM
Koko Hetemäen työryhmän raportti löytyy täältä: Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti.
…………
Mutta muutama kommentti esitykseen.Itse pidän Hetemäen työryhmän kaksivuotisen työn lopputuloksen pääviestiä varsin oikeana. Työn verotusta halutaan edelleen keventää ja siirtää verotuksen painopistettä haita- ja kulutusverojen suuntaan. On ensiarvoisen tärkeää, että työnteettäminen ja työntekiminen on tässä maassa tulevaisuudessakin kannattavaa ja siksi tätä nyt hyvin toiminutta tietä on syytä jatkaa. Vain työtä tekemällä tämä maa pelastuu ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa huomennakin. Hyvinvointiyhteiskunta ei pelastu sillä, että uskomme työnverotusta kiristämällä saavamme rahaa riittämiin kasaan. Se tie ei yksinkertaisesti vain toimi.
Esitystä on arvosteltu siitä, että se veisi maatamme tasaverotuksen suuntaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämänkin esityksen jälkeen tuloista maksettaisiin niiden suuruuden mukaan veroja 10-50 prosenttiin. Haitari olisi siis varsin suuri.
Eilen puolueemme varapuheenjohtaja Sampsa Kataja totesi tasaverokeskusteluun minusta varsin oikein. Hän muistutti, että ”on tutkittu fakta, että pienempituloisia voidaan suosia huomattavasti tehokkaammin suorilla tulonsiirroilla ja etuuskorotuksilla, kuin kaikille – myös rikkaille – kohdistetuilla arvonlisäveron alennuksilla. Se on siis tutkittu fakta, ei mielipide”.
Idea on siis se, että verotetaan kulutusta ja osoitetaan sitten mieluumminkin suoria tukia niitä eniten tarvitseville. Itse uskon, että tätä mallia kannattaa kehittää ja tuoda esitykseen myös näitä sosiaalietuuksien korotuksia esille. Niin että kokonaisuus hahmottuu.
Asuntolainojen verovähennysoikeuden leikkaamiselle minä itse sanon ei. Moni perhe on rakentanut tulevaisuutensa tämän toimivan mallin varaan ja sitä ei saa vaarantaa. Se on myös malli joka toimii juuri oikealla tavalla selkeänä kohdennettuna tukena lapsiperheille. Lainan ylärajaa voidaan toki pohtia ja myös jonkinasteista aikarajaa ja mahdollisen nykyisen keinottelun estämistä, mutta muuten tähän ei minusta pidä koskea.
Hetemäen työryhmähän esitti, että asuntolainojen vähennyskelpoisten korkomenojen osuutta alennettaisiin asteittain 5% vuosittain, eli neljän vuoden kuluttua asuntolainojen korkomenoista enää 80 prosenttia olisi vähennyskelpoista. Ei minusta näin.
Ja sitten vielä muutama sana pääomatuloverotuksesta. Vasemmistohan haluaisi tämänkin veron progressiiviseksi ja karkottaa sitä kautta viimeisetkin työpaikat Suomesta. Onneksi Hetemäen työryhmä ei tällaiseen ole mukaan lähtenyt. Pääomat ovat vain sellainen juttu, että ne on kovin helppo karkoittaa täältä vääränlaisilla ratkaisuilla pois, mutta sen jälkeen lähes mahdoton houkutella takaisin. Lopputulemana veropohjamme rapautuisi pahan kerran kun työpaikat hukkuisivat tämän seurauksena muihin maihin.
Verotuksen pitää olla sellainen, että suomalaistenkin kannattaa panostaa Suomeen. Eli investoida ja panostaa omaa yritykseen. Tähän aiheeseen palaan vielä laajemmin myöhemmin.
Mutta keskustelu on avattu ja sitä jatketaan. Tosin hieman ihmettelin keskustan Mika Lintilän kommenttiryöppyä jo eilen. Näytti siltä, että keskustassa on nyt painettu aivan todenteolla paniikkinappulaa. Lintilän meno oli kuin oppositiossa konsanamaan vain liekö oppositioon konsanaan. Mene ja tiedä. Mutta mielelläni otan myös kommentteja vastaan. Rakennetaan työhön kannustavaa Suomea jatkossakin.
…
Tänään ulkoilu, joululahjoja ja hieman vielä töitäkin. Janakkalaan ja Riihimäelle mm. tieni käy. Palataan siis aiheisiin.
…
Kello 19.54 ja hetki sitten jouluostoksilta kotiin. Tuli tuossa kaupoissa jälleen kerran todistettua mikä ero on ketjukaupalla ja kauppiaskaupalla. Erään ketjun kaupassa kyselin erästä tuotetta ja myyjä ilmoitti tylysti, että ”ei se ole myynnissä”. No kysyin, että millä hinnalla sen voisi ostaa. Sama vastaus. No vaihdoin sitten kauppiasvetoiseen paikalliseen kauppaan. Sama asia. Johan alkoi tapahtua ja tekivät vielä määrämittaisen jne. On siinä vaan aikamoinen ero, kun kauppias ja kauppiaan väki palvelee. Suosin jälleen huomennakin yrittäjävetoista.
Päivällä kävin myös Janakkalan Tervakoskella Tammenterhossa onnittelemassa Lassilan Harria. Harri mieheen ikään ja Hämeen Kokoomuksen puolesta ja tottakai omastakin puolesta oli kiva saada piipahtaa heillä. Mukava joulutunnelma jo isossa talossa ja takkatuli lämmitti ja loimusi upeasti. Siinä menikin pidempikin tovi kuin siivellä. Mutta muuten tänään oikeastaan vain kaupoilla ja aikaa. Tosin muutama lehtihaastattelu tuli puhelimessa hoidettua ja muutama muukin yhteydenotto ja niissä esille tullut asia kuntoon laitettua. Voi tässä siis pikkuhiljaa jo joulua kohti kääntää katsetta. Nautitaan.
…
Nyt on mahdollista tukea tulevaa ensi vuonna käynnistyvää vaalikampajaani myös täältä. Jokainen euro ja jokainen talkoohetki on tervetullut.