Keskiviikko, 16.09.2009

Blogi, keskiviikkona 16.09.2009

Uusi päivä eduskunnassa alkamassa. Voih mikä sää täällä. Vettä tulee kuin riittämiin ja ei tahdo sateevarjon reunatkaan riittää. Toisaalta onhan tämä loppukesä ja syksyn alku ollutkin aikalailla upeaa säätä. Nautitaan siis tällaisestakin välillä. Yritetään.

Tuoreimmat taloustiedot kertovat, että pahin vaihe olisi jo takana. Näin varmasti on, että maailman talouden suuri laiva kääntyi kesällä, mutta kyllä nyt on syytä ottaa rauhallisesti ja muistaa, että se ei tarkoita sitä, että julkisentalouden pahin olisi jo ohi. Iso laiva kääntyy hitaasti ja vaikutukset julkiseentalouteen näkyy vasta viiveellä ja nyt tilanne on se, että itseasiassa tuon alamäen vaikutuksetkin vasta mm. kuntatalouteen pahimmin tulossa. Siis siitäkin huolimatta, että käänne maailmantaloudessa on jo tapahtunut parempaan. Valtiovarainmisteriön ennusteiden mukaan bruttokansantuote supistuu nyt tänä vuonna kuutisen prosenttia. Mutta sitten kasvaa jo ensi vuonna vajaan puoli prosenttia. Ennuste siis aikalailla samanlainen kuin kesäkuussa.

Eli tosiasia on se, että vaikka talouden nousu on ehkä jo alkanut niin se on varsin vaimea ja työttömyys tullee vielä lisääntymään merkittävästi. Vuodessa ehkä jopa yhteensä 160 0000:lla ja samaan aikaan julkisen talouden rahoitusasema heikkenee todella rajusti. Itseasiassa jopa pahinta lamavuotta 1991 nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysaste nousee ensi vuonna yli 10 prosenttiin ja eli kahdessa vuodessa yli 4 prosenttia ja samaan aikaan maamme työllisyysaste laskee 90-luvun lamavuosien tasolle, kun ensi kesänä työttömiä on ehkä noin 280 000. Vaikea hetki tulee olemaan ensi kevät kun suuri joukko opiskelijoita valmistuu ja nyt täytyisi pystyä hoitamaan tilannetta niin, että mahdollisimman harva joutuisi valmistumaan suoraan työttömyyteen. Tätä silmälläpitäen mm. poliisien vakansseja nyt ensi vuoden budjettiin on lisätty. Yhtenä esimerkkinä vain.

Eli tuo mitä edellä kirjoitin maailmanlaajuisen finanssikriisin tilanteesta ja tuotannon vaimeasta kasvusta ja toisaalta meidän tilanteesta ovat tätä hetkeä. Eli maailmantaloudessa on jo havaittavissa hienoista elpymistä ja vakiintumisen merkkejä, mutta meillä Suomessa vientiin vahvasti nojautuvassa taloudessa elpymisen vaikutukset tuntuvat kuitenkin huomattavasti hitaammin.

Joudumme ottamaan hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi eli peruspalveluiden turvaamiseksi valtiolle lisävelkaa merkittävästi ja tänä ja ensi vuonna se kasvaakin peräti 23 miljardilla siis aina 78 miljardiin euroon. Nimellisesti jopa siis suuremmaksi kuin vuonna 1997 edellisessä velkahuipussamme. On kuitenkin syytä muistaa, että suhteessa kokonaistuotantoon velkamme on tämänkin jälkeen tuntuvasti pienempi. Itseasiassa noin noin 44 prosenttia BKT:stä.

Eli tulemme taiteilemaan kovan velkaantumisen ja ylivelkaantumisen rajamailla ja tämä valtion suuri velkapotti tullee luomaan meille toisen ison haasteen väestön ikärakenteen muutoksen kanssa. Eli Euroopan vahvin elvytys lyö vasta-aallon kun kasvu alkaa ja meidän on kyettävä hoitamaan velkaamme ja lyhentämäänkin sitä. Se tullee näkymään julkisessa taloudessa merkittävästi varmasti veronkiristyksissä ja rehllisyyden nimissä myös varmasti osittain leikkauksinakin. Valitettavasti. Toivotaan, että selviämme tästä optimistisimpien arvioiden tietä.

Nyt kello jo kohta 10 ja pääministerin puheenvuoro nyt alkavan pitkän täysistunnon alkajaisiksi. Saliin siis.

….

Apua mikä päivä ja jatkuu vaan. Kello 20.02 ja juuri kahville istuntosalista. Hetki sitten päätimme keskustelun oikeusministeriön hallinnonalalta ja nyt päätökseen myös maa- ja metsätalous. Itse nostin tuossa Braxin osuudessa esille tuon iänikuisen vankilaongelmamme eli paljusellit. On järkyttävää, että Hämeenlinnan vankila, jossa siis naisvankimme pidetään, on pian ainoa vankila missä edelleen tarpeet tehdään pyttyihin. Eli edelleen äidit lasten kanssa elävät tällaisissa oloissa. No tänään onneksi Tuija Brax kertoi, että peruspalveluministeri Paula Risikon kanssa on nyt päätetty, että vuodenvaihteen jälkeen vankilassa tehdään sellaiset järjestelyt, että ainakaan niiden vankien joilla on mukana syyttömiä lapsia ei tarvitse enää tällaisissa olosuhteissa elää. Hyvä niin. Mutta kyllä tätä paljuselli-ongelmaa pitää ratkoa yhä kovemmalla kädellä, sillä nythän mm. Rikosseuraamusvirasto on jo velvoittanut, että kaikkien vankien pitää päästä 24/7 wc:hen ja voi vain kysyä mitä tällaisen yöjuoksun ylläpitäminen vankiloissa maksaa. Nyt olisi syytä saneerata nämä loput vankilat eli Helsinki ja Hämeenlinna myös kuntoon. Saneeraus oli myös tässä taloustilanteessa työllisyydenkin kannalta varsin perusteltua ja inhimillistä ennen muuta.

No tänään useampia puheenvuoroja salissa ja pitkiä keskusteluja myös salin ulkopuolella ja päivä siis venynyt jo näin pitkäksi. Vielä muutama tunti siis jatketaan. Nuo puheenvuoroni löytyvät Eduskuntatyö-sivun alta. Tämä loppuviikko menee siis vielä talousarvion lähetekeskustelun parissa ja ainakin liikenne- ja tiehankkeisiin on huomenna tarkoitus kantaa hieman ottaa. Tänään jo mm. esitin, että rekkaparkin rakentamisen peruuttamisesta säästyvät rahat olisi nyt järkevää ohjata Hanko-Hyvinkää -rataosuuden sähköistämiseen. Lisää tähän alle tuohon esitykseen liittyvän kirjoitukseni. Kynästä-sivu nimittäin vielä täällä päivitystyön takia poissa käytöstä.

***************
***************

Rekkaparkin säästyneet rahat Hyvinkää-Hanko -rataan

Liikenneministeri Anu Vehviläinen teki oikean ja järkevän päätöksen laittaessaan Vaalimaan rekkaparkkihankkeen jäihin. Alan asiantuntijat totesivat jo aikanaan päätöstä tehtäessä, että miljoonat valuvat hukkaan liikennemäärien vähentyessä tulevaisuudessa rahdin siirtyessä yhä enemmän raiteille ja myös suoraan Venäjälle. Tehdyn rakentamispäätöksen jälkeen tullut talouden taantuma romahdutti kumipyöräliikenteen määrän odotettua nopeammin ja sai ministerin onneksemme muuttamaan mielensä. Suuria asfalttipihoja ja miljoonien rekkaparkki-investointeja ei kannata tehdä.

24 miljoonan euron säästö avaa mahdollisuuksia pohtia tärkeämpiä liikennehankkeita.

Keskusteluissa on pitkään ollut esillä Hanko-Hyvinkää –junarataosuuden sähköistäminen. Tämä olisi huomattavasti perustellumpi hanke toteuttaa nyt monessakin mielessä. Kyseinen rataosuus on ainoa Etelä-Suomen merkittävä sähköistämätön rata ja Hangon satama ainoa satamamme, joka on käytettävissä läpi vuoden ilman jäänmurtajakalustoa. Tällä ratkaisulla säästyneet rahat menisivät liikennehankkeeseen, jolla olisi todellista vaikutusta.

Nykyinen radankunto ja -tilanne vaatii veturikaluston vaihtoa kesken matkan ja kuormittaa myös päärataa. Näin ollen myös työmatkaliikenteelle aiheutuu nykytilanteesta merkittävää haittaa. Matka-aika on nykyradalla noin kaksi tuntia. Sähköistämisen myötä se lyhenisi noin 75 minuuttiin.

Myös Liikenne- ja viestintäministeriössä on todettu, että ympäristön, liikenneturvallisuuden ja tiestön kulumisen kannalta olisi edullista, mikäli ainakin merkittävä osa Hangosta lähtevistä autokuljetuksista voitaisiin hoitaa rekkojen sijasta rautateitse. Yhdellä junalla on mahdollista kuljettaa noin 400 autoa, joten tällä tavoin voidaan korvata siis jopa 50-60 kuorma-autokuljetusta. Tämä liikenne tullee palaamaan teillemme kun talous alkaa nousta.

Visio on kuitenkin se, että tulevaisuuden tavaravirrat Venäjälle ja Venäjältä tapahtuu enenevissä määrin rautatiekuljetuksilla. Syitä ovat yleinen mielipide, ekologia, rajat, tullivalvonta, Venäjän intressit yms. Ja tämähän on todella viisasta. Lisäksi tästä päivästä eteenpäin tapahtuvaan merkittävään tavaravirtojen kasvuun on syytä varautua ajoissa. Kun taloustilanne virkoaa, niin kumipyöräliikenne yksin ei tule riittämään ko. tavaravirtoihin. Ja kukapa haluaisi samoja ongelmia kantateillemme ja rajoillemme takaisin. Varsinkin kun
tiedämme, että pahimpaan aikaan nimenomaan venäläisrekat tekivät rajanylityksiä 600.000 kertaa, kun samaan aikaan suomalaiset rekat ja yritykset ylittivät rajamme 20 000 kertaa.

Vaikka Venäjän taloustilanne on nyt myös erittäin huono, niin tulevaisuus on todennäköisesti jotain aivan muuta. Venäjän vauhdilla kehittyvä ulkomaankauppa tulee tarvitsemaan viennillensä varman ja hyvän logistisen ratkaisun, ja sehän on Venäjällä perinteisesti rautatie. On myös totta, että esim. sisämaan suurista kaupungeista katsottuna Pietarin rautatieasemat ja satamat ovat vain 500 km lähempänä kuin esimerkiksi meidän sulanveden Hangon satama.

Jos emme nyt satsaa transitio- liikenteeseen, niin silloin koko Suomi häviää taloudellisesti merkittävän ja tulevaisuudessa erittäin suuren business-alan.

Siksi nyt olisikin oikea aika suunnata rekkaparkeista säästyneet varat järkevimpiin hankkeisiin ja aloittaa niillä Hanko-Hyvinkää –rataosuuden sähköistystyöt. Kokonaiskustannusarvio olisi noin 50 miljoonaa euroa.

Investoinnit toisivat radanvarsikunnille ja -asemille automaattisesti työtä pitkällä tähtäimellä. Elinvoimaisuus radanvarressa kasvaisi pysyvästi ja myös pääradan käyttö tehostuisi. Tällä hankkeella olisikin erittäin merkittävät vaikutukset myös Kanta-Hämeen alueelle ja Hyvinkää-Riihimäen talousalueelle. Ja kun samaan aikaan teemme työtä myös pääradan ns. lisäraideparin saamiseksi niin olemme hyvinkin oikeilla jäljillä, monessa mielessä.

Fakta on myös se, että jos kyseessä olevat tavaravirrat saadaan Suomen kautta kulkemaan, niin silloin tarvitaan aina myös kumipyöräkapasiteettia tukemaan junakuljetuksia. Tässä on moneen suuntaan win-win -tilanne.

Timo Heinonen
kansanedustaja

**************
**************

Niin ja tänään päivän istuntotauolla ehdimme myös kavereiden kanssa Ateneumin upeaan Picasso-näyttelyyn. Jyrki Katainen avasi yhden maamme historian upeimman näyttelyn jossa esillä siis lähes 200 Picasson työtä taiteilijan uran eri vaiheilta. Aivan fantastinen näyttely, johon kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Teoksethan kuuluvat pariisilaisen Musée National Picasson kokoelmiin ja kyseisen museon remontin takia ne ovat nyt olleet ”maailman kiertueella”. On siis hyvinkin todennäköistä, että toista kertaa ei tällaista näyttelyä Suomeen enää saada. Saadaanko muuallekaan niin se jää nähtäväksi. Nytkin Helsinki ja Ateneum ainoa kiertueen paikka Pohjoismaissa.

Mutta nyt kahvi tässä juotu ja talouskeskustelu jatkuu.

Kommentit