Uusi aamu ja kello jo taasen kohta seitsemän. Tänään pitkä päivä eduskunnassa ensi vuoden budjetin yhteydessä. Tulen palaamaan tänään täällä budjetin yksityiskohtiinkin hieman tarkemmin ja mielelläni otan myös kysymyksiä ja kommenttejakin vastaan tähänkin aiheeseen liittyen. Nyt kuitenkin auton nokka taas Helsinkiä kohden…
….
Tässä joitain poimintoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjetista ensi vuodelle. Hallituksen talousarvioesityksessä koulutus- ja tiedepolitiikan painopisteenä on perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen. Nuorten pääsyä koulutukseen edistetään ja valmistumista nopeutetaan. Opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikassa painottuvat taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten varmistaminen, terveysliikunta, lasten ja nuorten liikunta sekä nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön määrärahat kasvavat 5 prosenttia.
Hallinnonalan menot ovat ehdotuksessa yhteensä 6,6 miljardia euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen on 340 miljoonaa euroa.
Opetustoimen valtionosuuksiin lisäystä
Kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla yhteensä 2,6 miljardia euroa, missä on lisäystä 99 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Yleissivistävän koulutuksen, joka sisältää muun muassa lukioiden ja aamu- ja iltapäivätoiminnan, valtionosuudet ja -avustukset ovat 792 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen 686 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 409 miljoonaa euroa. Koulujen rakennushankkeisiin ehdotetaan 53 miljoonan euron valtionavustuksia.
Perusopetuksen laatua parannetaan
Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvia laskennallisia säästöjä esitetään kohdennettavaksi perusopetuksen laadun parantamiseen: 30 miljoonaa euroa opetusryhmien koon pienentämiseen, 17 miljoonaa euroa tehostetun ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistamiseen sekä 10 miljoonaa euroa kerhotoiminnan tukemiseen.
Opintoaikoja nopeutetaan
Opintoaikojen nopeuttamiseksi ehdotetaan yleissivistävän koulutuksen ohjauksen ja oppilashuollon vahvistamisen toimenpiteisiin 5 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan 5 miljoonaa euroa ja korkeakoulujen hakujärjestelmän uudistamiseen ja opinto-ohjaajakoulutukseen 3,7 miljoonaa euroa.
Ammatilliseen koulutukseen pääsy turvataan
Ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi. Tällä lisäyksellä ja kohdentamalla 2 miljoonaa euroa uudelleen voidaan opiskelijamäärää lisätä 3 250 opiskelijalla.
Aikuiskoulutusta vahvistetaan
Koko työikäisen aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa parantamiseen lisätään jatkamalla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) toimeenpanoa. Koulutuksen järjestäjille myönnettävillä opintosetelityyppisillä avustuksilla helpotetaan vailla ammatillista tutkintoa olevien aikuisten mahdollisuuksia suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto vuodesta 2011 lukien.
Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelman toteutusta.
Yliopistojen perusrahoitukseen lisäyksiä
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut turvaavat korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Työurien pidentämiseksi ja osaamisen päivittämiseksi kehitetään opintoprosesseja, opiskelijavalintaa ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä.
Tutkimuksen laatua edistetään, luovien tutkimusympäristöjen syntyä, profiloitumista ja kansainvälistä menestymistä tuetaan. Tutkimustiedon ja tiedepoliittisen tietopohjan käyttöä talouden ja työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi edistetään. Tutkijanuraa kehitetään yhteistyössä yliopistojen ja Suomen Akatemian kanssa.
Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään yhteensä 160 miljoonan euron lisäystä, josta indeksikorotuksen osuus on 45,5 miljoonaa euroa. Yliopistojen maksuvalmiutta turvataan kertaluonteisella 50 miljoonan euron määrärahalla.
Julkisoikeudellisten yliopistojen yksityisten pääomasijoitusten valtion vastinrahoitukseen on alustavasti varattu 100 miljoonaa euroa. Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan ehdotetaan 25 miljoonaa euroa.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaan myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 20,5 miljoonan euron lisäystä ilman tutkijavirkamuutoksen aiheuttamaa teknistä vähenemistä. Lisäksi tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitukseen esitetään 3 miljoonaan euron lisäystä.
Opintotuen rakenteeseen muutoksia
Opintotuen 937 miljoonan euron määrärahoihin sisältyy 47 miljoonan euron lisäys, josta noin 38 miljoonaa euroa aiheutuu uusista opintotuen saajista, 3,9 miljoonaa euroa opintolainamenojen kasvusta ja 4,5 miljoonaa euroa koulumatkatukikustannusten kasvusta myöntämisperusteiden muutoksen ja matkalippujen hinnan nousun vuoksi.
Korkeakouluopinnoissa päätoimiseen ja suunnitelmalliseen opiskeluun kannustamiseksi ehdotetaan muutettavaksi opintotuen myöntämiskäytäntöä 1.8.2011 lukien siten, että uusille alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen aloittaville opiskelijoille opintotuki myönnettäisiin ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin. Lisäksi ehdotetaan muutoksia tukikuukauden käyttämiseen, jatko-opintojen opintotukiaikaan sekä opintojen edistymisen seurantaan. Tukikuukausikohtaista suoritusvaatimusta ehdotetaan korotettavaksi 4,8 opintopisteestä 5 opintopisteeseen ja yhdenmukaistettavaksi seurannan menettelyjä.
Opintotuen riittävyyttä ehdotetaan parannettavaksi luopumalla työharjoittelusta tai työssäoppimisen perusteella saatavan palkan tai oppilaitokselta saadun apurahan perusteella tehtävästä erillisestä taloudellisesta tarveharkinnasta, myöntämällä opintolainan valtiontakaus korkeakouluopiskelijalle nykyistä automaattisemmin, korottamalla ulkomailla suoritettavia opintoja varten myönnettävän opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää 600 euroon kuukaudessa ja laajentamalla itsenäisesti asuvien opiskelijoiden oikeutta valtiontakaukseen. Korkoavustuksen tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi 54 %:lla.
Koulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi ehdotetaan laajennettavaksi koulumatkatukioikeus näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja eräisiin muihin ammatillisiin koulutuksiin sekä väljennettäväksi koulumatkatuen myöntämiseen liittyviä rajoituksia.
Ateriatuen määrää ehdotetaan korotettavaksi 1.1.2011 lukien 0,10 eurolla, jolloin ateriatuen määrä on 1,77 euroa ateriaa kohti. Ylimääräisen ateriatuen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 0,84 eurosta 1 euroon ateriaa kohti.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimintaedellytyksiä vahvistetaan
Kulttuuripolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä kulttuurin perustaa, parantaa luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, lisätä kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia sekä lujittaa ja laajentaa kulttuurin taloutta.
Kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi huolehditaan teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusjärjestelmän kannustavuudesta, kulttuuripalveluiden alueellisesti tasa-arvoisesta saavutettavuudesta, turvallisen mediaympäristön kehittämisestä sekä eri väestöryhmien kulttuurin tukemisesta.
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan lisäystä yhteensä 25,7 miljoonaa euroa, mistä 17,5 miljoonaa euroa aiheutuu taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden siirrosta OKM:n pääluokkaan. Taiteenalojen lisäyksistä merkittävin kohdistuu kotimaisen elokuvan tuotantoon ja levittämiseen, johon ehdotetaan 2,3 miljoonan euron lisäystä. Kulttuuriviennin tukemiseen ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä. Myös useiden taiteenalojen rahoituksiin ehdotetaan lisäyksiä.
Teattereiden ja orkestereiden sekä museoiden valtionosuuksiin esitetään yhteensä 118,5 miljoonaa euroa. Lisäys, 2 miljoonaa euroa, aiheutuu kustannustason muutoksesta. Kirjastorakentamisen uusiin hankkeisiin ehdotetaan 4,5 miljoonaa euroa.
Liikunnan määrärahoihin ehdotetaan 5,2 miljoonan euron lisäystä, yhteensä 136 miljoonaa euroa. Tuen painopisteitä ovat liikunnallisten elämäntapojen edistäminen, liikunnan kansalaistoiminta, lasten ja nuorten liikunta sekä eettinen ja yhteiskuntavastuullinen, kansainväliseen menestykseen tähtäävä huippu-urheilu.
Nuorisotyön 61,5 miljoonan euron määräraha kohdennetaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen ja elinolojen parantamiseen sekä erityisesti syrjäytymisen ehkäisyssä tehokkaaseen nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan ehdotetaan uutena määrärahana 0,35 miljoonaa euroa.
Veikkausvoittovaroja käytetään 486 miljoonaa euroa
Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 486 miljoonaa euroa, mikä on 23 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Voittovarat kohdennetaan edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Tieteen menoista 25 prosenttia rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 64 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista.
……
Kello 18.41 ja juuri hetki sitten päätimme keskustelun asuntoministerin hallinnon alalta. Itse nostin keskustelussa esille mm. korjausrakentamisen valvonnan ja suunnittelun. Olen tässä suurella ihmetyksellä katsellut miten kerrostaloja on remontoitu viime vuosina. Tässä yksi arjen esimerkki case: 2007 ensin omistaja remontoi asunnon. Kaiken piti olla kunnossa. 2008 selvisi, että metri viemäriä olikin jätetty vaihtamatta. Lattiat piikatiin auki ja kallis firma hoiti. Kuulemma muita ei saanut. Sitten 2010 yhtäkkiä ilmoitetaan, että on käytetty vääränlaisia putkia ja kaikki tehdään uudestaan? Isännöitsijä vaihtui välissä ja hallituskin. Voi vain kysyä mikä on pettänyt ja missä? Ja uskon tämän olevan vain jäävuoren huippu ja kuulimpahan sellaisenkin väitteen, että isännöistijät ja remonttifirmat olisivat tavalla tai toisella kytköksissä tai jotain. Painotan, että en väitä tällaista tuosta esimerkki tapauksesta. Mutta halusin nyt tämän nostaa esille myös asuntoministerille ja myös sen miten asuntorakentamisessa muutenkin pitäisi valvontaa ja suunnittelua kehittää. Ei voi olla niin, että esimerkiksi eduskunnassa näyttää siltä, että huonoimmassa kunnossa on 2003 valmistuneet tilat ja yhdyskäytävät, sitten 70-luvun lopun Me 200 -lisärakennukset ja parhaassa kunnossa vuonna 1931 rakennettu päärakennus. Joku siis mättää?
Olisin halunnut myös nostaa asuntoministeri Jan Vapaavuorellekin esiin huoleni haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Tiedän, että asia kuuluu ympäristöministeri Paula Lehtomäelle, mutta jos hän ei halua asiaa korjata ja järkeistää ja antaa jopa huijauksen jatkua niin ehkäpä asiassa olisi syytä muiden ministereiden toimia. Valmistelemme aiheesta toimia yhden kollegani kanssa. Jätevesiasetuksen toteutus on syytä nyt keskeyttää ja laittaa jäihin ainakin siksi aikaa kunnes myytävät laitteet on testattu puoluettomasti ja todettu säädökset täyttäviksi. Palaan tähän.
Mutta tästä tämä jatkuu…. ja huomenna ja perjantainakin vielä.
….
Tänään jätimme myös Lopen Kokoomuksen ehdokaslistan seurakuntavaaleihin. Upea ehdokaslista jälleen kasaan. 19 ehdokasta ja uskon, että tuloksestakin tulee hyvä. Laitan huomenna nimet tännekin. Mutta nyt jatketaan.
….
Kello 21.48 ja aika luovuttaa. Huomenna aamusta jatkamme eduskunnassa täysistunnon ja talousarvion parissa. Mutta tässä nyt vielä nuo Lopen Kokoomuksen seurakuntavaaliehdokkaat. Lopen Kokoomuksen varapuheenjohtajan Samppa Jaron johdolla kokoomuslaiset kokosivat tuleviin isänpäivän seurakuntavaaleihin Lopella kaikista puolueista suurimman ja kattavimman ehdokasjoukon. Kokoomus lähtee vaaleihin peräti 19 ehdokkaan voimin. Kiitos tekijöille ja ehdokkaille.
Lopen Kokoomuksen ehdokkaat seurakuntavaaleissa 2010:
Aarnio Juho Launonen
Auvinen Minna Läyliäinen
Hatakka Jarno Jokiniemi
Hämäläinen Risto Läyliäinen
Jaro Samppa Jokiniemi
Kallela Sanna Jokiniemi
Koukku Kari Kirkonkylä
Laakso Eva-Liisa Läyliäinen
Lehtonen Heikki Läyliäinen
Leppikallio Lilli Kirkonkylä
Lukana Anne Vojakkala
Miettinen Ritva Launonen
Muhonen Santeri Pilpala
Niemi Antti Launonen
Pesonen Vesa Kirkonkylä
Rusi Antti Kirkonkylä
Sillanpää Jaana Launonen
Suonurmi Riitta Kirkonkylä
Talja Jenni Kormu
Ennakkoäänestys järjestetään 1.- 5.11.2010 välisenä aikana. Seurakuntavaalipäivät ovat sunnuntai 14.11. ja maanantai 15.11.
Vain äänestämällä voimme vaikuttaa seurakuntien toiminnan sisältöön ja talouteen.