Keskiviikko, 12.05.2010

Blogi, keskiviikkona 12.05.2010

Eilinen keskustelu maamme energiaratkaisuista osoitti, että suomalaisissa puolueissa on edelleen eroja. Me korostimme erityisesti sekä uusiutuvan että päästöttömän energian merkittävää lisäämistä, mitä myös suuri energiapakettimme pitää sisällään ja toiset järjestelmää joka yksinkertaisesti nostaisi kotitalouksien sähkölaskut taivaisiin. Jos ne eivät vielä siellä ole. Sama tapahtuisi myös teollisuuden perusenergialle ja voi vain kysyä mitä se tarkoittaisi sitten maamme teollisuudelle, työpaikoille ja sitä kautta maamme hyvinvoinnille. Meille siis tärkeimmät argumentit olivat kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys.

Energian hinnan kannalta ratkaisevan tärkeää on myös ydinvoiman käyttö. Itseasiassa teemme nyt minkälaisen ratkaisun eduskunnassa tahansa niin maastamme ei ydinvoimavapaata tule. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi ole esittänyt nykyisten ydinvoimaloiden välitöntä alasajoa. Mutta me siis kannatamme myös maltillista ydinvoiman lisäämistä mihin keskeisenä syynä se, että haluamme tehdä Suomesta energian suhteen omavaraisen. Tällä hetkellähän me tuomme noin yhden ydinvoimalan verran sähköä yksin Venäjältä ja lisää muualta ja tämä tuontisähkö on meistä järkevää korvata työtä Suomeen tuovalla sähköntuotannolla mm. ydinvoimalla, mutta myös merkittävästi työllistävällä metsäenergialla. Lisäksi ydinvoiman rakentaminen ei rasita meidän suomalaisten rahapussia lainkaan ja sillä on mahdollista tuottaa sähköä täysin päästöttömästi, vakaasti läpi vuoden sekä edullisesti niin teollisuuden kuin kotienkin näkökulmasta.

Meille ei energiakysymys ole siis vastakkain asettelun kysymys vaan nimenomaan järkikysymys missä ohjenuorana pitää olla nimenomaan päästöjen vähentäminen ja työpaikkojen luominen ja turvaaminen. Tästä näkökulmasta uusiutuvan energian lisääminen ja ydinvoima eivät kilpaile keskenään vaan ovat osaltaan ratkaisemassa kokonaisuutta.

Oli myös surullista kuunneltavaa eilen miten osa rakensi maamme energiapaketin täydellisen pessimismin varaan. Arvioihin jotka käytännössä tarkoittaisivat maamme kuihtumista. Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Pekka Ravi kuvasikin tilannetta minusta varsin realistisesti todeten, että ”Energiapäätöksiä ei pidä pohjata pesssimistisimpääm arvioon Suomen talouden ja teollisuuden tilasta vuonna 2020. Jos esimerkiksi sähkön tarpeen ennusteessa lähdetään taloustaantuman kuristamasta arviosta, rajoitetaan jo kättelyssä yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää.”

Mutta nyt siis asia etenee meille ympäristövaliokuntaan perusteelliseen käsittelyyn. Jos asian laajuus vaatii niin meillä pitää olla eduskunnassa aikaa tehdä tämä työ kaiken tarkkuuden ja muun vaatimalla tavalla. Siksi itse kannatan sitä, että meidän tulee myös varautua heinäkuun valiokuntiin ja täysistuntoihin. Minulla ainakin niihin on täysi valmius.

….

Nyt kello 9.09 ja olen itsunut tässä huoneessa jo tunnin verran. Kohta nopea ympäristövaliokunnan kokous ja sitten jo kello kymmennen aloitamme Euroopan talousasioiden käsittelyn istunnossa. Tänään vedämme kokonaisuuden loppuun asti ja se voi tarkoittaa äänestyksiä myös yö myöhään. Palaan päivän mittaan kahvitauoilla tilanteeseen.

….

Kello 23.51 ja juuri kotona Lopella jälleen. Reilu tunti sitten keskustelu Euroopan taloustulevaisuudesta päätökseen ja sitten äänestykset ja päivä päätökseen. Odotetusti valtaosa eduskunnasta tuki Euroopan talouden tervehdyttämisohjelmaa ja vain toisensa löytäneet SDP ja Perussuomalaiset sekä Vasemmistoliitto ryhminä jäivät hanketta vastustamaan.

Jyrki Katainen kuvasi meidän suomalaisten tuntoja hyvin. Hän totesi, että ”Minua paljon Kreikalle vihaisempaa suomalaista tuskin löytyy.” On helppo yhtyä meidän kaikkien yhteiseen ihmetykseen. Harmittaa, ketuttaa ja kovemminkin sanoin voisi kuvata niitä tuntoja mitä Kreikan toiminta mielessämme herättää. Olisi äärimmäisen helppo todeta, että antaa Kreikan murehtia yksin. Erotetaan eurosta. Erotetaan EU:sta. Annetaan maan mennä konkurssiin.

Näitäkin vaihtoehtoja EU-johtajat pohtivatkin. Mutta parhaat asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että tämän tie olisi vielä monin kerroin pahempi. Niin meille suomalaisille, kuin koko Euroopalle. Tietenkin puhumattakaan Kreikasta ja kreikkalaisista.

Kreikan toiminta on ollut pöyristyttävää. Maa ja ennen muuta sen johtajat ovat ajaneet Kreikan todelliseen ahdinkoon. Epärehellisyys itseä, omaa kansaa ja myös koko EU:ta kohtaan on jotain sellaista mitä ei pitäisi antaa anteeksi. Maa on harjoittanut täydellisen epärehellistä ja vastuutonta talouspolitiikkaa ja tämä sumusta alkoi jo siitä kun maa aikanaan pyrki Euroon. He sumuttivat meitä kaikkia, myös omaa kansaansa, virheellisillä tilastoillaan taloutensa tilasta vuosikausia.

Valheesta jää kiinni. Ja niin tälläkin kertaa. Huijausta on tullut julki ja siitä maksetaan nyt kova hinta. Virheellisten tilastojen takia Kreikka on ajanut itsensä kurimukseen. Elänyt yli varojen. On täysin luonnollista, että tässä tilanteessa ajattelee helposti siis, että yksin mekin olemme aikanaan selvinneet. Maksaneet. Ja kantaneet vastuun. Rakentaneet maan. Lopulta hyvinvointiyhteiskunnaksi. On täysin luonnollista, että tämä tilanne laittaa vihaksi joka maassa joka tämän kanssa joutuu nyt tahtomattaan tekemisiin. Niin myös kreikkalaisten kansan keskuudessa. Väkivaltaa ei kuitenkaan pidä vihoissakaan sallia.

Olen kuitenkin iloinen yhdestä asiasta. Siitä, että meillä Suomessa suurin osa kansasta ymmärtää tilanteen. Kaikesta populismin pullamössöstä huolimatta. Kansa ymmärtää että ei tässä ole vastakkain suomalaisten palvelut. Kansa ei aseta Eero Heinäluoman tapaaman esimerkiksi Reumasairaalaa ja Kreikan lainaa toisiaan vasten. Kansa ymmärtää sen, että jos nyt annamme Kreikan syöksyä konkurssiin ja koko Etelä-Euroopan sen myötä niin silloin tässä on kyse myös meidän suomalaisten palveluista. Työpaikoista. Hyvinvointiyhteiskunnastamme.

Tilanne ei ole siis aivan yksinkertainen. Ja sen myös me suomalaiset ymmärrämme. Yhteisellä euroalueellamme, mutta myös koko maailmantaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vastuullinen toiminta tarkoittaa sitä, että huolehdimme siitä, että Kreikan toiminta vaikuttaisi mahdollisimman vähän meihin suomalaisiin ja meidän suomalaisten tulevaisuuteen. Tässä pitää on siis liikkeellä itsekkäästi. Mutta se ei tarkoita sitä, että jätämme Kreikan ajautumaan konkurssiin. Vaan itsekkyys tässä on juuri päinvastaista toimintaa.

Koko Kreikan valtion lainansaannin heikkeneminen uhkaa ajaa maan nyt konkurssiin. Tämä on edessä jos valitsemme lainan sijaan toisen tien. Sitäkin tietä on tässäkin salissa tänään esitetty ja kannatettu. Se estäisi Kreikan talouden tervehtymisen. Tämän myötä tartunta laajenisi. Epävarmuus markkinoilla valtioiden lainottamiseen syöksisi EU:n uuteen taantumaan. Suomen syvään taantumaan. Lamaan. Massatyöttömyyteen.

Se on estettävä. Maamme talous supistui viime vuonna – vuonna 2009 – maailmantalouden seurauksena lähes 8 prosenttia. Maamme hallitus elvytti Jyrki Kataisen johdolla ensimmäisten joukossa ja valtavasti. Panostukset kriisiin oli suurimmat mahdolliset. Näillä toimilla saimme työttömyyden hallitsematon nousu estettyä. Maallamme ei kuitenkaan ole enää varaa toiseen massiiviseen elvytyspakettiin. Toiseen lamaan. Sen tietää kaikki suomalaiset.

Meidän on siis rajattava ongelmat Kreikkaan Suomen ja suomalaisten työllisyyskehityksen turvaamiseksi. Maamme hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Tämän takia nyt koko Eurooppa euroalue on mukana pelastamassa maitamme.

110 miljardin euron lainapaketista Kreikalle euromaiden osuus on 80 miljardia. Mukana on maamme vaatimuksesta myös IMF, jonka osuus lainasta on 30 miljardia. Meidän noin 1,6 miljardia. Kreikalle ei siis anneta rahaa. Kreikalle vain lainataan rahaa.

On rehellistä kuitenkin todeta, että tällaisessa kriisissä on riskinsä. On valittava kahden pahan välillä. Ja uskon, että laina on tässä konkurssia pienempi paha. Ilman lainanantoa, olisivat meidän suomalaisten eläkeyhtiöiden Kreikan lainoihin sijoittamat eläkevarat hävinneet kuin tuhka tuuleen.

Uusi lama Suomessa. Sen tuloksen tietää jokainen.

On puhuttu paljon mitkä ovat lainan ehdot. Ne ovat todella kovat ja kärsijänä Kreikan kanssa. Kreikkalaiset eivät pääse helpolla. Jättilainan ehtona on Kreikan julkisen talouden menoja leikkaaminen. Veroja korotetaan yhteensä n. 30 mrd. euroa neljän vuoden aikana. Kreikassa palkkoja, eläkkeitä ja työttömyysturvaa leikataan. Kreikassa Eläkeikää nostetaan.

Valtiovarainministerimme Jyrki Katainen onkin toiminut Euroopassa tässäkin kriisissä ykkösjohtajien joukossa. Hän on edustanut neuvotteluissa tiukinta – kovinta mahdollista linjaa. Vaatinut kovia takuita ja toimia Kreikalta. Vaatinut myös toimia joilla tällaiset kriisit voitaisiin tulevaisuudessa estää. Vain kovimmat mahdolliset lainan ehdot Kreikalle on paras tae siitä, että Kreikka hoitaa lainansa sen takaisin maksun.

Kreikan toimittamien tietojen sijaan sopeutuspaketin toteutumista valvovat nyt IMF, EKP ja komissio. Lainaa maksetaan siis vastuullisesti vain 3 kk pala kerrallaan. Vasta kun nuo kolme valvojaa IMF, EKP ja komissio toteavat Kreikan toimineen edellisen lainapaketin ehtojen ja lupaustensa mukaisesti, seuraava laina voidaan maksaa. Jos näin ei toimita lainoitus loppuu. Koko lainapottia ei siis anneta kerralla.

Kuka nyt tänään tässä tilanteessa sanoo ei Kreikan lainalle. Kyllä hänen pitää vastuullisesti kertoa miten hän näkee tästä selvittävän. Tämä kysymys pitää esittää nyt myös perussuomalaisille ja SDP:lle. Heidän mukaansa euroalueen ei pitäisi lainoittaa Kreikkaa. Mitä heidän mielestä tapahtuu 19.5.2010,kun kreikan 8,5 mrd:n laina erääntyy, eikä Kreikka saa lainaa.

Onneksi enemmistö eduskunnasta tiesi ja valtaosa toimi rehellisesti ja vastuullisesti. Toivon todella, että tämä onnistuu ja Eurooppa ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta onnistutaan pelastamaan.

Mutta nyt kello jo yli puolen yön ja Helatorstai alkanut. Pakko painaa pää tyynyyn. Toivottavasti huomenna jo taas on valoisampi päivä Euroopallekin.

Kommentit