Keskiviikko, 11.08.2010

Blogi, keskiviikkona 11.08.2010

Lasten liikennelaulu 

sanat Helena Eeva 
sävel Georg Malmsten 
 
Valppain mielin muista sä aina 
vaaroja liikenteen. 
Kaikki säännöt mieleesi paina, 
paina ne tarkalleen. 
Säännöt ne vasta auttavat lasta 
turvassa kulkemaan. 
Vältä vaaraa uhmailemasta, 
sääntöjä seuraa vaan. 

kertosäe: 
Muista aina: Liikenteessä 
monta vaaraa ompi eessä. 
Siksi valpas aina mieli se on 
turva verraton. 

Suojatietä muista sä käyttää, 
se kadun poikki vie. 
Valkoviiva ohjaa ja näyttää 
missä on suojatie. 
Niin vasemmalle, kuin oikealle 
katsahda sittenkin, 
silloin et jää auton alle 
tiesi on turvaisin. 

kertosäe 

Kaupunki on kauhean suuri, 
joskus se eksyttää. 
Ällös pelkää on apu juuri 
poliisisetä tää. 
Hän voipi vaikka neuvoa, taikka 
muutenkin auttaa niin. 
Siinä missä on paha paikka, 
turvaudu poliisiin. 

kertosäe 

Leikitellä ei pidä tiellä, 
sen sinä muistat kai. 
Monta kertaa leikit ne siellä 
hirveän lopun sai. 
Äitikin uottaa, toivoo ja luottaa 
lapsia koulustaan. 
Ei saa huolta äidille tuottaa 
tuhmilla tempuillaan. 

kertosäe  

Jälleen tällä ja ensi viikolla liikenteeseen tulee mukaan paljon uusia pieniä ekaluokkalaisia. Ja paljon myös pieniä muita koululaisia ja isompiakin. Uusia koululaisia eli ekaluokkalaisia on tänä vuonna yli 58000. Alakoulusta yläkouluun siirtyy noin 60000 oppilasta. Ja kaiken kaikkiaan perusopetuksessa on alkavana lukuvuotena vajaat 550000 oppilasta. Tämän lisäksi nyt syksyllä lukion aloittaa noin 34000 nuorta ja 3500 aikuisopiskelijaa ja kaiken kaikkiaan lukiolaisia on noin 111 000. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee yli 270 000 nuorta eli miltein 8000 enemmän kuin vielä vuonna 2008.

Lähipäivien liikenteessä siis pitää meidän autoilijoiden olla erityisen valppaana. Muistetaan jälleen kunnioittaa liikennevaloja, mutta myös suojateitä. On nimittäin erittäin tärkeää se, miten me aikuiset liikenteessä käyttäydymme. Esimerkkimme on lapsiin poikkeuksellisen vahva vaikuttaja. 

Pieniltä koululaisilta jää paljon näkemättä. Koulu vie ajatukset helpolla muualle ja itseasiassa maailma on aikalailla erilainen lapsen silmin. Myös autojen nopeuden havaitsemisessa on aikuiseen suuria eroja jne. Siksi meillä aikuisilla on poikkeuksellisen suuri vastuu nyt jälleen koulujen alkaessa. Ollaan siis valppaina.


….

Koulumaailman asiat puhuttavat muutenkin ja hyvä niin. OAJ:n tuore puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoi tällä viikolla, että edelleen vajaa 20 kuntaa on tehnyt tällekin vuodelle päätöksen opettajien lomauttamisesta. Lomautukset koskevat noin 8 000 opettajaa ja peräti 80000 oppilasta. Me kasvatusalan ammattilaiset tiedämme mitä tämä kouluissa tarkoittaa. Haitta ei ole vain päivän tai viikon lomautus vaan lomautukset sotkevat opetuksen ja koulun arjen usein jopa kuukausiksi tai jopa koko vuodeksi.

Luukkainen kertoi yhden surullisen esimerkin. Turussa toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ja lukiot päätettiin sulkea säästösyistä pariksi viikoksi ennen joulua ja oppilaat laitettiin itsenäiseen työskentelyyn. Luukkainen kertoi, että yli 60 oppilasta oli sellaisia, että sen jälkeen niitä ei enää näkynyt. Ja sitten oli vielä kymmeniä sellaisia, jotka kävivät käytännössä enää vain syömässä. Hän kysyikin varsin perustellusti, että ”tällä tavallako niitä työuria saatetaan alkuun ja lyhennetään opintoaikoja?”

Perusopetuksessa valtionosuuden lisäksi kunnat satsaavat opetukseen noin 260 miljoonaa euroa ja myös lukio-opetukseen tarvitaan lisäsatsauksia kunnista. Mutta ammatillisen koulutuksen kohdalla on ero. Luukkainen kertoi, että ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjät eivät edes ole käyttäneet kaikkea sitä rahaa, mitä valtio laskennallisesti on sinne niin sanotusti lähettänyt. Voi siis kysyä mihinkäs ne ovat sitä sitten käyttäneet? Ja miksi tällaisissa toimipaikoissa toteutetaan lomautuksia jos valtio koko opetuksen kustantaa?

Nyt olisi syytä nopeasti selvittää täyttyykö lomautusten aikana perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa se tehtävä jota varten valtion rahaa sinne annetaan. Jos ei täyty niin takaisinperinnät on syytä käynnistää.

Me puutuimme asiaan jo sivistysvaliokunnassa ja vaadimme ensisijaisesti kasvatushenkilökunnan lomautusten ja ns. sijaiskieltojen kieltämistä lailla. Jos tämä ei ole mahdollista työntekijöiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta niin vaadimme opetushallitukselta ja opetusministeriöltä toimia ja esityksiä sen hyväksi, että lomautusten vaikutukset tulee kaikissa tilanteissa arvioida etukäteen ulkopuolisen toimijan taholta. Varmistaa siis se, että lomautuksien ja sijaiskieltojen aikana perusopetuslain kirjain täyttyy jokaista kohtaa myöten. Tämän avulla varmistettaisiin siis etukäteen, ettei oppilaan oikeus opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön vaarannu yhtenäkään koulupäivänä lomautusten tai sijaiskieltojen vaikutuksesta. Asiassa pitäisi ja pitää tulla esityksiä syksyn aikana. Pidän teidät täälläkin ajantasalla miten asia etenee.

Toki aina voi kysyä myös kuntapäättäjiltä miten he näkevät lomautukset? Lomautukset on kuitenkin aina heidän tekemä päätös ja arvovalinta. Voi kysyä onko hetken säästö kuitenkin tulevien vuosien suuri lasku mm. nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisten myötä. Näin se on. Kuntapäättäjien pitäisi jo itse ymmärtää sanoa ei kasvatushenkilökunnan lomautuksille.

Tänään itsekin suuntaan töihin. Helsinkiin ja eduskuntaan. Siellä töitä odottamassa aikamoinen pino ja uusi työhuone myös nyt käytössä. Katsotaanpa millaisia niistä remontin jälkeen tuli. Nyt kuitenkin aamun uutiset, kahvi ja matkaan. Varovasti.

Kello 18.43 ja hetki sitten Helsingistä kotiin. Eduskunnan B-pääty oli nyt remontoitu ja aika hauska tunnelma. Joku kysyisi varmaan mihin ne rahat oikein hukkuivat. Mikä ei oikeasti ole siis muuttunut noin ulkoisesti, mutta toivottavasti kuitenkin sisäisesti. Tosin voi sitäkin miettiä, että on 70-luvun viimeisinä vuosina rakennettu laatikko sellaista arkkitehtuuria, että se piti Museoviraston suojella ja estää ainakin minusta järkevä saneeraus. Ei kunnon työpöytiä ja järjettömät sohvat joka huoneessa edelleen jne. Ja muista miten viraston väki ihasteli huoneessani vuosi sitten kesällä talttaruuvejakin. Nekin piti säästää. No ymmärrän hyvin, että erilaista rakennusperintöä pitää säilyttää ja suojella ja niin tämän Me 200 -talonkin kohdalla. Mutta minusta järkeäkin tässä työssä saisi käyttää. 2010-luvun laitteet olisivat vaatineet toisenlaisia kalusteratkaisuja kuin 70-luvun työtavat. Ja ehkä sohvan tilalle olisi voinut ainakin joka toiseen huoneeseen hankkia hyllytilaa jne. Mutta tällaista tämä on. Toivotaan, että muuten remontti onnistunut lämmityksen ja muun suhteen. Tarve oli ilmeinen.

Päivän työt eduskunnalla siis tehty ja postipinot läpikäyty ja kirjeisiin ja posteihin vastattu. Iltapäivällä olikin mukava päättää eduskuntapäivä pitkästä aikaa Strindbergin kahvihetkeen. Nyt kuitenkin jo kotona ja hyvällä mielellä. Olen erittäin tyytyväinen, että puheenjohtajamme Jyrki Katainen viitoitti tänään määrätietoisesti maamme tulevaisuutta. Katainen paalutti aivan oikein jo tässä vaiheessa meille kaksi tärkeää kynnyskysymystä ensi vaalikaudelle: työn verotusta ei ainakaan kiristetä eikä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikata. 

Samalla Katainen nimesi viisi keinoa joilla me kokoomuksessa haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan kahden seuraavan vaalikauden aikana. Katainen totesi, että ”maamme taloutta kasvattavat se, että jaksetaan pidempään töissä, panostetaan rakenteiden sijaan palveluihin sekä tuetaan verouudistuksella kasvua ja työllisyyttä. Onnistuminen näissä ratkaisee, miten paljon joudumme taloutta supistaviin ja kokoomuksen periaatteessa vastustamiin verojen korottamiseen ja menojen karsimiseen.”

Tarvitaan siis vastuullista politiikkaa. Ensi vuonna nimittäin maamme nettolainanotto 8,7 miljardia euroa ja näin valtion velka nousee 85 miljardiin eli 45,8 prosenttia BKT:sta. Valtionvelan korkomenot ovat tämän jälkeen huikeat 2,1 miljardia euroa. Ihan vain vertailun vuoksi voisi todeta, että maamme puolustusvoimien budjetti on tänä vuonna 2,7 miljardia euroa. 

Katainen puolusti samalla nyt tehtyjä ratkaisuja ja sitä, että tämän hetkistä rajumpiin sopeutustoimiin ei ensi vuoden 2011 budjetissa ryhdytä. Hän totesi, että talouden näkymät ovat yhä epävarmat eikä orastavaa elpymistä haluta tukahduttaa liian kovilla sopeutustoimilla. Olen tästä täysin samaa mieltä, mutta toimia tilanteen korjaamiseksi pitää tehdä ja suunnitella ajoissa. Tätä nyt valittua linjaa tukee myös se, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitteli maatamme kesällä, että taloudenpitoamme ei pidä kiristää ainakaan enempää kuin nyt on aikomus.

Hieno uutinen päivään oli myös se, että myös vihreät asettuivat tukemaan esitystämme opintotuen indeksiin sitomisesta. Kannanottoni ja esitykseni asiasta annettiin julki 7.8. otsikolla Timo Heinonen: ”Opintoraha sidottava elinkustannusindeksiin”. Seuraavana päivänä ministeri Stefan Wallin totesi pitävänsä indeksiin sitomista tärkeänä ja tänään sitten myös vihreät asettuivat tukemaan tavoitetta. Hyvältä näyttää.

 

Kommentit