Erikoinen 35-vuotta vanha suunnittelun kukkanen Aurajoen ylittävä Myllysilta nosti esille maamme katastrofaalisen siltatilanteen. Erikoinen ilman minkäänlaisia välitukia rakennettu Myllysilta on aiheuttanut ongelmia jo heti valmistumisensa aikaan 1975 ja sen jälkeenkin, mutta nyt näyttää, että silta on tulossa tiensä päähän. Se on vajonut pahasti puolisentoista metriä keskeltä kohti jääpeitteistä Aurajokea ja nyt enää on päätettävä koska silta puretaan vai mitä tehdään. Itse pidän 35 vuoden siltaikää kyllä varsin lyhyenä ja uskoisin, että sillat ostetaan hieman pidemmälle käyttöajalle ja siksi varmasti keskustelu sillan suunnitelleen yrityksen Paloheimo & Ollilan kanssakin jatkuu. Kun nyt vain ajattelee millaisia siltoja Eurooppa esimerkiksi Tonava on onkaan täynnä? Eikä niitäkään vaihdeta 35 vuoden väliajoin. No se on oma asiansa.
Mutta tämä tapaus nostaa nyt huolestuttavalla tavalla esillä maamme heikon siltatilanteen. Maassamme on Tiehallinnon mukaan 208 erittäin huonokuntoista siltaa ja Aamulehti kertoi, että huonokuntoisia on yli 700. Raskaliikenne kärsii jo tästä ongelmasta ja näyttää siltä, että pian myös muu liikenne. Silloistahan suuri osa on rakennettu juuri samoihin aikoihin Turun nyt romahtavan sillan kanssa eli 70-luvulla ja edelliselläkin vuosikymmenellä. Peruskorjausikä alkaa olla siis täynnä, mutta ei todellakaan vielä siltojen käyttöikä siis.
Asiaa on syytä nyt nostaa esille liikenneministeri Anu Vehviläiselle ja toimeen on ryhdyttävä ennen kuin jotain sattuu. Tuossa Turunkin tilanteessa olisi voinut olla muunlainenkin lopputulos pahimmillaan.
….
Olen tyytyväinen, että vastuullisia työntekijöitä ja työnantajia löytyy näinä vaikeina aikoina. Tuorein tieto kerttoo, että yliopistot ovat päässeet sopuneen työehdoistaan ja lakkoja ei uudistuvissa yliopistoissamme siis nähdä. Kahden vuoden mittainen sopimus tuo tänä vuonna 0,98% palkankorotuksen sekä 0,4% yleiskorotuksen. Lisäksi vielä palkkausjärjestelmän kehittämiseen ohjataan järjestelyeränä 0,58% ja vielä marraskuussa palkkoihin tulee 5,5% kertaerä. Taloustilanteen takia ensi vuoden korotukset sitten neuvotellaan ensi vuoden alussa ja minusta tämä on oikea ja vastuullinen linja juuri nyt. Tämä hieno uutinen yliopistoistamme ja työ korkean osaamisen takaamiseksi ja turvaamiseksi ja myös yliopistojen uudistaminen heidän omien toiveidensa pohjalta voi jatkua.
Neuvottelut AKT:n ahtaajien lakosta jatkuu myös tänään ja toivotaan, että sieltäkin saisimme nyt hyviä uutisia. Tunnelmat alkavat kiristyä jo monessa paikassa ja ymmärrän sen hyvin, kun tämä lakko vie leivän moneltakin muultakin työntekijältä vaikka apua tästä ei heille ole mitään on sitten sopimus millainen tahansa. Siksi AKT:n vetoamus solidaarisuudesta on vaikeasti ymmärrettävä. Lakko haittaa kovalla kädellä monia teollisuuden palkansaajia ja pelko on se, että haitta ei jää lyhyeksi ja väliaikaiseksi vaan pahimmillaan työpaikat hukkuvat kokonaan Suomesta. Joka päivä olemme saaneet uutisia, että AKT:n ahtaajien lakko laittaa polvillee myös mm. paperitehtaita ja tämä tarkoittaa myös sitä, että palkanmaksu kyseisille täysin syyttömille ja tämän kiistan ulkopuolella oleville työntekijöillekin loppuu. Sitä ei toivoisi kenellekään. Toivotaan, että satamalakon osapuolet niin työnantajat kuin työntekijätkin löytävät nyt yhteisen sävelen ja sovun. Se on kaikkien etu. Toivotaan, että tänään.
…..
Keskustelu myös Yle-maksusta jatkuu. Keskustalaisen Mika Lintilän työryhmän esittämänä Yle-maksukaan ei enää näytä riittävän vaan nyt esille on nostettu entistä suurempia jo lähes 200 euron Yle-veroa. Itse ennustin kuunnellesani Yle-keskustelua eduskunnassa ja sitä toiveiden tynnyrien määrää, että jos kaikki kansanedustajien toiveet toteutetaan niin maksun tullee olemaan noin 300 euroa ja olen edelleen sitä mieltä. Kun tekniikka menee eteenpäin ja mm. tavalliset tv-vastaanottimetkin näyttävät jo nettiä ja mm. Areena, Youtube ja Katsomo-palveluita niin voi aiheellisesti kysyä, että eikö silloinkaan mistään voisi tinkiä? Tänään viestintäministeri sanoi, että ”YLEn ei tarvitse luopua mistään toiminnastaa”. Ei tarvitsekaan jos piikki Yle-veron suuruudelle on avoin ja toiminta katsotaan ns. julkisenpalvelun tehtäväksi kaikilta osin eikä sen nähdä vääristävän pakkomaksulla hoidettuna kilpailua tai olevan epäoikeudenmukainen esimerkiksi heille jotka eivät Ylen palveluita juuri nimeksikään käytä. Kukaan minuunkaan yhteyttä ottanut – ja teitä on paljon – ei ole vastustanut sitä, että meidän ei pitäisi yhteisvastuullisesti kantaa huolta mm. viittomakielisestä ohjelmistosta tai vastaaavasta. Tätä tarkoittaisi juuri uutisten, suomalaisen draaman ym. kulttuuritarjonnan ja ajankohtaisohjelmiston tekeminen ja myös tietyn urheilun tarjoaminen, mutta muu osa mm. Sopranos- ja Mullanalla -sarjat miljoonasopimuksineen voisi miettiä uudestaan? Vai eikö?
Tai voi sitäkin miettiä, että onko Ylen tehtävä ja yleensäkään tarpeen ostaa mainosaikaa itselleen elokuvateattereista. Kuulin, että nyt pyörii mainoksia missä Yle mainostaa omia ohjelmiaan. Kuulemma kyseessä juuri nuo samat HBO:n suosikkisarjat jotka Yle osti kovalla rahalla Neloselta itselleen. Eli pelkkä kallis lisenssimaksu ei riitäkään. Ylellä ohjelmat eivät siis löydä katselijoita, vai onko toisinpäin, ilman Ylen mainoskampanjoita leffateattereissa. Siihen taas hukkui monen tv-lupamaksut.
….
Tänään päivä isyysloman tapaan täällä kotinurkissa. Ääni tuolta jo kutsuukin.
….
Tänään kävimme ensimmäistä kertaa sitten piipahtamassa tämän kaiken jälkeen entisellä omalla koulullani. Tuttua väkeä siellä talvipuuhissa ja aina yhtä lämmin tunnelma niin luokissa kuin opehuoneessakin. Oli kiva jälleen nähdä ja varmaan myös näyttäytyä. Muuten päivä tänään rennosti nautiskellen. Juuri Riihimäeltä sairaalareissulta kotiin ja nyt vapaailta. Sellaisia näinä viikkoina pitääkin olla.
Päivään ei lakkorintamalta odotettua hyvää uutista. Sen sijaan muilta aloilta niitä tulee ja halu katsoa rauhassa nousuun näyttää olevan aika vahvassa. Hyvä niin. Sen sijaan päivän parhaat hymyt antoi jälleen SDP:n Jutta Urpilaisen vertaus missä hän vertaa öljyllä rikastunutta Norjaa meidän kotimaahan. Tätä Urpilainen on viljellyt pitkään ja monessa paikassa. Katsotaan koska joku vinkkaa hänelle, että maailmassa on vielä Norjaakin paremmin pärjääviä öljymaita. Saa vieläkin paremman kontrastin. On myös lapsellista verrata maidemme urheilumenestystä elvytyksen laatuun. Urpilainen vaati samalla jälleen veronkorotuksia ja lisäelvytystä vaikka maamme jo nytkin velkaantuu kovaa vauhtia. Veronkorotukset sen sijaan tappaisivat väärin ajoitettuina ja hätiköityinä orastavan kasvun jota kohdellaan jo nyt muutenkin turhan kovakouraisesti. Tässä pitää nyt olla malttia.
Tänään Helsingin Sanomat soitti ja kyseli ydinvoimakantoja. Itse totesin, että on mahdoton ottaa kantaa ennen kuin saamme tuon laajan esityksen käyttöömme. Minusta ydinvoimankin lisärakentamisen tulee perustua tarpeeseen ja jos tämä osoittaa, että kohtuuhintaisen perusenergian takaaminen tulevinankin vuosikymmeninä lisäydinvoimaa uusiutuvan energian rinnalla tarvitsee niin olen valmis äänestämään kolmenkin luvan puolesta. Kyse kuitenkin pitkälle tähtäävistä ratkaisuista joilla turvataan maamme kilpailukykyä tulevaisuuteen. Aiheesta paljonkin täällä blogissani viimeisen vuoden aikana. Mm. perusteluja sille miksi lisäydinvoimaa tarvitaan, miksi siihen kannattaa panostaa ja tarjoaako tuulimyllyt aidon ja varteenotettavan vaihtoehdon sille.
Mutta nyt nautin tästä illasta.