Tänään saamme kaksi isoa esitystä julkisuuteen. Virkamiestyöryhmä esittää kuntien kuntaliitosten selvitysalueita ja toisessa puolustusvoimat uudistuksia omaan toimintaansa ja rakenteisiinsa. Nämä kaksi asiakirjaa ovat odotetut ja varmasti monelle alueelle kipeätkin. Erityisesti tuo varuskuntia koskeva osuus. Itse olen sitoutunut puolustusvoimien rakenneuuditukseen. Tiedän puolustusvaliokunnan jäseneä ja myös ulkoasiainvaliokunnassa työtä tekevänä, että puolustusvoimiamme on uudistettava. Puolustusvoimia uhkaa materiaalin massavanhentuminen niin maalla, merellä kuin ilmassakin ja samaan aikaan myös ikäryhmämme tulevat pienenemään. On siis väistämättä edessämme ja myös järkevää uudistaa toimintatapoja ja rakenteitakin.
Mutta se tulee tehdä oikein. Se tarkoittaa minusta sitä, että uudistus tulee tehdä vain ja ainoastaan koko maamme puolustuksen näkökulmasta. Ratkaisuissa ei saa näkyä puoluepolitiikka eikä muun aluepolitiikkakaan kuin koko maamme puolustaminen. Itse en myöskään tule hyväksymään sellaisia rakenteellisia uudistuksia joissa lopettaisiin jotain ja samantien rakennettaisiin toisaalle uutta tilaa. Mutta sinisenä lankana pitää kuitenkin kaikessa olla maamme puolustaminen ja uudistus tulee tehdä niin että tästä ei tingitä. Siksi odotankin mielenkiinnolla puolustusvoimien pohjaesitystä tänään ja ennen muuta myös sen perusteluja.
…
Kuntauudistus on myös välttämätön. Meillä on paljon kuntia jotka eivät selviä enää tänäänkään omista velvoitteistaan. Ja tällaisten kuntien määrä tulee kasvamaan lähivuosina merkittävästi. Nyt siis on syytä katsoa mitkä kunnat eivät omista peruspalveluiden tuottamisvelvoitteistaan enää tänään tai huomenna selviä ja sellaisilla alueilla tulee rakenteita olla valmius myös muuttaa. Itse en myöskään kannata sitä, että kuntien lähidemokratia tuhotaan kuntayhtymien ja isäntäkuntien kautta. En siis kannata sellaisiakaan kuntia joiden päätöksenteosta on jopa yli 60 prosenttia siirretty muutaman henkilön päätettäväksi kuntayhtymään tai kokonaan toisen kunnan päätettäväksi isäntäkuntamallilla. Jos kunta ei pysty itse vastaamaan sosiaalipalveluistaan ja terveyspalveluistaan niin silloin on vakavasti pohdittava kuntarajankin paikkaa. Mutta tämä pohdinta pitää tehdä jokaisessa kunnassa itse. Pakkoliitoksia ei pidä tehdä niin kuin on todennut myös pääministerimme Jyrki Katainen kuten myös tuore valittu presidenttimme Sauli Niinistökin. Jokainen kunta päättäköön itse mikä on heidän kannaltaan oikea ratkaisu. Jos kuntalaiset ovat valmiita karsimaan palveluita ja maksamaan vähenevistä palveluista vielä selkeästi nykypäivää korkeamman hinnankin veroina niin sekin on kunnan itse tekemä päätös ja sellaistakin haluan itse kunnioittaa.
Tänään saamme siis virkamiestyöryhmän pohjaesityksen kuntarakenteiden uudistamiseksi. Painotan että se on vain virkamiestyöryhmän esitys eli sitä ei ole hallitus eikä eduskuntapuolueetkaan hyväksyneet. Ja hyvä näin. Sen yli 600 sivuisen opuksen tuleekin toimia nyt keskustelun virittäjänä kaikkialla ja siitä pääsee mielipiteensä kertomaan kaikki kunnat mutta myös kuntalaisetkin. Sen jälkeen on aika katsoa mitä missäkin halutaan. Mutta sinisenä lankana ehdottomasti lähipalveluiden turvaaminen ja lähidemokratian vahvistaminen.
…
Nyt kello jo hieman yli seitsemän keskiviikkoaamuna 8.2. Aikainen herätys tänäänkin ja kohti työmaata. Tänään aloitamme aamusta ympäristövaliokunnan kevätkauden ja edessä tänään myös puolustusvaliokunnan kuin myös ulkoasiainvaliokunnankin kokoukset.
…
Kello 10.32 ja nyt julkisuuteen tuo puolustusvoimien uudistus. Hämeen kannalta paperi surkeaa luettavaa. Puolustusvoimat esittää Lahden Hämeen Rykmenttiä lakkautettavaksi vuonna 2014. Itse en ymmärrä Lahden alasajoa ja aion vielä selvittää lopettamisen perusteet ja myös sen mitä se tarkoittaa muissa varuskunnissa. Jos se tarkoittaa vähääkään lisärakentamista niin ei tuossa ole mitään järkeä. Jos muutenkaan. Lahden varuskunta Hennallassa on vahvasti erikoistunut ja sillä oma erityistehtävänsä ja useampikin. Ne pitää jatkossakin hoitaa ja siksi tämä esitys tuntuu enemmänkin aluepolitiikalta kuin puolustuspolitiikalta. En siis itse ole hyväksymässä Hämeen Rykmentin lopettamista.
Samaan aikaan Lahden kanssa lopetettaisiin Lentosotakoulu ja niitä ennen jo vuonna 2013 lakkautetaan Pohjois-Karjalan prikaati, Kotkan rannikkopataljoona ja Ilmavoimien teknillinen koulu. Lisäksi uudistus pitää sisällään myös hallinnollisia uudistuksia ja esimerkiksi Riihimäen Viestirykmentti yhdistetään Hattulan Panssariprikaatiin. Mutta siis vain hallinnollisesti eli toiminnot jäävät Riihimäelle ja itseasiassa Riihimäelle myös keskitetään lisää puolustusvoimien korkeaa osaamista.
Riihimäen tapaan hallinnollisia uudistuksia tulee muuallekin. Tämä koskee Lapin Ilmatorjuntarykmenttiä Rovaniemellä (liittyy hallinnollisesti Jääkäriprikaatiin), Niinisalon Tykistöprikaatia (Porin Prikaatiin), Haminan Reserviupseerikoulua (Maasotakouluun). Samaan aikaan lisäksi Merivoimien rannikkojoukkojen koulutus keskitetään Upinniemeen ja Raaseporiin. Merivoimien laivastojoukot koulutetaan pääosin Turussa. Ilmavoimien Hornet-hävittäjätoiminta keskittyy Rovaniemelle ja Siilinjärvelle.
Muutenkin säästöjä etsitään ensisijaisesti siis keventämällä hallintoa. Puolustusvoimien hallintoyksiköiden määrä puolittuu 50:stä 26:een. Tällä saavutetaan noin 115–135 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Pääesikuntaa supistetaan ja sen alaiset laitokset järjestellään uudelleen. Johtamisrakennetta madalletaan lakkauttamalla nykymuotoiset sotilasläänit ja jakamalla niiden tehtävät Maavoimien Esikunnan ja uudistuvien aluetoimistojen kesken. Sotilasläänien Esikunnat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Oulussa suljetaan.
Hallitus totesi infossaan hetki sitten, että se toimii näiden lakkautettavien yksiköiden suhteen hyvän työnantajan periaatteiden mukaisesti. Tämä on ensiarvoisen tärkeää ja tärkeää on myös se, että suurten rakennemuutosten vaikutuksia paikataan ko. alueilla.
Hallitus käynnistämä puolustusvoimauudistus tähtää siis Suomen puolustuskyvyn turvaamiseen uudessa tilanteessa. Tavoitteena on suorituskykyinen puolustus pienemmillä joukoilla ja matalammilla kustannuksilla. Yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus säilyvät Suomen puolustuksen peruspilareina. Myöskään Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin ei tule muutoksia.
Puolustusvoimien joukot jaetaan operatiivisiin ja alueellisiin joukkouhin sekä uusiin alueellisiin paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukkoja käytetään alueiden valvontaan, kohteiden suojaamiseen ja muiden viranomaisten tukemiseen. Koko Suomen puolustus turvataan. Puolustusvoimien organisaatio ja toimintatavat uudistuvat vastaamaan vuoden 2015 resurssitasoa ja pieneviä asevelvollisten ikäluokkia. Sodan ajan vahvuudeksi tulee noin 230 000 sotilasta.
Vuonna 2015 puolustusvoimilla on käytössään 250 miljoonaa euroa vähemmän kuin 2011 varsinaisessa talousarviossa. Noin 10 prosentin vähennys on samaa luokkaa useiden Länsi-Euroopan maiden kanssa. Määrärahat laskevat vaalikauden aikana 2,45 miljardista 2,2 miljardiin euroon. Koulutettavien määrä laskee ikäluokkien pienentyessä 3 000–4 500 varusmiehellä. Uudistuksen myötä kouluttajien määrä joukkuetta kohden nousee keskimäärin 1,7 kouluttajasta 2,5 kouluttajaan, mikä parantaa koulutuksen laatua.
Täytyy nyt vielä ennen ulkoasiainvaliokunnan kokouksen alkua todeta lyhyesti, että tämän ison uudistuksen tarvehan todettiin jo edellisessä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa vuonna 2009. Mutta nyt muutokset on käynnistettävä vain välittömästi, koska iso osa puolustusmateriaalista vanhenee, uusien hankintojen hinta nousee ja asevelvollisten ikäluokat pienenevät. Myös turvallisuusuhkien muuttuminen pakottaa uudistamaan puolustuksen työkaluja. Paine virtaviivaistamiseen syntyy myös kiireellisestä tarpeesta saada Suomen julkinen velkaantuminen kuriin. Rakenteellisia uudistusten lykkäämisellä olisi kauaskantoisia vaikutuksia puolustusvoimien suorituskykyyn ja asevelvollisten koulutukseen.
Mutta palaan aiheeseen varmasti vielä ja nyt tavoitteena katsoa onko vielä jotain tehtävissä Lahden toimintojen turvaamiseksi. Tästä on syytä nyt olla laajasti yhteydessä ja kantaa yhdessä huolta. Parhaamme teemme.
….
Kello 18.37 ja nyt kotona. Kuntarakenne-esitys saatiin sitten päivällä. Jos aloitan siitä, että minusta esitys on hyvä virkamiesten pohjaesitys ja avaus keskustelulle. Jos se saa hieman seisovaa vettä liikkeelle niin silloin se on jo tehtävänsä ajanut. Nyt on siis tärkeintä, että kaikki tutustuu tuohon yli 600 sivuiseen esitykseen huolella ja myös sen perusteluihin. Ja nuo perustelut ja ”pohdinnat” siis tehty jokaiselle alueelle erikseen tosiasioihin ja tulevaan nojautuen. Siitä työstä työryhmälle täytyy kyllä antaa iso tunnustus. Erittäin perusteellista ja huolellista työtä. Siksi hieman ihmettelinkin kun osa jo ampui esityksen alas. Uskallan sanoa, että kukaan heistä ei ole lukenut koko laajaa pakettia. Olisi ehkä kannattanut.
Esitys ei siis ole todellakaan karttaharjoitus vaan yksilöity ja tarkka pohdinta ja esitys jokaiselle erilaiselle alueelle Suomessa. Toisaalla johtavana on ollut työssäkäyntialue, toisaalla elämisen ja asioinnin alue, jossain harvaanasuttu seutu tai toisaalla taas erittäin laaja tai erittäin harva asutus jne. Jokaiselle alueelle on siis luotu oma esitys tulevaisuuden kuntarakenteeksi ja sen kautta lopulta on hahmottunut näihin eri alueilla eri tosiasioihin perustuva uusi kuntakartta. Se on nyt virkamiesten esitys kunnille ja kuntalaisille. Itse toivon, että mahdollisimman moni nyt tutustuu esitykseen ja kertoo siitä myös mielipiteensä. Tätä asiaa ei pidä eikä saa siis päättää Helsingissä mutta ei myöskään yksin valtuustoissa tai kunnanhallituksissa. Tähän keskusteluun pitää saada mukaan nyt kaikki suomalaiset.
Itse en kannata pakkoliitoksia eikä sellaisia nytkään edes esitetä. Jos enemmistö on lopulta sitä mieltä, että täällä tai tuolla me pärjäämme yksin ja olemme valmiita maksamaan vaikkapa 25 prosenttia kunnallisveroa ja samaan aikaan lähipalvelut kuitenkin vähenevät ja kyläkoulut loppuvat niin minä kunnioitan sitäkin ratkaisua. Mutta on tärkeää, että siitä pääse mielipiteensä nyt sanomaan jokainen. Se on sitten jokaisen kunnan oma ratkaisu. Itse lähestyn tätä asiaa palvelut ja lähidemokratia edellä. Siksi itse haluan nyt avointa keskustelua siitä millainen on maamme hallinnollinen rakenne tulevaisuudessa. Siis millaisella hallinnollisella rakenteella voimme parhaiten turvata kyläkoulut, lähipalvelut ja päätöksenteon läheisyyden.
Omalla kotialueelleni virkamiestyöryhmä esittää nyt kuntaliitoksen selvitysalueeksi odotetusti luontaista Hyvinkään-Riihimäen-Hausjärven-Lopen -kuntanelikkoa. Lisäosissa mainitaan myös Janakkalan Tervakosken mahdollinen kiinnostus tähän alueeseen kuten myös Nurmijärven Rajamäen. Nyt nämä kunnat ja kuntien osat pääset kertomaan mielipiteensä. Lounais-Hämeeseen esitetään yhtä kuntaa ja Hämeenlinnan seudulle yhtä. Päijät-Hämeeseen esitys tarjoaa ensi sijaisesti kahta kuntaa eli Heinolan, Sysmän ja Hartolan Itä-Hämettä ja sitten muiden kuntien muodostamaan toista kaupunkia.
Katsotaan nyt mitä keskustelua tämä herättää. Vesi on liikkeellä.
Tässä vielä suorat linkit virkamiesesitykseen:
Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne
OSA II Alueellinen tarkastelu
Kanta-Häme
************************************
HUOMENNA torstaina 9.2. klo 16-19 Lopella Presidenttikahvit. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarjoaa Niinistö Cafessa kiitoskahvit. Tervetuloa täytekakulle ja kahville.
************************************