Tänään saamme eduskunnassa käsittelyyn vuoden ensimmäisen lisätalousarvion. Lisätalousarviot on jo nimetty julkisuudessa työllisyyslisäbudjetiksi ja nimi kuvaakin sitä hyvin. Se pitää nimittäin sisällään runsaasti työllisyyden ja aivan erityisesti nuorten työllisyyden sekä suhdanneherkkien alojen kuten telakkateollisuuden ja korjausrakentamisen työllisyyden tukitoimenpiteitä.
Tunnusluvut tässä hetkessä ja tähän hetkeen tultaessa ovat sellaiset, että toimia on syytä edelleen jatkaa ja vahvistaa. Viime vuonna bruttokansantuotehan laski ennätyksellisen paljon 7,8 % ja alkava kasvu on vielä haurasta. Valtiovarainministeriö ennustaa talouden kääntyvän nousuun pikkuhiljaa vain 1,1 prosentin vauhtia ja sitten snsi vuodelle VM ennustaa 2,1 % kasvua. Mutta samaan aikaan kasvua jarruttaa työttömyys, joka rikkoo tänä vuonna kymmenen prosentin rajan, mutta kääntynee sitten pikkuhiljaa sekin parempaa kohden. Työllisyysaste on tänä vuonna 66,4 % ja ensi vuonna noin 67,1 %. Vertailuksi voisi todeta, että ennen maailmanlaajuisen taantuman kiusaa olimme jo hyvässä 70,6 prosentin tahdissa ja tavoitteemme 72 prosenttia oli hyvinkin saavutettavissa. Vielä voisi todeta sen, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsisi peruskivekseen noin 75 prosentin työllisyysasteen. Se on nyt saavuttamaton tehtävä, mutta toimenpiteiden pitää tähdätä siihen.
Tilanteesta voisi vielä todeta sen, että korkotason ennustetaan nyt pysyttelevän vielä alhaalla loppuvuodelle asti, mutta ensi vuonna on jo luvassa merkittävämpää nousua, jos ennustajiin on uskominen.
Mutta maamme elvytystoimet ovat olleet onnistuneita ja niin kuin muistamme aloitimme elvytyksen Euroopassa kärjessä ja olimme myös elvytyksen tasossa parhaassa kärjessä. Paraikaa tällä hetkellä ovat voimassa monet elvytystoimet, joista on päätetty usean eri elvytyspaketin yhteydessä vuosina 2008-2010. Näin pitääkin olla, koska kaikkien arvioiden mukaan keväästä 2010 tulee taantuman vaikein työllisyyden kannalta. Nyt tänään käsittelyssä olevassa vuoden 2010 työllisyyslisätalousarviossa esitetyt toimet esimerkiksi nuorten työllisyyden parantamiseksi eivät ole edes koko totuus, koska esimerkiksi vuoden 2010 budjettiin lisättiin jo erityisesti nuorille suunnattuja työllisyys- ja koulutustoimia. Ja myös monet muutkin työllisyys- ja elvytystoimet – tiehankkeet, uusasuntotuotanto, korjausrakentaminen jne. – ovat nyt parhaassa vauhdissa. On siis syytä tarkastella hieman pidempääkin aikajännettä eikä sortua vasemmitso-opposition tapaan tarkastella vain kulloinkin päätettävänä olevia toimia unohtaen kaikki aikaisemmat toimet. Sellainen epärehellinen politiikan peli antaa väärän kuvan elvytyksen ja maamme toimien kokoluokasta. Mutta jokainen näppäröi tavallaan. Suuri osa aikaisemmin tehtyjen elvytyspäätösten vaikutuksista näkyy siis vasta nyt kun toimien vaikutus on vahvimmillaan – nyt käsiteltävän lisätalousarvion toimet eivät siis missään nimessä ole koko totuus, vaan osa elvytystoimien pitkää jatkumoa. Toinen esimerkki tästä poliitikan pelistä on viestien ristiriitaisuus. On totta, että julkisen talouden tasapainottaminen on edessä, mutta ei voi yhtä aikaa vaatia lisää elvytystä ja julkisen talouden tasapainottamista, kuten oppositio tekee. Oppositio huutaa ristiriitaisesti toisella suulla lisää elvytystä ja toisella julkisen talouden tasapainottamista. Kun puhumme elvytyksestä, puhumme lyhyen aikavälin taantuman vaikutuksia ehkäisevistä toimenpiteistä ja julkisen talouden tasapainottamisessa kyse on pitkän aikavälin toimenpiteistä, joita on pitää toteuttaa vasta, kun talous kääntyy kasvu-uralle. Eli elvytyksestä irtaudutaankin hiljalleen asteittain ja olemme päättäneet jo toimista, joilla valtiontalouden tasapainoa korjataan 1,5 mrd. euron edestä. Mutta syytä on muistaa sekin, että maamme velkaantuu tänä vuonna 12,3 mrd. euroa.
Lisätalousarviossa nettolainanottoa ehdotetaan vähennettäväksi kuitenkin 800 milj. eurolla, koska esim. arvonlisäveron tuotto arvioidaan nyt suuremmaksi kuin talousarviota laadittaessa syksyllä 2009. Näin ollen maamme ottanee tänä vuonna v. 2010 lisää velkaa 12,3 mrd. euroa talousarviossa päätetyn 13,1 mrd. euron sijasta ja valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa 77 mrd. euroa, mikä on n. 44 % bruttokansantuotteesta. Ja vain korkoja tästä velasta maksetaan reilut 2 mrd. euroa vuodessa ja Euroalueen yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi korkomenojen nousua n. 250 milj. eurolla vuonna 2010.
Nyt tehtävässä työllisyyslisäbudjetissa tehdään mm:
-Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja ehkäisyyn suunnataan lisätalousarviossa 77 miljoonaa euroa
– Lisäyksen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin
– Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, sillä nuorena työttömyys jättää työuraan pidemmän arven ja syrjäytymisriski on suurempi kuin vanhemmilla ikäluokilla.
Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin hallitus esittää 33 milj. euron määrärahan ja 9 milj. euron valtuuden lisäystä. Tämä sisältää muun muassa: nuorten valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä ja suuntaamista perusopetuksen tai ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen, nuorille suunnattujen neuvontapalvelujen palvelukyvyn parantamista, lisäystä starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen ja erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden palkkatukeen ja nuorille ja vastavalmistuneille otetaan käyttöön työllistämisseteli sekä ehdotetuilla määrärahoilla voidaan lisätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevia keskimäärin 3 900 henkilöllä.
Myös ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan lisäystä 4,4 milj. euroa, jolla mm. ammattistarttikoulutuksen opiskelijamäärää lisätään 1000 opiskelijalla ja suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen hallitus lisää 5,5 milj. euroa ja pääosin (4,5 milj.) tuetaan oppisopimusmuotoista peruskoulutusta ja työnantajien palkkatukea tavoitteena saada koulutuksen pariin 1000 nuorta. Miljoona ohjataan oppisopimusmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen, jolla saadaan 250 lisäpaikkaa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan lisäystä yhteensä 1,35 milj. euroa ja 0,9 milj. euroa käytetään kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisäämiseen koulutuksen järjestämiseksi 300:lle peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle.
Ja 450 000 euroa vastaaviin opintoseteliavustuksiin (työttömille, maahanmuuttajille, oppimisvaikeuksista kärsiville jne.), joiden avulla opiskelumaksuja joko alennetaan tai opiskelu on täysin maksutonta. Ja vielä voisi mainita, että luovien alojen työllistämismahdollisuuksia lisätään tulouttamalla Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja 30 milj. euroa. Voittorahoituksella edistetään kaikkiaan 4 700 nuoren työllistymistä tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla.
Etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 3 milj. euron lisäys ja 4H-toiminnan valtionapuun esitetään 0,5 milj. euron lisäystä, jolla tuetaan nuorten työnhakuvalmiuksien parantamista. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin esitetään 1,5 milj. euroa käytettäväksi nuorten työllistämiseen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Osa työllistyy palkkatuella. Määrärahalla työllistetään noin 100 nuorta.
Lisätalousarviolla tuetaan myös telakka- ja rakennusalan työllisyyttä. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 milj. euron lisävaltuus. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä.
Niin ja rakennusalan elvytystoimena käyttöönotettujen asuntokorjausavustuksen ollessa odotettua suositumpaa, hallitus esittää Valtion Asuntorahastosta maksettavaksi 125 miljoonan euron avustusvaltuutta 50 miljoonan sijaan.
Tässä tuollainen tiivis ja nopea aamukahvin läpikäynti tästä vuoden ensimmäisestä lisäbudjetista ja niin kuin läpi tämän laman tulemme elämään vahvasti ajassa ja tekemään lisätoimenpiteitä jos ja kun niihin tarvetta vielä tullee. Toivotaan kuitenkin, että hentoinen kasvu tästä pikkuhiljaa yhteistyöllä vahvistuu ja alkaa tukea maatamme ja sen hyvinvointia. Vain menestyvä yritys työllistää.
Mutta nyt aamutapaamiseen jo ennen ympäristövaliokuntaa ja sitten sivistysvaliokunta ja sen jälkeen tuon lisätalousarvion pariin isossa salissa.
….
Päivän keskustelunaiheesta ei ollut epäselvyyttä. Lehdet vielä pohtivat tapausta ja sen kiemuroita ja me käänsimme jo katsetta kohti tulevaa. Olen vakuuttunut, että ryhmämme saan hyvän uuden varapuheenjohtajan ja jo tänään kisaan ilmoittautuikin useampi erinomainen ehdokas. Huomenna iltapäivällä kokoonnumme perinteiseen viikon eduskuntaryhmän kokoukseen ja sen alkajaisiksi asia käsillä. Tänään myös kysyttiin, että vaadimmeko edelleen Marja Tiuralta alkuviikosta luvattua selvitystä aiheen ympäriltä. Itse totesin, että minulle riittää se, että luottamustani nauttiva ryhmämme johto on asian läpikäynyt ja itse olen valmis katsomaan rohkeasti eteenpäin. Toivotaan, että Marjakin saa nyt työrauhan ja myös rauhan perheelleen. Olen kyllä sitä mieltä, että kohtuuttomaan ryöpytykseen hän on joutunut.
Valiokunnissa jatkoimme tänään pitkiä asiantuntijakuulemisia. Ensin kaivoslakia ja sitten perusopetuslain uudistamista. Siis eri valiokunnissa toki. Isot kokonaisuudet kumpikin ja tuo erityisopetusta käsittelevä lakikokonaisuus itseasiassa jo kohta meillä valmiskin. Erittäin odotettu ja tärkeä laki joka lopettaa lainkin tasolla erottelun yleisopetuksen ja erityisopetuksen oppilaisiin ja nyt kaikki kasvun ja opetuksen asiat peruskoulun osalta omassa perusopetuslaissa. Erittäin edistyksellistä on myös se, että painopistettä siirretään nyt vahvasti varhaisenpuuttumisen ja -tuen suuntaan ja vahvistetaan ennen muuta lasten ja nuorten, mutta myös opettajien oikeusturvaa ja oikeuksia. Hyvä niin. Tärkeää on kuitenkin myös se, että opetustoimille kunnissa taataan riittävät resurssit kouluasioiden hoitoon ja huomataan se, että varhaiseentukeen satsatut eurot ovatkin monessa tapauksessa tulevaisuuden säästöjä.
Eduskunnan lisätalousarviokeskustelu oli odotettu. Demareille ei mikään riittävää ja kaikki väärään aikaan tehtyä. Mutta onneksi vastuullisuuttakin salista löytyi. On erittäin tärkeää, että nyt lisätalousarvioesityksessä panostetaan aivan erityisesti nuorten työllisyyteen ja työttömäksi jääneiden nuorten tukemiseen niin kuin aamulla jo laajasti kerroinkin. En siis nyt enää tämän syvemmin aiheeseen uppoa. Kiitän teistä palautetta antaneita ja vastailen huomenissa muutamiin suoriin kysymyksiin. Nyt töitä jatkamaan.