Tänään eduskunnassa yksi vuoden juhlavimmista päivistä kun uudet Valtiopäivät avataan. Presidentti avaa tänään Valtiopäivät ja tämän jälkeen kuulemme puhemiehemme virallisen avajaispuheen. Odotan suurella mielenkiinnolla jälleen Niinistön puheenvuoroa ja sitä miten hän käsittelee tänään mm. taloutemme tilannetta. Hänenlaista kokenutta ja osaavaa poliitikkoa on aina ilo ja syytäkin kuunnella. Hänenlaisia tarvitsemme. Tämän jälkeen päivät venyvätkin sitten pitkiksi kun aloitamme ensimmäisen lisätalousarvion ja muiden kevään suurten asioiden käsittelyn. Niistä esimakua saamme heti Valtiopäivien avauskeskustelussa, missä pääministeri antaa ilmoituksen hallituksemme tulevasta politiikasta ja luonnollisesti näistä keskeisimmistä kevätkaudella annettavista esityksistä. Tällaisia ovat ainakin tuo alkaneen vuoden ensimmäinen lisätalousarvio, mutta myös isoina asioina pöydällämme on uunituore turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä Afganistanin ISAF-operaation osallistumista koskevan selonteko. Selonteko puolella saamme käsittelyyn myös Itämeri, EU-politiikka, maaseutupolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka-selonteit ja keväälle on luvassa kaiken kaikkiaan yli 150 hallituksen lakiesitystä. Toimettomana ei siis hallitus ole emmekä mekään tämän jälkeen.
Eilen lueskelin hämmentyneenä Aamupostia. Lehdessä oli suuri otsikko ”Työväentaloilla on kiroiltu ja huudettu jo sata vuotta – omille ja vieraille”. Uutinen käsitteli valtuutettu Sari Jokisen tilannetta Riihimäellä. SDP sysäsi syksyn kuntavaalien jälkeen kokeneen kuntapäättäjän ja nuoren ikänsä ja tämän kokemuksensa kautta monissa keskusteluissa yhden nousevaksi kyvyksi nostetun luokanopettajan sivuun koko luottamuspaikkajaostaan. Lehdissä on kerrottu, että Jokisen paikalle kaupunginhallitukseen haluttiin mieluummin henkilö joka ei edes valtuustoon päässyt. Tämän tapahtumasarjan jälkeen Sari päätti erota SDP:stä ja valtuustoryhmästään ja siirtyä meidän kokoomuksen joukkoihin. Tuo otsikko oli Riihimeän sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtajan kommentti aiheeseen missä Jokinen mm. kertoi tyylistä jolla asioita hoidetaan. Itse ainakin olen vakuuttunut, että nyt Sarikin on joukossa jossa asioista keskustellaan sivistyneesti ja avoimesti. Näin sen pitää olla ja tiedän, että Riihimäen Kokoomuksessa se myös on näin. Sari on jo toinen vuoden sisällä SDP:n ryhmästä meidän joukkoihin siirtynyt vahva vaikuttaja. Niemisen Ahti on saanut jo puolueessamme vankan jalansijan ja toimii jo nyt hyvinkin keskeisissä kokoomuspaikoissa ja tekijäpaikoissa ja itse uskon, että näin tulleen Sarinkin kohdalla tapahtumaan. Meidän Riihimäen valtuustoryhmä arvosti heti Sarin osaamista ja raivasi hänelle hyvän lautakuntapaikan ja uskon, että jatkoa seuraa. Haluankin toivottaa Sarin tervetulleeksi kokoomuksen joukkueeseen.
Tänään saimme uusien Valtiopäivien kunniaksi myös tuoreimman puolueiden kannatusmittauksen tuloksen. Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla tekemä tutkimus kertoo, että kokoomuksen kannatus on jo lähes 25 prosenttia. Tarkka luku on nyt 24,7 prosenttia. SDP on kakkosena 21,6 prosentilla ja keskusta on vajonut nyt jo alle 20 prosentin. Keskustaa kannattaa enää 19,5 prosenttia suomalaisista. Edellisen kerran keskustan suosio oli näin alhallaa yli 13 vuotta sitten vuonna 1995.
Erityisen iloinen olen kuitenkin tuosta meidän omasta juoksusta. Se on ainoa mitä on syytä seurata ja tehdä se nöyrästi. Tässä luvussa näkyy minusta tuo rehellinen politiikka mitä olemme noudattaneet Kataisen johdolla jo vuosia, mutta myös ennen muuta se hyvä henki joka näkyy kunnissa niin syksyn kuntavaalien ehdokashankinnassa, kuntavaalityössä ja työssä myös kuntavaalien jälkeen. Olen siitä yhteishengestä itse enemmän kuin tyytyväinen. Iloinen olen myös siitä miten nuoret ottavat minuunkin koko ajan yhteyttä ja haluavat tulla mukaan maamme suurimman kuntapuolueen toimintaan. Uusia kokoomuksen nuorten yhdistyksiä ja opiskelijayhdistyksiä perustetaa koko ajan ja taitaa tuorein olla viikon sisältä Tampereela. Siellä aktiivisena puuhamiehenä häärii Sasin Ilkka, jonka tien me jo tiedämme. Itse uskon, että juuri tästä avoimesta ja keskustelevasta kulttuuristamme – korvista – se lähtee. Asioista saa on eri mieltä ja meillä on kertakaikkiaan se tapa, että asioista saa aina keskustella. Se näkyy Stubbia ja Häkämiestä myöten. Kulttuuri on muuttumassa myös ulkopolitiikassa.
Jos tuota Hesarin gallupia muuten hieman vielä ruotii niin merkille pantavaa on se, että meidän lisäksi perussuomalaisten kannatus on noussut selkeästi verrattuna edelliseen eduskuntavaaleihin. Mutta Keskustan lisäksi vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja Rkp ovat sen sijaan menettäneet kannatustaan.
….
Valtiopäivien avajaiset takana. Kaksi erilaista puhetta. Mielenkiintoista oli tuo presidentti Halosen suomenkielen tulkinta missä täysin eritavalla kirjoitettu selontekomuotoilu tarkoittaisi kuitenkin täysin samaa mitä vanhakin. Opettajana en aivan tällaista suomenkielen luetun ymmärtämistä ole ainakaan omaksunut enkä opettanut onneksi kenellekään. Nythän uudessa Utvan yksimielisessä selonteossa todetaan, että ”on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä.”
Neljä vuotta sitten kirjaus kuului näin: ”Suomi seuraa jatkuvasti Naton muutoksen suuntaa, toimintakyvyn kehitystä ja järjestön kansainvälistä merkitystä. Liittokunnan jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin.” Nyt uuden selonteon Nato-osuus päättyy näin: ”On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä.”
Ero on selkeä ja ja on myös totta, että nyt käsittelyymme tulevassa sselonteossa on vahvoja argumentteja myös Naton puolesta.
Presidentti Halosen puheessa oli myönteistä se, että hän vahvisti tämän puolustusmäärärahojen lisätarpeen mikä on kirjattu myös selontekoon. Eli vuodesta 2011 eteenpäin selonteko lupaa kahden prosentin korotuksia. Syynä tähän ennen muuta kallistuva puolustusmateriaali. Tällä korotuksella nimenomaan tullaan turvaamaan vain puolustuksen nykytaso.
Puhemies Niinistön puheenvuoro oli erinomainen ja rakentava. Niinistö otti uusille uusia ajatuksia mm. juuri selontekotyöskentelystä ja olen täysin samaa mieltä, että olisi järkevää tehdä tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen seloteko aina hallituskauden alussa eikä näin puolivälin tarkastuksen aikaan. Toivotaan, että mallia kehitetään Niinistön esittämään suuntaan. Hieman samaa ovat esillä pitäneet myös muut meidän keskeiset toimijat ja myös mm. ulkoministeri Stubb ja esittänyt, että linjakeskustelua tulisi eduskunnassa käydä jopa vuosittain. Olen siitäkin samaa mieltä. Hyvä esimerkki tällaisesta tarpeesta on esimerkiksi se miten maailma on muuttunut edellisestä selonteosta nyt tehtyyn selontekoon. Tänä aikana mm. Georgian-sota, taloustilanne ja muutamat muutkin muutokset ovat antaneet aihetta tarkastella tilannetta uudenlaisesta suunnasta myös meillä.
Myös erittäin kokenut ja osaava ulkopolitiikkamme ammattilainen – nykyisin eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana toimiva – Pertti Salolainen totesi jo aiemmin, että ”eduskunnan tulee pohtia nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekokäytännön tarkoituksenmukaisuutta ja tehdä ehdotuksia uudistuksiksi”. ”On selvää että nykykäytäntö ei ole hyvä ja riittävän joustava erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutosten huomioimiseen. Maailmaa ei voida pysäyttää kerran neljässä vuodessa ja elää sen mukaan seuraavat neljä vuotta”.
Salolainen esitti samalla, että yksi mahdollisuus olisi se, että pääministeri esittäisi säännöllisesti ainakin kerran vuodessa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen analyysin. Samalla myös ulkoministerin rooli tässä tulisi selkeyttää.
Mutta nyt siis valtiopäivät avattu ja työ voi todenteolla alkaa. Kohta jo ensimmäiseen täysistuntoon. Eli tänään vielä.