Työurien pidentämiseen tähtäävien työryhmien esitykset saivat lopulta OECD:ltä aika tylun vastauksen. Helsingin Sanomien mukaan viesti on selkeä eikä OECD usko Jukka Ahtelan ja Jukka Rantalan ryhmien toimenpiteiden riittävyyteen. Virallinen lausunto OECD:ltä tullee vasta vähän ajanpäästä ja onkin erittäin mielenkiintoista nähdä se kokonaisuutena. Samalla tulemme saamaan myös lausunnot THL:tä, Työterveyslaitokselta, Kelalta ja Eläketurvakeskukselta esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista työuriin. On varmasti totta, että työurien laatuun vaikuttavien toimenpiteiden vaikutuksista on vaikea varmasti laskea, mutta siitä huolimatta itse huudan edelleen vahvasti näiden toimenpiteiden varaan. On kestämätöntä ja myös täysin absurdia uskoa, että pakolla tehty eläkeiän nosto vaikuttaa työurien pidentymiseen aidosti, jos työssä ei terveydellisistä syistä voi olla toivottuun tavoiteikään asti. Siksi minusta on erittäin tärkeää tehdä koviakin toimenpiteitä juuri työssäviihtyvyyden parantamiseksi sekä mm. työterveyshuoltoon.
Itse pidän siis nykyistä eläkelakia varsin hyvänä. Sen mukaanhan voimme jäädä eläkkeelle 63–68-vuotiaana. Mallin pitää minusta jatkossakin olla joustava ja kannustava vaikka sitten joutusimmekin alarajaa korottamaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Uskon, että siihen on valmiutta jos työolosuhteet saadaan toimiviksi ja kannustavuus kohdallee.
Olen joskus aiemminkin täällä tuosta kannustavuudesta kertonut esimerkkinä Abloy -lukkotehtaan Ikämestari-ohjelmasta. Se on minusta juuri sitä mitä suomalainen työelämä nyt kaipaa. Abloy on tehnyt oman kannustavuusohjelman jolla on ollut konkreettisia vaikutuksia myös työurien pidentymiseen eli eläkkeellejäämisen ikään. Ja kyse on muuten aika pienistä toimenpiteistä, mutta vaikuttavuus ollut vahvaa. Uskokaa tai älkää niin Abloyssakin jäätiin ennen Ikämestari-ohjelman starttia eläkkeelle kutakuinkin maamme keskiarvoeläköitymisiässä. Vuosituhannen alusta eläkkeellejäämisikä on noussut tuosta 59 vuodesta 63,5 vuoteen. Ja mikäs se hallituksemme tavoite olikaan? Juuri tämä. Ohjelman avulla on nimenomaan liikuntaelin ja myös tukielinsairaudet vähentyneet eli työssä on aidosti voinut olla pidempään. Ei siis pakolla vaan hyvällä mielellä, hyvässä kunnossa ja perusideana lisävapaat, vahva ryhmähenki ja oman kunnon seuranta. Eli esimerkiksi Abloyn työntekijöistä kaikki yli 58 vuotiaat saavat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä, jos he osallistuvat vapaaehtoiseen vuosittaisene kuntotestiin. Testi on luottamuksellinen ja tiedot jäävät vain työntekijälle eli julkista tuomiota tai jonkun nostamista ei ohjelmalla haluta. Ei tietenkään. Mutta 58 vuotias saa kuusi lisävapaapäivää ja työssä edelleen jaksava 64-vuotias jo 20 ylimääräistä vapaapäivää. Ja ei tämä vain siis lomapäivillä toimi vaan oleellista on työntekijöiden arvostus ja se, että he kokevat itsensä myös tärkeiksi ja sen, että heistä myös välitetään. Ja osana tätä on myös kokeneiden työntekijöiden osaamisen ja tieto-taidon siirtäminen uusille työntekijöille jne.
Mary B. Young on tutkinut USA:ssa tätä Abloyn Ikämestari-ohjelmaa mm. siis tätä ja todennut, että työkavereiden ja nimenomaan juuri lähimpien työkavereiden asenteet ja eläkkeelle lähteminen vaikuttavat voimakkaasti eläkkeellelähtöhaluihin. Jos kaverit lähtevät eläkkeelle niin helpolla myös itsekin ryhtyy kaipaamaan jne. Eli itseasiassa esimerkki on tärkeä. Jo se, että jos muutamat jatkavat pitkään, niin muutkin jatkavat työuraansa.
Tätä pitää saada suomalaiseen työelämään lisää. Yhteishenkeä, välittämistä, kannustavuutta ja apua ja tukea silloin kun sitä tarvitaan. Katsotaan miten nyt tehty eläkeuudistus vaikuttaa, mutta samaan aikaan tehdään myös lisätoimenpiteitä. Niitä me suomalaiset nyt tarvitsemme.
Aivan asiasta toiseen. Olen tässä Ylen rahoituksesta kirjoittanut monena päivänä ja monina kuukausina. Nyt olin erittäin tyytyväinen, kun Ylen uusi johtaja Lauri Kivinen otti kantaa suunniteltuun Yle-maksuun ja juuri samassa hnegessä mitä minä olen yrittänyt esille nostaa. Kivinen totesi, että suunnitellun ”maksun on oltava hänen mukaansa oikeudenmukainen ja selkeä”. Kivinen jatkoi myös, että ”maksun täytyy olla sellainen, että asiakasyleisö ja heitä edustavat poliitikot kokevat, että Ylen tarjonta on tasapainossa panostuksen kanssa. Se, mitä sitten maksetaan jos ei nyt ilomielin niin ainakin tyytyväisin mielin”. Juuri tästä on kyse. Kukaan ei tätä puolta viitsinyt selvittää kun Yle-maksua selvitettiin. Katsottiin vaan, että tuon verran tarvitaan rahaa ja kun se jaetaan kaikille tasan niin se tekee tuon verran. No pitihän se arvata, että ei sellaista maksua kukaan hyväksy mille ei ole mitään perusteita ja mikä ei ota millään tavalla huomioon sitä miten Ylen palveluita käyttää tai toisaalta sitä minkä verran on rahaa maksukyvyn mukaan Yleen jokaisella laittaa. Nyt olen tyytyväinen Ylen uuden johtajan selkeää linjaukseen.
Myös Kivinen nosti fiksulla tavalla oikein esille Ylen tehtävät ja sen mitä meidän minustakin tulee yhteisvastuullisesti kustantaa. Kivinen totesi, että ”on sitten kysymys kieliryhmistä, maantieteestä tai muista kiinnostuksen kohteista. On sellaisia asioita, joita Ylen täytyy tehdä. On sellaisia asioita, joita Yle haluaa tehdä. Ja sitten on sellaisia asioita, joita vain Yle voi tehdä, koska muilla ei ole siihen mahdollisuuksia. Mutta sitten on myös sellaisia asioita, joita Ylekään ei voi tehdä”. Tämä keskustelu tulee nyt aidosti ja avoimesti käydä.
Keskustan riveistä aloitettiinkin jo kovilla keskustelun avauksilla, kun itseasiassa Yle-maksua tai Yle-veroa esittäneen työryhmän keskustalainen puheenjohtaja Mika Lintilä esitti Yle lopettaisi toiminnan Tampereella Tohlopissa. No mitä siitä seurasi. Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunta ei Lintilän esitystä hyväksynyt. Neuvottelukunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Arto Satonen totesi, että ”Jos kakkonen lopetetaan, häviää paljon osaamista niin lasten ohjelmien, viihteen, draaman kuin asiaohjelmien teossa”.
Keskustelu on kuitenkin avattu ja hyvä niin. Kohti oikeudenmukaisempaa Yle-maksua. Lintilän työryhmän esittämälle Yle-maksulle minä sanon ei.
Eilen julkisuuteen levisi jälleen keskustelua geenimuunneltujen lajien viljelystä Suomessa. Asia on nyt paraikaa meillä ympäristövaliokunnassa käsittelyssä ja itse suhtaudun esitettyyn lakiin erittäinkin varauksellisesti. En asian yksityiskohtiin vielä voi ottaa täällä kantaa, mutta palaan aiheeseen. Minusta on nyt tärkeintä, että lain voimaankin tullessa meillä on vahva tieto siitä, että se ei tule vaarantamaan mm. luomuviljelyn tulevaisuutta maassamme. Tähän on perusteltuja pelkoja. Palaan aiheeseen kun saamme työn valmiiksi. Ja vaikka EU:ssa nyt asiassa onkin edetty niin pitää muistaa, että meillä EU:n jäsenmailla on edelleenkin täysi valta itse päätätä viljelläänkö geenimuunneltuja kasveja maassa vai ei. Esimerkiksi nyt EU:ssa leviävän GMO-perunassa, joka on siis tarkoitettu mm. paperin tuotantoon ei siis ruuaksi, on on antibiooteille vastustuskykyinen geeni. Pelko on, että peruna leviää ja sekoittuu ruokaperunaan ja sen myötä se voisi voisi vaarantaa meidän ihmisten terveyden. Siksi itse olen hyvinkin kriittinen tässä ja ainakin suojavyöhykkeet yms. sekä tietenkin korvausvelvoitteet tulee kirjata lakiin selkeästi jos se halutaan Suomessa hyväksyä. Palaan aiheeseen.
Mutta nyt sitten siis uusi aamu. Tänään jälleen Hämeenlinnaan opettelemaan ja harjoittelemaan. Käyköhän tässä niin kuin entiselle OKL:n opettajalleni, joka totesi, että nuorena hänellä oli neljä teoriaa miten lapsia kasvatetaan. Nyt hänellä on neljä lasta eikä yhtään teoriaa. Niinpä.
…..
Mukava päivä jälleen isyyslomaa takana. Huomenna jo varmasti tuo Hämeenlinnaan ajelu myös päättyy ja pääsemme kodin arkeen. Tänään jo Katajan Jannen tyttö lähti huonekaverin paikalta pois, mutta treffit jo sovimme. Mukavat päivät ja aamuyöt. Kiitos niistä Katajille. Illalla kun lapsi vielä jäi sairaalaan äitinsä kanssa niin minä suunnistin ratsutallille. Siellä hieman ratsastustunnin jälkeen herkuttelimme kakulla ja nyt sitten ilta vielä kotona yksin.
Järki tuossa autoliikenteen lakossa lopulta voitti. Tosin jäin hieman ihmettelemään miksi lakkoon yleensä piti ryhtyä, sillä ainakin mediassa olleen tiedon mukaan nyt hyväksytty sopimus on kutakuinkin kopio tuosta aiemmasta jo hylätystä valtakunnansovittelijan sovintoesityksestä. Eroa vain 0,1 prosenttia. Eli tuloksia ei tuolla lakolla saavutettu, mutta onneksi vahingotkin jäänevät aika pieniksi. Pelko oli nimittäin suuri mm. paperiteollisuuden kannalta. Mutta sitten toinen uhka on jo päällä kun satamien lakko painaa päälle. Tilanne juuri tulleen tiedon mukaan on erittäin vaikea ja jos lakko aamulla nyt halutaan käynnistää on sen vaikutukset hetkessä erittäin dramaattiset. Arvioiden mukaan maamme viennistä häviää päivässä jopa 160 miljoonaa euroa, kun jopa 80 prosenttia maamme ulkomaankaupasta pysähtyisi. Erittäin kohtalokas lakko olisi nimenomaan maamme viennille ja teollisuudelle ja sen työpaikoille. Mediassa olleen tiedon mukaan AKT vaatii satamien työntekijöille vuoden irtisanomisrahaa eli täyttä palkkaa irtisanomistilanteissa ja tätä työnantaja ei tässä taloustilanteessa voine hyväksyä. Mielenkiintoinen ennakkotapaus siitä syntyisikin ja varmasti yleistyisi nopeasti ja synnyttäisi työttömyysturvan rinnalle toisen merkittävän järjestelmän.
Paperitehtailta viesti olikin karu ja paljon kertova: ”Lakon vaikutukset ovat Suomen metsäteollisuuden maineelle peruuttamattomat. Meillä on viiden kilometriä purkamattomia paperi- ja junavaunuja Kotkan satamassa. Tuota paperia asiakkaat eivät ehkä enää tarvitse, kun ovat saattaneet siirtyä muiden asiakkaiksi.”
Toivotaan, että siis lakko vältetään ja sitä kautta saadaan turvattua työpaikat teollisuudessa myös jatkossa. Erittäin merkittävä yö siis edessä koko maamme kannalta valtakunnansovittelija Esa Lonkan toimistolla.
Mutta nyt siis ilta kotona. Kiitokset vielä lukuisista onnitteluista. Elämä jälleen hymyilee.