Aikainen herätys tänään. Eilen illalla piipahdin pääministerin kutsuvierastailaisuudessa Smolnassa, mutta nyt siis jo kohti uutta päivää. Ainakin minulle siitä tulossa mielenkiintoinen ja tärkeä. Tänään nimittäin pidän elämäni ensimmäisen ryhmäpuheenvuoron eduskunnan isossa salissa. Ja aihe ei ihan mikä tahansa vaan ilmastonmuutos ja sen hillintä ja neuvotteluvaltuudet Kööpenhaminan kokoukseen. Puhe jo melkein valmis. Tänään vielä hieman fiksailen sitä ja sitten kello 14 tuo istunto alkaa. Sitä ennen tosin jo valiokunnat ja paljon muutakin.
Istunnon voitte tänään katsoa myös netistä. Eli tässä suora linkki istunnon reaaliaikaiseen nettilähetykseen, mikä alkaa siis kello 14.00 ensin valtioneuvoston puheenvuorolla. Sitten keskustan ryhmäpuheenvuoro ja tämän jälkeen toisena minun pitämänä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen sitten debatti-osuus ja normaali salikeskustelu.
Mutta nyt töihin…
…
Kello 17.18 ja juuri päätimme mielenkiintoisen keskustelun Kööpenhaminan ensi viikon ilmastokokoukseen liittyen. Itse siis pidin tänään tuon meidän ryhmäpuheenvuoron ja myös debatissa useampiakin puheenvuoroja. Kiitokset tekstareista ja FB-viesteistä aiheeseen liittyen. En sitä täällä enää laajemmin läpi käy. Omia ajatuksiani on Kynästä-osiossa ja liitän myös tuon puheenvuoroni sinne ja myös tähän alle. Nyt pitkä päivä päätökseen talolla ja vielä kirjoitustöitä yms. edessä mm. silmälläpitäen huomisia ja viikonlopun töitä.
************
************
Valtioneuvoston tiedonanto Kööpenhaminan ilmastokokouksesta
Keskustelu täysistunnossa ke 2.12.2009 klo 14
Ryhmäpuhe (10 min.)
Kansanedustaja Timo Heinonen
Arvoisa puhemies,
Kööpenhaminan ilmastokokous alkaa ensi viikolla, ja ratkaisun hetket kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ovat käsillä. Maailma tarvitsee kunnianhimoisen ilmastosopimuksen, jossa maat yhdessä sitoutuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kukin edellytystensä mukaan. Poliittisen sopimuksen aikaansaaminen Kööpenhaminassa on erittäin tärkeää, jotta kasvihuonekaasupäästöt saadaan käännettyä ajoissa laskuun ja jotta oikeudellisesti sitova ilmastosopimus astuu voimaan tavoiteaikataulun mukaisesti vuonna 2013. Tällöin umpeutuu Kioton pöytäkirja, jossa teollisuusmaille asetettiin päästövähennysvelvoitteet vuosiksi 2008–2012.
Poliittinen yhteisymmärrys pitäisi löytää Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007 sovitun toimintaohjelman keskeisistä elementeistä: tehostetuista toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, rahoituksesta ja investoinneista, teknologian kehittämisestä ja siirrosta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Uusi sopimus ei saisi olla vain Kioton pöytäkirjan jatko. Sopimuksen tulee kattaa kaikki teollisuusmaat ja kehitysmaat. Mutta mikäli muuta etenemistapaa ei ole löydettävissä, myös Kioton pöytäkirjan jatko-osan pohjalta on mahdollista edetä. Tällainen ratkaisu tarkoittaisi kuitenkin sitä, että samalla pitäisi jatkaa määrätietoista neuvottelua kehitysmaiden ja USA:n sitoumuksista ja yhtenevästä tulevaisuudesta.
EU on osoittanut johtajuutta ilmastoneuvotteluissa ja tuonut ajoissa pöytään tavoitteensa 20 prosentin päästövähennyksistä. Ilman EU:ta emme luultavasti olisi neuvotteluissa näinkään pitkällä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että EU toimii asiassa edelläkävijänä. On selvää, että rikkaiden maiden tulee kanta suuri vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisesta.
Kuitenkaan EU:n yksipuoliset toimet eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan, EU:n toimet aiheuttavat vain kustannuksia ja rapauttavat EU-maiden kilpailukykyä muihin maihin nähden, ja kuitenkin ilmastonmuutos jatkaa hallitsematonta etenemistään.
Ilmastopolitiikka on tehokasta ainoastaan silloin, kun kaikki maat sitoutuvat ilmastonmuutoksen hillintään ja riittäviin päästövähennyksiin. Viime aikoina myös muut maat ovat tuoneet julkisuuteen päästövähennystavoitteitaan. Kunnianhimoa tarvittaisiin silti lisää. Jotta voimme rajoittaa maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen ja näin välttää suuremmat vahingot, tulisi teollisuusmaiden päästövähennysten olla vuoteen 2020 mennessä 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kehitysmaiden 15–30 prosenttia päästöjen nykyiseen kasvu-uraan verrattuna. Näiden lukujen valossa on tärkeää, että taloudellisen kasvun ja päästöjen kasvun yhteys voidaan kytkeä irti toisistaan.
EU:n lupaus 20 prosentin päästövähennystavoitteen nostosta 30 prosenttiin saattaa tulla ajankohtaiseksi Kööpenhaminassa. Tavoiteprosentin nosto edellyttää sitä, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin ja myös kehittyneimmät kehitysmaat sitoutuvat riittäviin päästövähennystoimiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee päästöstä nostaa tavoitetta, jos nämä mainitut ehdot täyttyvät ja se edistää kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä. Kuten tiedonannossa todetaan, päästövähennysprosentin nostoratkaisu vaatii poliittista harkintaa yhteiskunnan kokonaisedusta ja globaalisti tarvittavista päästövähennyksistä. Tiedonanto huomioi myös sen tärkeän seikan, etteivät tavoitteen kiristämisen kustannukset saa nousta kohtuuttomiksi kotitalouksille ja yrityksille etenkään suhteessa muihin teollisuusmaihin.
Arvoisa puhemies,
Kehitysmaiden päästövähennys- ja sopeutumistoimien rahoitus on yksi kokouksen haastavimmista kysymyksistä. Me kaikki tiedämme, että ilmastolasku tulee ajan kanssa olemaan suuri, mutta meidän on se maksettava ja kannettava vastuumme ilmastonmuutoksen hidastamisesta. EU arvioi rahaa tarvittavan kokonaisuudessaan noin 100 miljardia euroa per vuosi vuoteen 2020 mennessä. Lähivuosien 2010–13 rahoituksesta Suomelle on arvioitu 15–32 miljoonan euron vuosittaista osuutta.
Maailmanlaajuisesti päästöt kasvavat nopeasti etenkin kehittyvissä maissa. Toisaalta niissä voidaan tehdä todella paljon päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja suojelemalla metsiä. Meidän on oltava tukena, jotta kehitysmaat voivat vähentää päästöjään ja jotta ne pysyvät mukana teknologisessa kehityksessä. Toisaalta teknologian kehittäminen antaa meille myös mahdollisuuksia uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseen.
Kehitysmaiden on myös itse osoitettava sitoutumisensa päästövähennystoimiin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että maksetaan isoja summia ilmastorahoitusta ilman varmuutta päästövähennystoimien riittävyydestä tai niiden toteutumisesta. Periaate siitä, että ilmastorahoituksen ja kehitysmaiden päästövähennystoimien tulee olla mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa, on erityisen tärkeä ilmastosopimuksen käytännön toteuttamisen kannalta.
Rahoitusta ei tule myöskään sälyttää ainoastaan teollisuusmaiden vastuulle. EU:n esittämä malli rahoituksen koonnista on kestävämpi. Mallissa kaikille lukuun ottamatta köyhimpiä maita määritellään maksuosuus perustuen maksukykyyn ja päästöihin. On myös tärkeä pitää kiinni innovatiivisten rahoitusmekanismien kehittämisestä ja niiden käyttöönotosta. Kansainvälisen rahoituksen toteuttamiseksi on kehitettävä kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia ratkaisuja, joista tiedonanto mainitsee muun muassa päästöoikeuksien huutokauppaan liittyvät maksut.
Ilmastorahoitus ei myöskään saisi maksujen kohdistumisella vääristää kilpailua, eli tarvitaan globaaleja rahoitustapoja. Kehitysmaissa on myös teollisuutta ja elinkeinotoimintaa, joka toimii ja kilpailee kansainvälisillä markkinoilla ja pärjääkin.
Arvoisa puhemies,
Meidän osuutemme ilmastolaskusta maksavat joka tapauksessa suomalaiset kotitaloudet ja yritykset, oli sitten kyse kasvavista veroista tai energialaskuista. Kustannusten minimoimiseksi voimme huolehtia siitä, että omissa päästövähennystalkoissamme kiinnitämme huomiota keinojen kustannustehokkuuteen. Kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikassa päästövähennykset ovat ensisijaisia. Ne tulee maksimoida kaikkia tehokkaita keinoja käyttäen. Energiamuotoja ei kannata jakaa hyviin tai huonoihin ideologisin perustein, vaan tehokkuus päästöjen vähentämisessä olkoon ratkaiseva tekijä.
Kööpenhaminassa haetaan sopimusta myös kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästötavoitteiksi vuodelle 2020. Päästövähennystavoitteiden kansainvälisyys, joka toteutuisi ilmastosopimuksen myötä, on kokonaisuudessaan tärkeää Suomen elinkeinoelämän menestymiselle ja kilpailukyvyn säilymiselle.
Suomelle tärkeä neuvottelukysymys on hiilinielut. Pahimmassa tapauksessa epäsuotuisa neuvotteluratkaisu voisi aiheuttaa meille satojen miljoonien eurojen lisälaskun vuodessa. Suomen onkin aktiivisesti tehtävä töitä neuvotteluissa sen eteen, että hiilinielujen laskentamalli kohtelee Suomen hiilinieluja oikeudenmukaisesti, eikä todellisesta hiilinielusta voida laskennallisesti tehdä päästöä.
Arvoisa puhemies,
Neuvotteluita ovat varjostaneet epäilyt ilmastotutkimuksen oikeellisuudesta ja päästövähennysten todellisesta tarpeesta. Julkisuudessa on keskusteltu, onko päättäjiä tietoisesti johdettu asiassa harhaan. Tämän epävarmuuden keskellä joudumme elämään ja tekemään suuria päätöksiä. Toisaalta, kun kyse on elinolosuhteiden säilymisestä maapallolla, on parempi toimia kuin katua. Globaali ympäristö vaatii meiltä vastuullisia valintoja. Kaiken kaikkiaan meidän tulee tehdä ratkaisuja, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia.
Jos emme nyt tee mitään, saatamme maksaa kovan hinnan toimettomuudestamme tulevaisuudessa. Hallitsematon ilmastonmuutos lisää inhimillistä kärsimystä, ja kustannukset voivat kasvaa moninkertaisiksi verrattuna päästövähennysten aiheuttamiin kuluihin. Suunta kohti kestävämpää luonnonvarojen käyttöä ja ympäristövaikutusten tarkempaa huomioimista on oikea.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen neuvottelijoille sekä EU:n sisällä että YK:n puitteissa. Poliittinen sopimus, joka kattaa kaikki teollisuus- ja kehitysmaat sekä antaa selvät puitteet oikeudellisen sopimuksen loppuunsaattamiselle, on edellytys tulevaisuuden tehokkaalle ilmastopolitiikalle. Kioton pöytäkirjan jatkosopimus voi olla viimeinen kompromissi, jos muuhun ratkaisuun ei päästä. Siinä tapauksessa neuvotteluiden jatkon tulee olla selvä, jotta kansainvälinen ilmastopolitiikka ei pian jää tyhjän päälle.
****************
****************
Muutama sana vielä tuosta eriskummallisesta lautakiistasta. Eilen saimme asiaan jo selkiyden ja itseasiassa lähes kaikki pitivät asiaa selvänä. Ministerit niin keskustasta kuin vihreistäkin kertoivat asian olevan selvä, kuten myös perustuslain asiantuntijat. Myös EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi kertoi, että jokainen maa saa kokouksiin vain yhden paikan ja myös tänään EU:n presidentti totesi, että paikkoja on vain yksi. Myös SDP:n henkinen johtaja Eero Heinäluoma totesi jossain lehdessä, että presidentti voi silloin osallistua kokouksiin jos kutsuja tulee kaksi. Eli hänkin hyväksyi perustuslaimme kirjaukset eli yhdellä kutsulla pääministeri edustaa EU:ssa. Mutta sitten erittäin mielenkiintoisen käänteen asia sai kun presidentti nyt yksin sitten ilmoitti, että hän haluaa kuitenkin olla mukana. Varsin erikoista nokittelua Haloselta ja asia alkaa saada jo koomisiakin piirteitä. Asia varmasti nousee nyt vielä yhteen keskusteluun ja se on ehkä nyt sitten syytä vielä terävöittää kertaalleen perustuslakitulkinnankin kautta. Eihän tällaiseen nokitteluun ja kiukutteluun kannata pienen maan voimiaan hukata.
Mutta nyt siis jo kotona. Kello 19.35 ja ajattelin vain nautiskella vapaaillasta. Tekee hyvää tähän rakoon.