Kotisivujeni palveluntarjoaja uusi hieman laitteistoja ja pohjia ja siksi pieni katkos ja sekamelska täälläkin. Mutta nyt jälleen toimii. Hyvä niin. Entistä paremmin.
Uusintavaalien ennakkoäänestys päättyi eilen illalla Karkkikassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Ennakkoäänestys kävi varsin vilkkaana ja samassa järjestyksessä kunnissa äänestettiin ennakkoon seuraavasti: 23%, 37% ja 21%. Ensi sunnuntaina sitten on varsinainen vaalipäivä ja toivotaan, että saamme silloin hyvän äänestysaktiivisuuden kaikissa kunnissa sählingeistä huolimatta ja myös hyvän kokoomustuloksen kaikissa kolmessa kunnassa. Itse menen vielä tämän viikon perjantaina Kokoomuksen teltalle talkoilemaan Karkkilan vilkkaalle torille. Kokoomus paikalla aina 8-12 ja itse olen kahvittelemassa ja kuuntelemassa ja keskustelemassakin kello 10-12 eli tervetuloa mukaan.
Itämeren kaasuputki –keskustelu käy vilkkaana. Itse en nyt olisi aivan niin kiirrellä lupaa antamassa vaan kyllä itse toivoisin, että kaikki tarvittavat selvitykset saataisiin ennen luvan antamista. Karjalaisen
päätoimittaja Pasi Koivumaa kirjoitti aiheesta tänään minusta erittäin hyvin ja listasi mm. näin: ”Putki lisää Länsi-Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä, ja putki lisää Itämeren strategista merkitystä myös Suomen turvallisuuden kannalta. Eivät nämä ole aivan toisen luokan kysymyksiä, ja koska kansalaisetkin niitä pohtivat, poliitikkojen pitäisi ne avata.” ”Ympäristökysymyksistäkin moni on vailla vastauksia, ja eri viranomaisemme ovat pyytäneet niiden osalta lisäselvityksiä, ennen kuin lupa voidaan myöntää. Halutaan muun muassa tarkemmat selvitykset pohjasedimentin ja siinä olevien haitta-aineiden ja ravinteiden leviämisestä, putken lämmitysvaikutuksista ja sen vaikutuksista kalastukseen sekä miinojen räjäytysten haitoista. Lisäksi on kaivosta uskottavampiakin putkea risteäviä hankkeita, jotka vaikuttavat kaasuputkeen, muun muassa Fingridin suunnittelema sähkökaapeli Virosta Suomeen”.
Koivumaa kysyykin kirjoituksessaan, että onko näihin kysymyksiin saatu vastaukset, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki totesi, että ”Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan (Helsingin Sanomat, 30.8.) suunnitelmat putkesta ovat monelta osin kehittyneet ympäristölle ystävällisempään suuntaan ja hallitus voi antaa sille periaateluvan”.
Olen täysin samaa mieltä Koivumaan kanssa, että nämä kysymykset ja pohdinnat pitää nyt ottaa vakavasti ja antaa niihin vastauksia. Tämä on sen kokoluokan asia, että hosumiseen ja hutilointiin ei tällaisessa ole varaa. Yhdyn myös ulkoministerimme Alexander Stubbin arvosteluun siitä, että kaasuputkihankkeen valmistelussa sivuutettiin lukuisat EU-maat ja asiaa tehtiin vain kahdenvälisenä hankkeena Venäjän ja Saksan kanssa. Ymmärrän hyvin Baltian maiden huolen aiheesta, sillä 1200 km pitkä maakaasuputkihan kulkisi niiden lähivesillä valtaosan matkastaan Suomenlahden ja sitten Itämeren muiden osien pohjassa. Huoli Euroopan energiaomavaraisuudesta ja toisaalta energiariippuvuudestamme Venäjään. En ole itse lainkaan varma, että Venäjä on tässä suhteessa luotettava ja hyvä yhteistyökumppani? Stubb on siinäkin oikeassa, että tarvitsemme EU:hun laajempaa keskustelua yhteisestä energiapolitiikastamme. Siitä mihin suuntaan Eurooppaa näissä kysymyksissä viedään. Ei voi olla niin, että lukuisat EU-maat sivuutetaan täysin yhden EU-maan energiahankkeen osalta. Stubb totesikin oikeutetusti, että ”Itämeren kaasuputken kömpelö liikkeellelähtö on myös nakertanut EU:n sisäistä luottamusta”. Ehkä tuota luottamusta voisimme me suomalaisetkin nyt vahvistaa ja vaatia nämä selvitykset ja tutkimukset ennen kuin lupaa anomme vai annammeko?
Puolueiden kannatusmittauksia tullee nyt syksyn tullen jälleen yhtenään. Nyt tuorein tutkimus osoittaa, että SDP:n kannatus on yhä jyrkemmässä alamäessä. Helsingissä demarit saavat enää 16,9 prosentin kannatuksen, kun vielä 2003 kannatus oli 27,4 prosenttia. Alamäki on jatkunut siis vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa demarit saivat 21,3 prosenttia äänistä ja puheenjohtajavaihdoksen jälkeen Jutta Urpilaisen johdolla SDP niiasi oikein kunnolla vuoden 2008 kunnallisvaaleissa 17,9 ja alamäki on tämänkin jälkeen siis vain jatkunut. Nyt 16,9 prosenttiin.
Kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Räty totesikin, että ”Politiikan linjattomuus on ollut nähtävissä jo pitkään. Ei ihme, että äänestäjät eivät oikein tiedä mitä ajatella puolueesta, hän jatkaa viitaten kunnallisvaalivuoden 2008 tilanteeseen, jolloin demarit pyrkivät olemaan Helsingissä vihreämpiä kuin vihreät itse”. Rädystä puheenollen itse uskon, että siinä yksi vuoden 2011 eduskuntavaalien vahvoja tekijöitä. Nimi mieleen.
Myös keskustan kannatus on nyt alimmillaan kymmeneen vuoteen. Kannatus on muutamassa vuodessa jopa puolittunut ja esiinmarssi kaupungeissa ei näytä tuottavan tulosta.
Nyt jälleen elokuussa tehdyn vuosittaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on ykkönen 28,7 prosentillaan. Hieno tulos ja kiitos hyvästä työstä.
…..
Tänään päivä siis töiden parissa eduskunnassa. Talossa hiljaista ja rauhallista ja hyvin saikin töitä tehtyä. Huomenna pitää saada eteenpäin tuore kolumni kehitysyhteistyöaiheesta ja myös huominen Hämeen Kokoomuksen piirihallitus työllisti tänään. Voisi todeta, että sellainen normi toimistopäivä kirjoitustöiden ja puhelimenääressä.
Illalla sitten ehdin vielä takaisin Lopelle ajoissa Vaahteramäen Ratsastuskoululle. Dom Cafen kanssa hieno tunti ja jälleen tuntui siltä, että otimme askelia eteenpäin. Tosin tässä lajissa askeleita otetaan taaksekinpäin ja joskus kovinkin tahmeaa. Mutta tänään erityisen hienoa. Kiitos siitä. Hevosalalla kuohuttaa tuo kummallinen tilanteemme hevosenlannanpolton kanssa. Olemme jumpanneet asiaa nyt jo monta vuotta ja itse kansanedustajanakin koko tämän vaalikauden, mutta emme ole sanottavasti saaneet asiaa eteenpäin. Olen todella pettynyt, että ratkaisevilta henkilöiltä ei ole tähän asiaan löytynyt tahtoa ja halua hoitaa sitä kuntoon. Mutta onneksi hevosalalla ja meillä hevosihmisillä edelleen virtaa riittää emmekä tule luovuttamaan. Ehkä jossain vaiheessa tulee sellaisia tilanteita, että tuota haluakin löytyisi.
Päivän hieno uutinen oli WWF:n Itämeri –palkinnonluovutus. Arvostetun palkinnon sai ulkoministerimme Alexander Stubb ja voi todeta, että oikeaan osui. Alexin työ EU-parlamentissa ja nyt ulkoministerinä on ollut juuri sellaista ja konkreettistakin mitä yhteinen Itämeremme tarvitsee. Meillä
ei ole aina vara vedota siihen, että Puolassa sitä tai Pietarissa tätä. Meidän on hoidettava oma pesämme kuntoon ja siinä edelleenkin tehtävää. Mutta Alexin tapaiset arvostetut toimijat voivat vaikuttaa myös näihin muihin maihin ja muihin toimijoihin ja juuri siitä varmasti tämäkin tunnustus osaltaan tuli. Vielä kerran lämpimät onnittelut.
Mutta ei aivan yksin iloisiakaan uutisia tämäkään päivä ole pitänyt. Päivällä uutiset kertoivat ampumatapauksesta Suomessa. Mieshenkilö oli ampunut eläkeläispariskunnan ja sen jälkeen itsensä. Surullisia uutisia joita joskus tuntuu tulevan aivan liikaa. Tosin jo yksikin on sitä. Itse en usko, että näitä voimme estää aselainuudistuksella ja siksi se perustelu nyt tehtävälle uudistustyölle on heikko tai ei ainakaan riittävä. Olen vakuuttunut, että tarvitsemme ennemminkin satsauksia lisää hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tällaisten välttämiseksi, jos nekään näitä estää. Osan ehkä. Mutta en hyväksy itse sitäkään ajattelua, että mitään ei pitäisi tehdä tai muuttaa lainsäädännössä. On sielläkin muutostarvetta ja varmasti valvontaa ja seurantaankin tulee kehittää. Tästä aiheesta olen saanut lukuisia erinomaisia ja perusteltuja yhteydenottoja. Kiitos niistä. Lupaan aiheita viedä eteenpäin ja jo nyt osa vääristä väitteistä ja väärinkäsityksistä on korjattu. Hyvä niin. Pidetään siis yhteyttä kun asiankäsittely eduskunnassa nyt alkaa.
Myös taloutemme tullee koittelemaan meitä suomalaisia entistä kovemmin. Ajamaan varmasti osan meistä todella koville. Voi vain toivoa, että osaamme nytkin antaa tukea toisillemme ja läheisillemme. Tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja vastuunkantoa niin itsestämme kuin toisistamme ja tähän täytyy meidän kaikkia nyt sitoutua – Kaveria ei jätetä –hengessä.
Tänään kiitoksia kerännyt valtiovarainministerimme Jyrki Katainen pohti maamme tulevaisuutta ja totesi, että edessä on ”vaarallisten vesien” aika. Katainen totesi, että maamme talouden nousu tullee olemaan hitaampaa kuin monessa muussa maassa ja samaan aikaan myös meidän kilpailuasema moniin muihin jäsenmaihin verrattuna on eri arvioiden mukaan heikentymässä. Tästä olen täälläkin aiemminkin kirjoittanut. Katainen totesi, että koska vientimme painottuu lisäksi paljolti suuriin investointituotteisiin on elpyminen hitaampaan ja on myös totta, että jos suomalaiset vientituotteet ovat kilpailijamaiden tuotteita kalliimpia, suomalaisyritykset eivät pärjää tarjouskilpailuissa. Tässä on todella paljon tehtävää. Olen vakuuttunut itse että nousemme tästä taantumasta, mutta hyvin huolestunut olen siitä mikä on kilpailukykymme silloin.