Isoja otsikkoja ei näistä koskaan tule, eikä tarvitsekaan tulla (laiska töitään laskee), mutta voisi sanoa, että näinä aikoina tämä on enemmän kuin sääntö kuin poikkeus. Eli eduskunnan istuntotauko eli toimittajien ns. pitkäksi lomaksi -kutsuma tauko keskeytyy. Aikanaan, kun itse kansanedustaja aloitin niin ei näitä juurikaan ollut, mutta nykyisin siis katkoksia tulee ja se on myös tämän työhön kuuluvaa. Eduskunta on koko ajan päätöksentekovalmiudessa ja istuntotauko keskeytetään aina heti, kun tilanne sitä vaatii. Myös EU-päätöksenteko on maassamme rakennettu niin, että aina päätöksille maamme hallituksen pitää hakea hyväksyntä eduskunnasta ja tästä nytkin kyse.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on neuvottelemassa muiden EU-maiden kanssa nyt massiivista 750 miljardin elpymisrahastoa EU-maille. Me emme tällaista pakettia voi esitetyssä muodossa hyväksyä. Siitä nimittäin leijonan osa eli 500 miljardia on puhdasta lahjarahaa lähinnä asioitaan ja talouttaan huonosti hoitaneille Euroopan maille. Vain murto-osa olisi lainarahaa, minkä sen sijaan voisi jollain tavalla hyväksyä. Sekin toki vaatii tarkkarajaisuutta ja myös tiukkaa ja selvästi aikataulutettua takaisinmaksuohjelmaa. Valmistelin eilen tähän asiaan Kokoomuksen vastalauseen tai kannanoton ja tänään sen eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa jätimme.
Näyttää nimittäin siltä, että pääministeri Sanna Marin ei hallituksensa kanssa ole saanut käytännössä mitään muutoksia tai Suomen ajamia asioita läpi kokonaisuuteen. Vesa Vihriälä kirjoitti huolesta hyvin blogissaan: Elpymisrahastopäätöksen tuska.
Vihriälän blogi kaikenkaikkiaan kannattaa lukea. Ja yhden kohdan siitä tännekin kopioin ja se menee näin:
”Se, että tosiasiallisia toimivaltoja ja vastuita muutetaan perussopimusten uudelleen tulkitsemisella, on ongelmallista erityisesti pienten valtioiden osalta. Isot maat voivat aina lähteä siitä, että riippumatta muodollisesta päätöksentekotavasta niiden kannalta merkittävistä asioista ei päätetä vastoin niiden omaa kantaa. Pienten maiden kohdalla näin ei välttämättä ole. Tämän vuoksi sopimusten hengen kunnioittaminen on tärkeää juuri Suomen kaltaisille maille.”
Marinin hallituksen pitäisi nyt olla tiukkana ja ajaa Suomen etua. Näin siitäkin huolimatta, että SDP kampanjoin nyt omassa somekampanjassaan jotain aivan muuta. Jo nyt näyttää siltä, että tämä ns. Niukka nelikko, jossa Suomenkin pitäisi olla mukana, on saamassa tahtoaan läpi. Suomi ei.
Vahva ja toimintakykyinen EU on kuitenkin lopulta Suomen etu. Tavoitteena tuleekin olla kilpailukykyisempi, yhtenäisempi ja vahvempi Euroopan unioni. Elvytysrahastoilla ja kaikilla toimilla tuleekin tavoitella koko EU:n ja Euroalueen nopeaa toipumista ja talouskasvua, mikä on vientivetoisen Suomen toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Suomen tulee kuitenkin edellyttää EU:n elpymisrahastolta tiukempaa ehdollisuutta sekä selkeimpiä kriteerejä EU:n elvytysrahaston tuille. Nyt käsittelyssä oleva ns. Michelin ehdotus ottaa toki EU-komission esitystä paremmin huomioon EU:n hiilineutraalisuustavoitteen, aloittaisi lainan takaisinmaksut nopeammin sekä pyrkisi sitomaan EU-rahoituksen jäsenvaltion oikeusvaltiokehitykseen, mutta siihen ei kuitenkaan Suomen pääministeri Sanna Marinin hallitus ole edelleenkään onnistunut neuvottelemaan Suomen keskeisiä tavoitteita eikä sitä sellaisenaan tule eikä voida hyväksyä.
Marinin hallituksen isot tavoitteet mm. rahaston matalampi kokonaistaso ja lainoina annettavan rahoituksen suurempi osuus, eivät näy esityksessä lainkaan. Budjetin kohdalla suurin muutos komission pohjaesitykseen ovatkin viidelle jäsenmaalle tarjotut jäsenmaksupalautukset. Tämä ns. niukka nelikko, joka suhtautuu pakettiin vastahakoisesti, saa pitää jäsenmaksupalautuksensa. Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska saavat vuosittain alennuksia EU-jäsenmaksuihin Saksan tapaan. Suomi kuitenkaan ei ole näiden maiden joukossa vaikka tuoreimpien tietojen mukaan Suomen talouskasvu on jäämässä ensi vuonna selkeästi jälkeen muista euroalueen maista.
Tuoreessa EU-komission talousennusteessa maamme ensi vuoden talouskasvu on EU-maista itseasiassa kaikkein hitainta. Ennusteen mukaan maamme talous supistuu tänä vuonna 6,3 prosentilla ja kasvaisi vain 2,8 prosentilla vuonna 2021. Samaan aikaan koko euroalueen talous kasvaisi jo 6,1 prosentilla ja esimerkiksi Italian talous kasvaisi ensi vuonna yli 6 prosenttia ja Espanjan ja Ranskan taloudet nousisivat yli 7 prosentilla.
Elpymisväline on Michelinkin esityksessä kooltaan komission alkuperäisen esityksen mukainen. Myös avustusten ja lainojen suhde on sama. 750 miljardin kokonaisuudesta 500 miljardia euroa jaettaisiin avustuksina ja vain 250 miljardia lainoina. Elvytyspaketin tulee olla pienempi ja lainapainotteisempi. Elvytystoimien tulee olla myös lyhyemmät kuin neljä vuotta ja myös komission ottamien lainojen maksuajan esitettyä lyhyempi.
Suomen pitkäaikainen periaatelinja on ollut, että jokaisen EU-jäsenvaltion täytyy vastata omista veloistaan. Tästä perusperiaatteesta Suomen tulee pitää kiinni myös pääministeri Marinin kaudella.
Näin merkittävää avustuspainotteisuutta ei Suomen tulekaan hyväksyä. Lisäksi Suomen tulee pitää prioriteettina kestävän takaisinmaksusuunnitelman luomista. Myös esityksen investoinnit uuteen kasvuun, kuten infrastruktuurihankkeisiin, tutkimukseen ja digitalisaatioon ovat riittämättömiä ja myös osa ehdotetuista ns. omista tulonlähteistä, kuten niin sanottu digivero, ovat Suomen kannalta ongelmallisia.
Esitys ei myöskään riittävällä tavalla aseta tukea saaville jäsenmaille rakenne- ja talouspoliittisia ehtoja. Lainaa nostettaessa on sovittava myös keinoista, joilla se maksetaan takaisin. Koronaelvytyksen täytyy painottua lisäksi niille alueille ja sektoreille, jotka kärsivät koronakriisistä eniten. Tämän pitää myös näkyä niissä kriteereissä, joilla elpymisrahaa jaetaan. Jotta rahasto olisi tehokas ja oikeudenmukainen tulee sen tukien kriteerit perustua koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vakavuuteen.
EU-rahoituksen tuleekin olla vahvasti ehdollista sekä välineiden tarkkarajaisia. Rahoitus pitää sitoa talouden rakenteiden uudistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kestäviin investointeihin. EU rahoituksen oikeusvaltiokehitykseen sitovan mekanismin pitää olla toimiva. Oikeusvaltiomekanismiä ei tule vesittää edes koronakriisin varjolla.
Elvytyksen osana on tarkoitus päättää EU:n monivuotisesta budjetista. Michelin ehdotuksessa seitsenvuotinen rahoituskehys on hieman pienempi (1074 mrd) kuin komission aiemassa ehdotuksessa (1100mrd).
Mielenkiintoista nähdä saako Marinin hallitus myöskään Suomen perustuslakia taivutettua jälleen niin, että omat tavoitteet saadaan läpi.