Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen mikä olisi pitänyt antaa jo ainakin kymmenen vuotta sitten. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta tuo maamme vihdoin samalle viivalle monien muiden Euroopanmaiden kanssa. Vaikka tietoyhteiskunta itseämme olemme pitäneetkin ja matkapuhelimien yms. parissa olimme etujoukoissa niin valitettavasti sähköisissä palveluissa olemme lähes kehitysmaa. Monen kunnan kohdalla muka sähköinen palvelu tarkoittaa edelleen sitä, että jokin lomake löytyy netistä, mutta sieltä sen joutuu tulostamaan ja palauttamaan joka tapauksessa paperiversiona. Esimerkiksi omassa kotikunnassani vasta tänä vuonna erään kuntalaisen otettua minuun yhteyttä yksityistietukihakemusten jättö sähköisenä tai edes sähköpostilla mahdollistettiin.
Toimiessaan sähköiset asiointipalvelut mahdollistavat asiakkaan itsepalvelun ajasta ja paikasta riippumatta, ja tämä on tärkeää tämän tyyppisessä maassa, missä me elämme, missä on pitkät etäisyydet ja tosiasia sekin, että kaikkia palveluita ei enää nyt eikä tulevaisuudessa ole jokaisessa taajamassa, saatikka jokaisessa kylässä saatavilla. Matkatkin saattavat olla pitkiä.
Pitää kuitenkin muistaa ja huomioida sekin, että kaikilla ei aina ole omia laitteita ja yhteyksiä, ja siten sähköisten palvelujen järjestämiseen liittyy myös käytön mahdollistaminen järjestämällä esimerkiksi erilaisia asiakaspäätteitä vaikkapa kirjastoihin, yhteispalvelupisteisiin, kauppakeskuksiin ja muihin. Näistäkin kyllä meillä Suomessa jo hyviä esimerkkejä löytyy.
Isona asiana sähköiseen asiointiin liittyy myös asiakkaan tunnistaminen verkossa. Tunnistamisen osalta pitää kuitenkin aina katsoa tarkasti ja arvioida tarkasti, miksi tunnistamista tarvitaan ja tarvitaanko sitä. Niin sanotun yleisinformaation pitää minusta jatkossakin olla luettavissa ilman, että ihmiseltä vaaditaan mitään tunnistautumista palveluun. Sähköisen asioinnin kehittämisessä pitääkin katsoa koko asiointiprosessia. Paras kehittämisen lopputulos saavutetaan, kun siinä huomioidaan aidosti ihmisen eli tässä tapauksessa asiakkaan tarpeet.
Virossa toiminnassa oma e-Estonia palvelu mistä sähköisenä löytyy koottuna kaikki eri palvelut.
Tänään eduskunnassa esitellyssä hallituksen esityksessä käydään läpi eri maiden tilanteita sähköisen asioinnin osalta. Esimerkiksi Tanskasta tehtiin jo vuonna 2007 poliittinen päätös digitaalisen kanavan ensisijaisuudesta julkisissa palveluissa. Tämä käynnisti maassa sähköisten palvelujen laajemman kehittämisen, ja Tanskan viranomaisten mukaan nyt jo 85 prosenttia Tanskan väestön yli 15-vuotiaista on käyttänyt hallinnon sähköisiä palveluita viimeisen vuoden aikana. Viro on usein myös meillä Suomessa mallimaana tässä asiassa esillä. Siellä julkisen hallinnon sähköistämistä ohjaa vuonna 2014 perustettu hallituksen e-Viro-valiokunta, ja tätä valiokuntaa johtaa itse pääministeri. Myös pääministerivetoisesti asiassa on toiminut Iso-Britannia. Briteissä pääministerin kanslian vastuulla on koko sähköinen hallinnointi. Nämä muutamat esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten vakavasti ja tosissaan eri maissa tämä sähköisen asioinnin toimivuus otettu. Myös Alankomaissa tavoite on, että yritykset ja kansalaiset voivat asioida sähköisesti hallinnon kanssa vuoteen 2017 mennessä. Alankomaissa tämä tavoite ja palvelulupaus tarkoittaa itseasiassa sähköisen palvelun ensisijaisuutta. Virossa kaikki sähköiset palvelut, esimerkiksi lääkereseptit ja äänestäminen, toimivat X-Road-nimisen tiedonsiirtoväylän kautta. Tässä siis vain muutamia esimerkkejä, millä tavalla sähköinen asiointi eri maissa toimii.
Meilläkin toki jo vuonna 2013 linjattiin, että Suomessa sama ratkaisu kuin Virossa on toiminnassa tuodaan käyttöön meillä palveluväylä-nimellä. Silloin tiedotettiin, että ”hanketta johtava valtiovarainministeriö aikoo tuoda valtion ja kuntien palvelut palveluväylään mukaan vaikka pakolla.” Jostain syystä tämäkään asia ei silloin demariministerin johdolla lopulta edennyt. No, pääasia, että nyt etenee. Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan.
Tärkeää ja tavoiteltavaa minusta sähköisten palveluiden uudistamisessa ja yhtenäistämisessä on se, että jatkossa tästä kokonaisuudesta pitää löytyä verottajan, Kelan, maakunnan, kunnan, potilastietoarkiston, sähköisen reseptijärjestelmän palvelut. Nykyisin sähköisten palvelujen tarjonta on nimittäin erittäin sekavaa. Verottajalla ja Kelalla tällä hetkellä jo voi monia asioita hoitaa alusta loppuun verkossa. Terveyspuolella on sähköinen resepti ja potilastietoarkisto ovat käytössä, mutta eri kunnilla sähköiset palvelut ovat hyvin kirjavia. Eli jatkossa yhden verkkosivuston kautta suomalaisten pitää minusta saada ja löytää nämä kaikki palvelut helposti. Ja siis aidosti sähköisinä ilman tulostamista ja postittamista. Näin pääsemme vihdoin sille vuosikymmenelle millä nyt jo muuten elämme 2010-lukua.
…
Kello 21.14 ja illalla vielä ajelin kotiin Lopelle. Yritän aina päästä yöksi omaan kotiin ja tänäänkin vasta illalla myöhemmin ajelin kotiin täysistunnon ja RAY:n hallituksen kokouksen jälkeen. Peliyhtiöiden fuusio etenee nyt sovitulla tavalla ja tänään kävimme läpi mm. uuden ensi vuoden alussa aloittavan peliyhtiön suunnitelmia. Uudessa peliyhtiössä siis jatkossa toimivat niin Veikkaus, Fintoto kuin RAY:kin eli kolmesta yhtiöstä tulee aito yhden yhtiön monopoliyhtiö.
Kiitokset vielä useammasta viestistä liittyen eiliseen kirjoitukseeni koskien keskustan liikenteen uudistamissuunnitelmia ja taxi-liikenteen vapauttamisuunnitelmia. Näyttää siltä, että perussuomalaisetkin teiden yhtiöittämistä ja taxien vapauttamista esitetyllä tavalla vastustavat. Hyvä niin.
Huomenna uusi päivä ja aamusta takaisin Helsinkiin ja valiokuntien ja ryhmäkokouksen sekä kyselytunnin päivä. Torstaita kohden.