Keskustan suunnitelmat vapauttaa taxi-liikenne sääntelystä ja vielä suurempana yhtiöittää valtion koko liikenneverkko eli mm. tiet ja rautatiet on aiheuttanut aiheestakin palauteryöpyn. Syytä on aluksi todeta, että esitys ei siis ole maamme hallituksen esitys tai suunnitelma vaan vain ja ainoastaan keskustalaisen liikenneministeri Anne Bernerin esittelemä suunnitelma. Perussuomalaiset ovatkin jo ilmaisseet puolueen puheenjohtajansa ja myös eduskuntaryhmän johdon toimesta, että keskustan suunnitelmat taxi-liikenteen vapauttamisesta ei saa heidän tukea eikä myöskään liikenneverkon yhtiöittäminen. Selvityksen teolle on annettu tuki.
Itse olen myös hyvin epäileväinen keskustan esityksille. Taxi-liikenteen vapauttaminen voisi toimia Helsingissä ja suurimmissa kaupungeissa, mutta maaseudulle se olisi myrkkyä. Taxeilta loppuisi päivystysvelvoite ja sen jälkeen ei enää arki-iltoina ja öinä ainakaan taxeja saisi tai sitten hintapyyntö olisi sellainen, että kenenkään kukkaro ei sitä kestäisi. Esityksessä nimittäin vapautettaisiin myös taxien hinnoittelu. Kokeiluluonteisesti voisi minusta harkita sääntelyn helpottamista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta sellaiseen uudistukseen ei pidä lähteä missä maaseudun ja pienten kaupunkien laadukkaat palvelut uhrataan pääkaupungin takia.
Tässä kuvituskuvaksi yksi kuva autotestauksistani. Uudet polttoaineet tulevat nyt autoihinkin ryminällä ja hyvä niin.
Vielä suurempi kysymysmerkki on keskustan halua yhtiöittää koko valtion liikenneverkko ja sen ylläpito ja kehittäminen. Suunnitelmassa uusi yhtiö rahoittaisi toimintansa erilaisilla maksuilla esimerkiksi tiemaksuilla. Julkisuudessa onkin kerrottu miten malli alentaisi polttoaineen verotusta jne, mutta kovin pienelle huomiolle on jäänyt se, että tiemaksut nostaisivat liikenteeltä kerättäviä maksuja merkittävästi. Minusta polttoaineen verottaminen on mitä toimivin käyttöön perustuva verotuksen keino eikä sen rinnalle tarvita kalliita satelliittipaikannuksia tai muita tiemaksujen perintäjärjestelmiä. Nykymallissakin liikenteeltä kerätään veroja ja erilaisia maksuja vuosittain n. 7 mijardia euroa ja tästä muuten liikenteelle eli teiden ylläpitoon yms palautuu vain 1 miljardi. Autoilijat siis jo nyt maksavat todella merkittävästi liikenteen lisäksi muitakin hyvinvointiyhteiskunnan palveluita.
Keskustan Anne Berner on luvannut, että liikenteen verotus ei siis nousisi. Ei varmastikaan kokonaisuutena, mutta yksilöiden kohdalla monilla kylläkin. Myös Bernerin esityksen laskupohjassa on jotain outoa sillä hän kuitenkin puhui tierahojen lisääntymisestä esitellessää suunnitelmiaan. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kuvasikin keskustan suunnitelmaa avaavasti: ”Jos luodaan uusi yhtiö ’Tie Oy’, se ottaa velkaa maksaakseen valtiolle ostamastaan omaisuudesta eli tiestöstä. Näitä rahoja valtio käyttäisi Bernerin esityksen mukaan maahanmuuton, koulutuksen, velanmaksun sekä muiden yhteiskunnan menojen maksamiseen. Käytännössä siis tienkäyttäjät maksavat verorahoilla rakennetut tiet maksujen muodossa toiseen kertaan, mutta korkojen kera”.
Autoliiton johtaja ihmettelikin logiikkaa, että ”Miten rahaa saadaan tiestöön lisää, jos siihen tulee mukaan yksityinen rahoitus? Nyt valtio saa rahaa halvemmalla kuin yksikään yksityinen rahoittaja tai pankki. Todellisuudessa tiemaksuista tulisi uusi vero. Jatkossa veroja ja maksuja maksettaisiin enemmän kuin veroja nyt, koska mukaan tulisi uusia välikäsiä”. Jos jotain positiivista yhtiöittämisesta löytäisi niin se olisi se, että uusi yhtiö saisi myös mahdollisuuden käyttää esimerkiksi EU:n investointipankin, Pohjoismaiden Investointipankin sekä työeläkeyhtiöiden lainaa ja varoja hankkeisiin.
”Yksi iso kysymys on se, kuka päättää kerättävistä maksuista? Kuka tiestöllä liikkumisen hinnoittelee ja miten maksut kohdistetaan? Valtion tehtävänä on tällä hetkellä pitää tiet kunnossa. Yhtiön tehtävänä olisi tämän lisäksi tuottaa voittoa”.
Olen samaa mieltä Niemisen kanssa, että keskustan ja Bernerin ajatuksen taustalla on jo kertaalleen kokoomusministeri Paula Risikon torppaama ns. Jorma Ollilan työryhmän malli missä mm. esiteltiin veronkeruun pohjaksi autojen ja autoilijoiden satelliittipaikannus. Silloin Jorma Ollilan työryhmä kertoie, että mallilla voitaisiin luopua kokonaan autoverosta. Nyt Bernesin mallissa matona koukussa on lupaus polttoaineveron alennuksesta. Autoliitto nostaakin esille aiheellisen kysymyksen: ”Miten varmistettaisiin, että polttoaineveroa ei tiemaksujen käyttöön oton jälkeen jälleen nosteta.”
Bernerin liikenneverkon kehittämisajatukset sisältyvät siis laajaan ns. liikennekaareen. Ministerin oma esitys lähtee nyt viideksi viikoksi laajalle lausuntokierrokselle. Mielenkiintoista nähdä millaisia lausuntoja esitys saa aikaan.
Ei siis heti sanota, että ei saa edes selvittää. Itse olen avoin selvityksille ja uudistuksillekin, mutta päätöksiä voidaan tehdä vasta kun kaikkiin avoimiin kysymyksiin on aukottomat vastaukset. Tällä hetkellä epäilen mallin toimivuutta ja järkevyyttä jos joku epäilyni vääräksi todistaa niin tehdään sitten.
…
Lopen Kokoomuksen Kevätkokous tänä vuonna Lakan Betonin Lopen Maakylän tehtaalla.
Kello 10.18 ja aamua eduskunnan työhuoneessa. Työmatkalla jo muutama puhelinpalaveri ja nyt töitä täällä eduskunnassa. Pian puolustusvaliokunnan kokoukseen ja sitten täysistunnossa tänään hallituksen valtiontalouden kehysratkaisu ja illalla Lakan Betonilla Lopen Kokoomuksen kevätkokous.
…
Kello 22.08 ja juuri Lopelta takaisin Helsinkiin.
Tänään siis illalla ajelin Etelä-Lopelle Maakylään Lakan Betonille Lopen Kokoomuksen kevätkokoukseen. Olemme Lopen Kokoomuksen kanssa halunneet pitää kaikki kokouksemme aina eri paikoissa Lopella. Välillä siis kunnan eri toimipisteissä päiväkodeista kouluihin jne ja välillä yrityksissä. Tänään vierailimme Lakan Betonin Lopen tehtaalla ja mielenkiintoinen yritysesittely ja vierailu ennen kokousasioitamme. 90-luvun puolivälissä joensuulainen perheyritys osti Lopelta itselleen lisää liiketoimintaan ja nyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan Lakka on toiminut Lopen Maakylässä. Työntekijöitä suoraan 25-30 ja lisäksi osa ostopalveluina muilta toimijoilta. Ja isoja investointejakin tehty Lopelle nyt aivan näinä taantumavuosinakin. Tällaisia tarinoita ja yrittäjiä Loppemme tarvitsee ja Lakka suomalaisena perheyrityksenä yksi hieno esimerkki.
Lopen Kokoomuksen kevätkokous käsitteli sääntömääräisten asioiden lisäksi myös kotikuntamme ajankohtaisia asioita. Esillä mm. se miten voisimme turvata lääkärivastaanoton Lopella jatkossakin ja myös neuvolapalvelut. Myös kouluasiat ja elinkeinopolitiikka puhutti ja tulevat kuntavaalitkin. Samalla pohdimme jo askelia kohti Lopen Kokoomuksen 100. toimintavuotta. Lopella nimittäin toimii yksi maamme vanhimmista kokoomusyhdistyksistä ja juhlimme 100-vuotisjuhlia vain reilu kuukausi myöhemmin kuin emopuolueemme Kokoomus rp. vuonna 2019.
Ennen Lopen Kokoomuksen kevätkokousta eduskunnassa jo vauhdikas ja vilkas keskustelu valtion talouden kehyksistä ja siitä miten saamme maamme velkaantumisen taittumaan ja talouden kasvu-uralle. Tästä aiheesta jo täällä joku päivä sitten kirjoitinkin ja myös tuolla Kynästä-sivulla tuorein ajankohtaiskirjoitukseni talousasioista.