Yle uutisoi 19.11.2019, että ”Vasemmistoprofessori paimensi opiskelijoita ottamaan Mannerheimin kuvan pois kokoustilan seinältä – myös selfiekisalle tuli loppu”.
Oulun yliopiston professori Vesa Puuronen puuttui opettajaksi opiskelevien Oulun luokanopettajaopiskelijat ry:n eli itsenäisen yhdistyksen toimintaan. Professori siis puuttui ainejärjestöjen sisäiseen asiaan.
Pienemmälle huomiolle onkin jäänyt se, että onko professorilla määräysvaltaa opiskelijajärjestön sisäisiin asioissa? Ei taida olla. Näin ollen kysymys kuuluukin, että onko kyse jopa valta-aseman väärinkäytöstä? Opiskelijat ”pelkäävät” tai ”kunnioittavat” professoria, joka voi vaikuttaa arvosanoihin ja tutkimusten hyväksymiseen? On siis aiheellista kysyä, että taipuiko ainejärjestö lopulta sananvapauden rajoittamiseen?
Vallan väärinkäyttö on siis käsite, jolla nimenomaan tarkoitetaan erilaisia valta-aseman väärinkäytöksiä joihin henkilöt voivat sortua saadessaan valtaa. Itseasiassa alkujaan koko oikeusvaltion idea kehittyi vastaamaan juuri mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön. Myös lähinnä seksuaaliseen häirintään liittyneen #meetoo kampanjan aikana nousi esille tällainen hierarkinen valta-asema ja sen käyttäminen. Myös tässä yhteydessä valta-aseman väärinkäyttöä pidettiin raskauttavana tekijänä.
Marsalkka Gustaf Mannerheim oli keskeinen vaikuttaja Suomen itsenäisyyden kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Mannerheim oli myös kolmen sodan ylipäällikkö ja kahdesti valtionpäämies. Kun itsenäisyys oli useammankin kerran uhattuna oli Mannerheim keskeisessä roolissa ja asemassa, että itsenäisyytemme säilyi. Häntä on kiittäminen, että saamme tänäänkin asua vapaassa ja itsenäisessä maassa.
Olen suomalaisten kanssa samaa mieltä, että Marsalkka Mannerheim on historiamme suurin suomalainen.
….
Töitä kohden. Tänään matkassa mukana myös toinen lapsistani. Lapsi mukaan töihin päivä!
….
Kello 19.37 ja kotona. Tänään töissä mukava päivä, kun sain myös lopulta toisenkin lapsen talolle. Lapset innoissaan iskän työpaikkavierailusta. Mutta myös kokoukset tänään. Esittelin valtiovarainvaliokunnassa kokoomuksen vastalauseen Rinteen hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan. Emme voi hyväksyä ja katsoa sivusta sitä, kun IMF ja myös EU komissio ilmaisevat huolensa Rinteen hallituksen taloudenpidosta ja erityisen ihmeissämme olemme sen kanssa, että keskusta ei tässä tilanteessa reagoi millään tavalla. Näyttää siltä, että keskustalle riitti, että hallitusohjelmassa on terveen ja kestävän talouden kirjaukset, mutta sillä ei näytä olevan enää mitään väliä, että niitä ei noudateta eikä niissä pysyäkseen hallitus tee mitään. Tilanne on jo äärimmäisen vakava.
Mielenkiinnolla tänään seurattu myös sitä miten vuosikymmenten takaa nyt pyydetään anteeksi vanhoja sketsejä. Tänään jo eduskunnassa pohdittiin, että koska huomio kiinnittyy esimerkiksi Mikko Alatalon, Hausmyllyn ja monen muun edelleen jaossa olevaan musiikkiin. Tiedätte mihin viittaan. Ja myös monet kirjat tänään jo mainittiin varmasti seuraavaksi nousevan poliisitutkintojen kohteeksi. Ja myös elokuvat ja muut.
En itse puolustele niitä, mutta ehkäpä ne ovat olleet omaa aikakauttaan. Mutta onko todella niin, että vuosikymmenten takaa nyt musiikkikappaleet ja elokuvat syynätään tämän päivän kriteerein ja viedään oikeuteen käsikirjoittajat ja ohjaajat ja näyttelijät jos vielä ovat elossa?
Ehkä tämänpäiväisen tämän blogini avauksen pohdintaan olisi oleellisempaa kiinnittää nyt huomiota ja resursseja.
Alla vielä muutama puheenvuoroni eduskunnasta tältä viikolta. Huomenna sitten joulukierrosta aloittamaan Asikkalan Vääksystä ja iltapäivällä Riihimäen Saksalaisille Markkinoille. Nähdään! Asiakkalassa klo 10.30 ja Riihimäellä klo 12.