Karhunkin kanssa voi oppia elämään – Tasavallan presidentiltä vahva puhe vaikeaan aikaan

Blogi, sunnuntaina 01.01.2017

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti uudenvuoden kunniaksi tavanmukaan virallisen Uudenvuoden puheensa. Presidentti totesi satavuotiaan Suomen sanomaksi sen, että kun ”sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin”.

Niinistö nosti puheessaan keskiään tänä vuonna kansalaisten osallisuuden, tasavertaisuuden ja oikeudentunnon ja totesi niiden olevan meille olennaisia arvoja ja satavuotiaan Suomen kansallistunteen perusta. Presidentti ei maininnut puheessaan tällä kertaa sanaakaan taloudesta vaan keskittyi muuhun.

Presidentti määritteli vuorovaikutukseen pohjautuvan osallisen kansallistunnon; Suomi toimii tavalla, joka huomioi ihmisen, joka puolestaan osallistuu yhteiseen tavoitteeseen. ”Tällainen kansallistuntoinen yhteisö voi menestyä muita paremmin, muttei pidä itseään muita parempana. Se ei sulje ulkopuolelleen ketään, ei syntyperänkään vuoksi, vaan huomioi ja kutsuu osallistumaan. Se kertoo, että tässä maassa on hyvä elää”.

”Sulo Karjalaisella karhu kaverina. Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin”.
Karhunkin kanssa voi tulla siis toimeen kun osaa

Jokaisella on siis oma paikkansa yhteiskunnassa ja myös vastuu itsestä, mutta myös läheisistä ja kanssaihmisistä. Tässä kohtaa presidentti totesi tuon alussa kirjoittamani eli presidentin mukaan nyt satavuotiaan isänmaamme yksi tärkeä sanoma voisi olla: Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin.

Niinistö totesi, että ”siis auta, minkä voit. Toinen sanoma voisi olla: Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet. Näin toimien olet osallinen, osallisena tässä kansakunnassa.”

”Satavuotias sykähdyttää, se nostaa pintaan muistoja ja välähdyksiä matkan varrelta, eri painottein eri ikäluokille. Moni nuorikin varmaan havahtuu hetkeksi – ai tää onkin näin tärkeää, ylävitoset Suomelle!”

Kaikki eivät juhli kanssamme, presidentti Niinistö muistutti. ”Ilotulitukset, juhlan humut, saati juhlapuheitten sanat; niistä on vaikea ilahtua, jos oma elämä on liian vaikeaa”, Niinistö sanoi puheessaan.

Presidentti Niinistön mukaan osallisen kansallistunteelle valettiin perusta kansanvallan välinein. Ennen itsenäisyyden aikaa kieli ja kulttuuri rakensivat kansallistunnetta ja kansakuntaa. Itsenäisyytemme alkuvaiheiden veristen vaiheiden jälkeen tasavertaisuus ja oikeudentunto loivat osallisen kansallistunnetta: ”Minäkin olen tässä mukana. Ihmisillä oli sama tunne, pikkulotasta vänrikkiin, työläisestä porvariin, kaupunkilaisesta maalaiseen. Että meillä on varjeltavaa ja me sitä yhdessä varjelemme. Siksi, että olemme osallisia.”

Varjojen maassa, tässä maailmassa

Presidentti puhui varsin pitkään myös pahasta ja mm. terrorismistä. Hän totesi, että ”pahaa on aina ollut, nyt se on entistä näkyvämmin läsnä”. ”Me kuljemme nyt varjojen maassa, tässä maailmassa. Jokainen päivä tuo sanomaa julmuudesta ja kuolemasta, milloin Alepposta, milloin Berliinistä, mistä seuraavaksi.”

Presidentti sanoi kysyen, että läntisessä kulttuurissamme on keskitytty edistämään hyvinvointia ja rakennettu rauhaa, mutta onko pahaan varauduttu. ”Kun pahaa on tapahtunut, monesti jälkikäteen kysytään, miksi aikanaan ei tehty tarpeeksi terroristin pysäyttämiseksi. Huono vastaus on, ettei ole ollut riittävästi toimivaltuuksia. Sellainen vastaus välittää voimattomuuden tunnetta.”

Presidentti pohti minusta erittäin oikein sitä, että miten yhteinen turvallisuutemme ja yksittäisen ihmiset oikeudet vertautuvat toisiinsa. Tätä olemme pohtineet nyt mm. tiedustelulainsäädäntöäkin tehtäessä. Itse olen sitä mieltä, että resurssien lisäksi myös keinojen ja oikeuksien tulee olla riittävät terrorismin ja muun rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi. Niinistö kysyikin, että ”perustuslakimme antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille. Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?” presidentti Niinistö kysyi. ”Pahaa on toki vastustettava hyvällä. Mutta pahalle on pantava rajoja. Tarvitaan myös lujuutta ja päättäväisyyttä.”

EU yhtä vahva kuin heikoin lenkkinsä

Presidentti nosti puheessaan vahvasti esiin myös EU:n ja sen miten juuri tällaisella hetkellä yhteistä EU:ta tarvitaan enemmän kuin ehkä koskaan. Mutta samalla hetkellä ”EU on nyt heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan”, Presidentin mukaan EU:n on nyt osattava keskittyä siihen, mikä on eurooppalaisille tärkeintä: saada elää rauhassa ja turvassa. ”Terrorismin uhka, sodan pelko tai muuttoliikkeen voima luovat epävarmuutta.” Tähän on äärimmäisen helppo yhtyä ja myös siihen, että parhaiten haasteista selvitään unionissa yhdessä. Erillisratkaisut tai satunnaisedut heikentävät kokonaisuutta. ”EU on yhtä vahva kuin heikoin lenkkinsä.”

Presidentti Niinistö sanoi, että EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa. ”Nyt on enteilty, että presidentit Putin ja Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan. Syyrian osalta taas kerrotaan Venäjän ja Turkin tapailevan rauhaa. EU ei voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään.” Itse olen myös ollut hieman huolissani siitä, että meidän yhteydet EU:hun ei ole niin laajat ja vahvat kuin ne voisivat ja pitäisi olla. Onneksi presidenttimme on ottanut selkeän vetovastuun maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mutta itse toivon, että myös muilla puolueilla kuin Kokoomuksella olisi presidentin tapaan vahvat yhteydet EU:hun ja eri maihin. Nyt tuntuu, että presidentti ja kokoomus ovat tässä varsin yksin.

Puheessaan Tasavallan Presidentti otti kantaa myös EU:n yhteiseen puolustukseen. ”Unionin puolustuspoliittinen yhteistyö on nytkähtänyt liikkeelle. Se on hyvä, ja tie on syytä pitää avoimena. Keskusteluun ei kannata lähteä niin, että ensiksi määritellään, mitä yhteistyö ei ole. Parempi on edetä askel askeleelta ja katsoa, minne asti matka mutkitta vie.” Hän totesi myös että EU:lla on tekijän paikka terrorismin torjunnassa tehokkaan tiedonvaihdon ja viranomaisyhteistyön kautta. Hän sanoi myös että EU:n on jatkettava lipunkantajan roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Ihminen ihmistä, silmästä silmään

Puheensa lopussa presidentti käsitteli ihmisen suhdetta ympäristöön ja toisiin ihmisiin – ”toimeen on keskenään tultava”. Itse kuulin tässä myös vahvaa symboliikkaa. Karhunkin kanssa voi tulla toimeen.

”Ihmiset, eläimet ja kasvit, samasta juuresta, samaa ainetta”, presidentti lainasi ohjaaja-kirjailija Juha Hurmetta. Karhumies Sulo Karjalainen katsoo karhua silmiin ja karhu katsoo takaisin. ”Ymmärtävät jotain, paljonkin, toinen toisistaan? Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin.”

”Entä ihminen ihmistä, silmästä silmään. Se auttaa näkemään, vaikka toisen avuntarpeen. Auttaa ymmärtämään, että toisellakin on tavoitteita tai vaatimuksia. Taikka opettaa tunnistamaan vaaran ja hallitsemaan pelon.”

”Varjojen maailma vaatii vastineen. Jos on ymmärrystä ja osallisuutta kansassa, ihmiskunnassa tai luomakunnassa, varjo väistyy”, presidentti Sauli Niinistö sanoi puheensa lopussa ja toivotti Herran siunausta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2017

Kello 15.35 ja tummaa pukua päälle. Uudenvuodenpäivän perinteen mukaan tänään Säätytalolle Helsinkiin. Puolustusministerin perinteinen Uudenvuodenpäivän vastaanotto.

Kiitokset vielä myös ystäville eilisestä uudenvuoden aatosta. Lopen Säästö-Kareilla jälleen yksi maamme suurimmista uudenvuoden ilotulituksista ja hyvien ystävien Jaanan ja Jarmon vieraina iltaa istumassa. Parhaita hetkiä ja hieno porukka vastaanottaa Itsenäisen Suomen 100. juhlavuosi.

Kiitos.

 

Kommentit