Kotikunnassaan Lopella Yrittäjäjuhlassa puhunut kansanedustaja Timo Heinonen esitti juhlapuheessaan, että Loppi ottaisi tavoitteekseen nousta esimerkilliseksi lähiruuan kunnaksi. Heinonen totesi, että Loppi tunnetaan jo nyt hyvästä ruuasta mm. Marskin Majan, Puotinkulman Timjamin ja Pito-Korpelan toimesta, mutta kunta voisi olla mallikunta myös koulu- ja laitosruuassa.
– Haluankin nostaa tämän asian ensi vuoden yhdeksi kehittämiskohdaksi. Kilpailutuksen kehittämisen niin, että kouluissamme tarjotaan tulevaisuudessa lähiruokaa, palvelukodeissamme tarjotaan loppilaisia perunoita ja miksi ei koko seutukunnallamme hyvää loppilaista ruokaa, esitti Timo Heinonen puhuessaan kunnan hankintojen kilpailutuksesta.
– En voi millään ymmärtää sitä, että jonkin varsin pienenkin tavaran hakeminen kaukaa voisi olla jollain tavalla perusteltua jos saman tavaran voi hankkia Lopelta. Itse en tällaista toimintaa hyväksy ja olen aiheesta vuosien aikana puhunut usein ja toivottavasti olemme jotain saanut aikaankin.
– Kilpailutuslainsäädäntö on sitten oma lukunsa. Tottakai sitä pitää noudattaa, mutta järkevästi. Minulle itseisarvo jo sinällään on se, että esimerkiksi koululaisten ruoka olisi tuotettu lähellä. Perunat, juurekset yms pitää hankkia läheltä ja olen varma, että kun näin haluamme, niin tähän myös löydämme keinot. Tämä on osaltaan lainsäädäntökysymys, mutta paljon paljon enemmän tahtokysymys. Loppi voi hyvin olla tulevaisuudessa entistä vahvemmin hyvän ruuan kunta.
Lopella kunnanvaltuuston puheenjohtajan kuusi vuotta toiminut Timo Heinonen kertoi samalla, että Lopen kunnantalous on saatu kääntymään nyt myös positiiviselle uralle. Heinonen kiittikin kaikkien talkoisiin osallistuneita.
– Kunnanhallitus on tehnyt puheenjohtajansa Harri Nurmon johdolla erittäin hyvää työtä. Valtuustonpuheenjohtajana haluan tässä julkisesti kiittää Nurmoa siitä sitoutumisesta ja tekemisestä mitä hän on kotikunnallemme antanut. Kiitoksen ansaitsee myös koko kunnanhallitus ja ennen muuta kuntamme kaikki työntekijät. Vastuuta on kannettu yhdessä, joustettu ja välillä eletty hyvinkin tiukkaan.
Kunnan ensi vuoden budjetti on syntynyt poikkeuksellisen hyvässä hengessä. Se on valmisteltu ilman, että siihen sisältyisi erityisiä suuria tervehdyttämistoimia. Verokannat pysyvät ennallaan ja tasapaino budjettiin on löydetty yhteisymmärryksessä.
– Ensi vuoden budjetti on loppusummaltaan – tulokseltaan – kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen yli 630 000 euroa ylijäämäinen. Tämä osaltaan mahdollistaa sen, että olemme saaneet kuntamme velkaantumisen tien nyt katkaistua. Tälle vuodelle olimme varautuneet 4,5 miljoonan euron lisävelkaan, mutta nostimme velkaa vain 2,5 miljoonaa euroa. Ja haluan painottaa ja muistuttaa, että tämä kaikki ainakin 14 vuoden aikana otettu laina on ollut aina investointivelkaa – ei siis arjen syömävelkaa.
– Tämän vuoden ratkaisut merkitsevät sitä, että pitkäaikaisen lainan määrä vähenee runsaat 1,6 miljoonaa eiroa ja asukaskohtainen lainamäärä 160 euroa. Näin kuntamme kuntastrategiassa asettama tavoite lainamäärän kääntämisestä laskuun valtuustokauden loppuun mennessä toteutuu hienosti vahvan etupainotteisesti. Mutta totean, että helppoja aikoja ei ole edessä ja kuntamme tarvitsee vahvoja johtajia ja luottamushenkilöitä jatkossakin.
Heinonen kertoi myös yritysten olevan Lopesta selkeästi aiempaa kiinnostuneempia.
– 2009 vuoden alusta tähän päivään on Lopella perustettu 68 uutta yritystä. Tänä vuonna olemme tehneet jälleen myös kolme yritystonttikauppaa ja vuokranneet kaksi tonttia. Voi siis hyvin todeta, että paljon on aivan viime vuosina tapahtunut. Vertaustietona esimerkiksi se, että Hausjärvi ei ole puoleentoista vuoteen myynyt yhtään yritystonttia, vertasi Heinonen naapurikuntien tilanteita.
Heinonen totesikin, että kehittämispäällikkö Jyrki Käen rekrytointi Lopelle on osoittautunut siis erinomaiseksi. Käen johdolla kunnan elinkeinopolitiikka on saanut aivan uudenlaista tuulta purjeisiin, kun kunnassa on yksi henkilö johon yrittäjät ottavat yhteyttä. Yksi henkilö joka kantaa vastuun, että asiat etenevät jne.
– Ja Jyrkin toimesta olemme saaneet luotua myös aiempaa selkeästi paremman yhteistyön teihin Lopen Yrittäjiin.
Valtion talous myös vahvasti esillä
Juhlapuheessaan Timo Heinonen käsitteli laajasti myös Suomen valtion taloustilannetta. Vaikka lamasta on toivottu pelättyä vähemmin vahingoin niin työtä riittää. Valtion talous pitää saada tasapainoon.
– Tiedän hyvin, että jos tässä joukossa kysyn mitä nyt pitää tehdä niin vastauksessa ei kukaan emmi. Olen varma, että myös fiksut suomalaiset vastaavat samalla tavalla, kun heiltä kysyy pitääkö talous laittaa laman jäljiltä kuntoon vai jättää hunningolle. Ei kai vastauksessa liene mitään epäselvyyttä.
– Olen varman, että meidän kaikkien yksiselitteinen päämäärä on, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina. Se edellyttää, että talous on kunnossa.
Heinonen totesikin, että verotus ja sen rakenne ovat yhteiskunnan parhaita keinoja vaikuttaa hyvinvointiin, työllisyyteen, kasvuun ja ihmisten valintoihin vaikkapa terveyden tai ympäristön kannalta järkevästi.
– Verotuksen tärkein tehtävä on tietenkin fiskaalinen – kerätä yhteiskunnan tarvitsemat tulot yhteisesti sovittujen menojen kattamiseksi. Tämä osa verotusta on tehtävä mahdollisimman laajasti: kestävällä veropohjalla ja matalilla verokannoilla.
Heinonen painotti, että tulojen keräämisen lisäksi verotuksella on myös voimakas käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Siksi verojärjestelmää uudistettaessa on avoimesti kerrottava mihin sen eri elementeillä halutaan kannustaa.
– Arvovalintoja tehdään siitä paljonko yhteiskunta kerää kokonaisuudessaan, miten verorasitus jakautuu kansalaisten ja yritysten kesken ja välillä sekä minkälaisiin valintoihin verotuksen rakenne kannustaa: Kannattaako tehdä lisätyötä? Kannattaako riskeerata sijoittamalla omat ja lainatut varat liikeideaan, johon uskoo? kannattako valita ympäristöystävällisesti tai terveellisemmin kulutustottumuksissaan?
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla työskentelevä työryhmä tulee esittämään kuluvan vuoden loppuun mennessä oman esityksensä suomalaisen verojärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Työryhmän toimeksiantona on ollut arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita.
– Kokoomuskin tulee esittämään oman Hetemäen työryhmän esityksen pohjalta muodostaman kantansa ensi vuoden alussa. Voin kertoa, että jo nyt on selvää, että Kokoomuksella on Hetemäen ryhmästä poikkeava näkemys esimerkiksi yrittäjyyden kannustimiin liittyvissä verokysymyksissä.
Kokoomuksen periaatteita verotuksen uudistukseen ovat, että se: vauhdittaa nykyistä paremmin kestävää talouskasvua, kannustaa aina työntekoon ja yrittäjyyteen, turvaa veropohjan sekä julkisten palvelujen ja etuuksien rahoituksen, sekä ohjaa kulutusta ja investointeja ympäristölle ja terveydelle kestävään suuntaan.
Heinonen muistutti, että vääränlaisilla ratkaisuilla investoinnit voidaan nimittäin helposti karkottaa Suomesta.
– Tästä on oltava aidosti huolissaan kun työn veroja ja pääomaveroa on esitetty kiristettäviksi tai muutettava progressiivisiksi ilman fiskaalista perustetta – vain oikeudenmukaisuuden nimissä.
Pääomaveron korotuksesta on Heinosen mukaan tullut joillekin puolueille jonkinlainen veropolitiikan viisasten kivi. Heinonen muistutti, että jos pääomaveroa nostetaan, kyse on vain ja ainoastaan sanotusta oikeudenmukaisuuden tunteesta verokalentereita luettaessa.
– Miksi pääomaverolla ei sitten voi yleensäkään kerätä juuri verotuloja? Se johtuu siitä, että verotuotto nykyisellä 28 prosentin kannalla on noin puolitoista miljardia euroa, suhdanteista riippuen. Pääomaveron nostaminen prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan siis noin 50 miljoonaa euroa. Voisi esimerkkinä mainita rinnalla arvonlisäverojen nostamisen prosenttiyksiköllä, mikä taas toisi noin 650 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroja prosenttiyksiköllä korottamalla saadaan siten sama kuin pääomatuloverotusta 13 prosenttiyksikköä korottamalla.
Timo Heinonen totesikin, että on aikamoista ihmisten harhauttamista antaa ymmärtää, ettei laman 12 miljardin euron laskun maksamiseksi tarvitse tehdä juuri muuta kuin nostaa pääomaveroa ja kaikkein rikkaimpien ansiotuloveroja.
– Tosiasiassa tällaiset rajut muutokset verotukseen rapauttaisivat veropohjan.
Lopuksi itsekin yrittäjänä kymmenen vuotta toiminut Timo Heinonen linajasi, että suomalaisen työn tulee siis olla jatkossakin kilpailukykyistä, samoin suomalaisen korkean osaamisen.
– Tämä tulisi ottaa aina huomioon kun heitetään puolihuolimattomasti ilmaan veropuheita. Verotuksen kohteet tulee valita siten, että se kannustaa tekemään työtä, työllistämään, yrittämään ja menestymään. Meidän pitää kannustaa kasvuun. Vain siten voimme huolehtia hyvinvoinnistamme.
Kuljetusliike Simo Lehtonen Lopen Vuoden Yrittäjä 2010-12-05
Lopen Yrittäjäjuhlassa julkistettiin perinteen mukaan myös kunnan vuoden yrittäjä. Tänä vuonna arvokkaan tunnustuksen sai vuosikymmeniä toiminut perheyritys kuljetusliike Simo Lehtonen. Kultaisilla Yrittäjäristeillä palkittiin Kirsti Teinilä, Leena Suosilta, Sakari Ketonen ja Heikki Tuominen.