Kansanedustaja ja Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen avasi kotikunnassaan Mustajoella tämänvuotisen Wanhojen Traktoreiden ja Koneiden tapahtuman. Riitta ja Simo Lehtosen valtavien kokoelmien ympärille aikanaan syntynyt tapahtuma on kerännyt vuosi vuodelta yhä enemmän väkeä ja tänä vuonna paikalle odotettiin jo reilusti kolmattatuhatta vanhojen koneiden ja perinteiden ystävää. Avauspäivänä aurinko suosikin ja väkeä oli aamusta alkaen liikkeellä hyvin.
Timo Heinonen kehotti avauspuheessaan kaikki kuvittelemaan itsensä lähes tasan sadan vuoden taakse.
– Vuosi on 1913. Muutamaa vuotta aiemmin vuonna 1908 Suomeen oli tullut ensimmäiset traktorit, mutta niistä ei ollut mihinkään.Nyt pellolla ajaa kolmea Avancea – vuosi on 1913 ja silloin pelloille saatiin laite, joka teki työtä ilman päivittäisiä rikkoontumisia.
– Kone on upea Avance Typ 1, ruotsalainen traktori, paikka on Eurajoella Vuojoen kartano. Mutta kartanon pellon reunassa seisoo loppilaisille tuttu isäntä. Hän katselee konetta tyytyväisenä. Se tekee työtä väsymättä, kuvaili Timo Heinonen näkymää.
Heinonen kertoi kuinka loppilaisisäntä oli tyytyväinen näkemäänsä ja muutamaa vuotta myöhemmin 1917 hän toi myös Lopelle ensimmäiset koneet.
– Lopen ensimmäinen traktori oli Allwork. Niitä tuli viisi Tanskan kautta heinäkuussa ja mukana tanskalainen mies, joka opetti suomalaisille sitä, että miten traktoreilla ajetaan ja miten niitä huolletaan.
Loppilaisherra oli maanviljelysneuvos H.G Paloheimo. Hänellä oli omistuksessaan kaksi kartanoa: Lopella Santamäen kartano ja Eurajoella tuo Vuojoen kartano.
– Paloheimo oli kai aika tyytyväinen Allworkeihinsa, koska hän lausuili: ”Ei koneessa vikaa ole, kyllä hoitajassa vika on, jos työ ei käy.”
Puheessaan Heinonen kävi läpi maatalouden koneellistumista. Kansalaissodan jälkeen maatalous kärsi hevospulasta ja ongelmaan haettiin ratkaisua, tähyämällä maailman traktorimarkkinoiden suuntaan.
– Keskusosuusliike Hankkija päätyi tällöin tutkimustensa jälkeen siihen, että sopivin traktorimerkki, tai itse asiassa moottorivetäjä, maamme olosuhteisiin oli juuri tämä amerikkalainen Allwork. 1920-luvun alkupuolella Allworkeja oli maassamme käytössä jo yhteensä 35. Jo 1920-luvun puolivälin tienoilla Allworkin aikakausi oli ohi. Allworkit kävivät auttamattoman vanhanaikaisiksi ja heikkotehoisiksi.
Samoihin aikoihin tehtiin myös Kullervo – ensimmäinen suomalainen traktori. Traktorin prototyyppiä koeajettiin vuonna 1918. Traktori oli aikalaisekseen moderni. Sen runko koostui valetuista koteloista, joiden sisällä voimansiirtolaitteet olivat hyvässä suojassa ja hyvin voideltuja. Laakereina käytettiin kuulalaakereita.
Sodanjälkeisen ajan suuria traktorimerkkejä Suomessa olivat Ferguson, Massey Ferguson ja Fordson. Harmaa Ferguson TE-20 tuli markkinoille vuonna 1946. Myös Fordson Major oli Suomessa noina aikoina hyvin suosittu merkki. 1960-luvun suosikkimerkkejä edusti Massey Ferguson, jota valmistanut yhtiö oli syntynyt vuonna 1953, kun kanadalainen maatalouskonevalmistaja Massey-Harris osti englantilaisen traktorivalmistajan Fergusonin.
Suomalainen Valmet-traktori näki päivänvalon 1950-luvun alkupuolella. Tosin traktorin ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 1949 Valtion tykkitehtaalla eli nykyisillä Rautpohjan tehtailla Jyväskylässä. Vuonna 1951 valmistui kymmenen traktorin prototyyppi-sarja 13 hevosvoiman traktoreita. Valmet-merkin synty vaati noina aikoina myös sen, että Valtion Metallitehtaan nimi muuttui samoihin aikoihin Valmetiksi. Vatsinaisesti Valmetin rakentamien Valmet-traktoreiden syntyvuosi oli 1952. Tämä malli, Valmet 15, oli varustettu 15 hevosvoiman moottorilla.
Traktorituotanto alkoi suomessa 1951. Silloin valmistuivat ensimmäiset Valmet 15A traktorit Tourulassa Jyväskylässä. Ensimmäiset pikku Valmetit kantoivat lisänimeä ”piikkilangan kiristäjä”.
– 1950-luvulta lähtien koneet korvasivat hevosen. Tänä päivänä valitettavasti monessa myös ihmisen.
Tapahtumassa on esillä kuluvan viikonlopun vanhoja traktoreita, maamoottoreita, autoja ym., myös työnäytöksiä. Pellolla pääsee näkemään miten heinää niitetään vanhalla Zetorilla ja kuinka päreitä tehdään maamoottoreiden avulla. Myös vanha pian satavuotias Lokomo tekee kalliomurskaa kivistä. Lapsille tapahtumassa on ihasteltavana koneiden lisäksi myös paljon kotieläimiä ja vain kahden viikon ikäinen pieni hevosenvarsakin.
– Haluan kiittää Riitta sinua ja Simo sinua tästä tapahtumasta. Ja myös kaikkien teidän talkoolaisia jotka ovat täällä työtä tekemässä ja perinteitä vaalimassa, totesi Timo Heinonen puheensa lopuksi ja ojensi isäntäparille lahjaksi omat Perunankukka-korut. Korut Heinonen aikanaan suunnittelutti omaksi lahjakseen ja loppilaisten yhteiseksi koruksi.
– Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtajana itselleni ottamin valtuuksin annan teille ja kaikille talkoolaisille tämän viikonlopun jälkeen luvan olla parikin päivää ihan vain Lopen Uupuneita, hauskuutti Heinonen tapahtumaväkeä.
Nyt jo neljännen kerran järjesttävä Wanhojen Traktoreiden ja Koneiden tapahtuma jatkuu lauantaina 28.6. kello 16 asti ja sunnuntaina paikalle pääsee vielä kello 10-16 välisenä aikana. Osoite paikalle on Mustajoentie 314.