Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kiemurteli alkoholilain uudistusta muotoillen sanansa poliittista peliä parhaiten kuvaavaan muotoon: ”Kannatan, mutta en nyt.”
Touko Aalto paljasti Verkkouutisissa politiikan perisynnin – pahimmanlaatuisen politikoinnin mikä Suomessa on lähes kroonista. Hallitusvastuussa ollaan valmiita tekemään päätöksiä ja pystytään ihan loogiseen ajatteluun ja uudistamiseen, mutta oppositioon joutuessa päälle tulee ”Kannatan, mutta en nyt” -moodi. Vastustetaan siis kaikkea sitäkin mitä oikeasti kannetaan vain tehdäkseen kiusaa hallitukselle ja sitä kautta koko isänmaalle.
Vihreät esimerkiksi kannattivat vaalikoneissa montaa asiaa mitä he nyt vastustavat ja minkä varaan heidän hyvä kannatuksen nousu varmasti nojasi. Vihreät oli vielä ennen ja vaalikoneissakin uudistaja ja tulevaisuuteen katsova Kyllä-puolue, mutta Ville Niinistö lähti viemään puoluetta rajulla tavalla kaiken vastustajaksi ja Ei-puolueeksi ja tämä näkyy nyt kannatusluvuissa varsinkin kun hallituksen tarjoama vaihtoehto ja linja on tuottanut tulosta. Suomalaiset ovat odottaneet että päätöksiä tehtäisiin ja Suomes laitettaisiin kuntoon ja huolta kannettaisiin Petteri Orpon sanoin ”ihan tavallisista suomalaisista”. Näin on tehty ja se näkyy nyt talouden kasvuna, uusina työpaikkoina, työttömyyden vähentymisenä ja myös turhan eikä kenenkään kannattaman sääntelyn ja rajoittamisen purkamisena. Ihmiset ovat huomanneet arjessa, että paikallaan olemalla ei tämä maa selviä ja nyt kun on katsottu tulevaisuuteen menneisyyden sijaan on tuloksia syntynyt.
Seuraavaksi Touko Aallon johdolla Vihreät yhtyivät vasemmiston Ei-kuoroon raideliikenteen kehittämisessä. Aivan, puolue joka on puhunut liikenteen päästöjen kuriin saamisesta ja julkisenliikenteen parantamisesta ja kehittämisestä ryhtyykin oppositiossa tällaisten uudistusten äänekkäimmäksi vastustajaksi. Luulen, että monien vihreitä äänestäneiden aamukahvit menivät väärää kurkkuun kun kuulivat, että Vihreät eivät haluakaan uudistaa junaliikennettä ja VR:ää.
Vihreissä Antero Vartia on jäänyt täysin yksin uudistajana, tulevaisuuteen ja ihmiseen luottavana äänenä koko ajan vahvistuvan Ei-huudon alla. Olemmekin pilke silmäkulmassa tarjonneet Vartialle jo poliittista turvapaikkaa kokoomuksesta. Sun koti on siellä, missä sun sydän on, vai miten se Cheekikin räppää.
Tänään aamulla Touko Aalto itseasiassa kirjoitti samasta kommentoidessaan tuoreita puolueiden kannatuslukuja. Aalto kirjoitti: ”Tapasin tänään aamujunassa iäkkään pariskunnan. Tahdon välittää heidän viisaat sanat teille. Ne toimivat myös vastauksena kaikille, jotka odottavat kommentteja Helsingin Sanomien tuoreisiin kannatuslukemiin” ”Kun kysyin, mikä heidän mielestään olisi se isoin kasvun ja kehityksen paikka yhteiskunnassamme, vastaus tuli suoraan: Vaikeat päätökset sysätään liikaa aina jonkun muun hoidettavaksi ja vastuu jätetään sille jollekin muulle. Tämä heijastuu myös suomalaiseen keskustelukulttuuriin. On vaikeaa esittää visiota ja kantaa vastuuta. Paljon helpompaa on hyökätä joitakin vastaan ja yrittää nostaa itsensä ylemmäs painamalla muita alas. Suomen tunnetuin päättäjä ja syntipukki on aina se joku muu. Jonkun muun pitäisi tehdä sitä ja tätä ja aina ikävät asiat ovat jonkun muun vika. Tämä joku muu on myös hyvin tuttu monien meistä arjessa.”
Toivotaan, että Touko Aalto etsii pariskunnan innoittamana takaisin tutun ja eloisan Toukon joka katsoi luottavaisena tulevaisuuteen innostuen kaikista hyvistä ajatuksista tuli ne sitten mistä puolueesta tai keneltä tahansa henkilöltä. Ja Toukon joka oli aina valmis keskustelemaan ja pohtimaan omiakin kantoja kun toinen omansa hyvin perusteli ja kertoi.
Ja jos Touko ja Vihreät jatkossakin sanovat Suomen uudistamiselle ja vastuunkannolle Ei, niin sitten meidän täytyy ottaa vieläkin vahvempi ote Suomen tulevaisuudesta. Sekin toki kokoomukselle ja meille sopii. Emme sano automaattisesti Ei vaan mieluumminkin ”Kyllä, tässähän on ideaa. Tätä täytyy pohtia ja selvittää lisää”.
Tämän aamunavauksen innoittajana siis Helsingin Sanomien tuoreet gallup-luvut missä Kokoomuksen suosio on noussut liki prosenttiyksikön ja meidän kannatus on nyt 21,9 prosenttia.
Kakkosena ja johtavaksi oppositiopuolueeksi palanneena on SDP 18,1 prosentin kannatuksella. Keskustan päättämättömyys ja venkoilu ja lähes sekoilu viestinnässä ja julkikuvassa näkyy kannatuksen jyrkkänä laskuna. Pääministeripuolue keskusta on puolueista vasta neljänneksi suosituin enää vaatimattomalla 15,4 prosentin kannatuksella. Sote-sekoilu ja varmasti myös sääntelyn purkamisen vastustaminen näkyy tässä ja myös hieman sama Ei-roolin ottaminen kuin Vihreillä ja vasemmistossakin. Ja uskottavuutta se syökin on puolueen pitäisi olla hallituksessa johtava ja asioita eteenpäin vievä puolue. Nyt tämä tehtävä on jäänyt koko ajan enemmän ja enemmän muille.
Keskustan kannatus alkaa olla jo 2011 vuoden luvuissa ja keskustelu Antti Kaikkosesta on lisääntynyt eduskunnan pöydissä syksyn aikana. Mielenkiintoista nähdä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.
HS:n gallupissa Sinisten kannatus on 1,3% ja perussuomalaisten 9,3%. HS-gallupin toteutti KantarTNS haastattelemalla 2416:ta ihmistä syys-lokakuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Itse olen enemmän kuin tyytyväinen omaan joukkueeseemme missä näkyy johtajuus ja eteenpäin katsominen. Puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla olemme palanneet tavallisten suomalaisten puolueeksi ja puolueeksi joka luottaa ihmiseen ja haluaa uudistaa maltillisesti Suomea kohti 2020- ja 2030-lukuja.
Kuka sanoo, että politiikka olisi tylsää. Ja kuka sanoo, että puolueissa ei muka olisi eroja.
…
Kelll 21.29 ja huomenna sitten Helsinkiin ja toinen päivä Horse Show’n parissa. GP-päivä ja upeita hevosia ja taitavia ratsastajia HIHS:n radoilla. Hevosten juhlaa!
Päivä siis näin pakettiin ja päivällä ehdin hetkeksi nauttimaan myös kauniista syyspäivästä Loppijärven rantaan. Mun koti on siellä missä mun sydän on.
