Muistan aikanaan, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi, miten mm. Suomessa media hehkutti yksisilmäisesti ja täysi väärin Hillary Clintonin voittoa. Suomessa muutama iso media tuntui enemmänkin kertoneen toiveistaan vaalitulosta veikatessaan ja osa meni harhaan isonkuvan ja vaa´ankieliosavaltioiden suhteessa. Hämmennys oli suuri, kun Trump vaalin kuitenkin voitti ja vaikka itse silloin oikein lopputuloksen julkisestikin veikkasin, niin kyse ei ollut siitä, että olisin toivonut Trumpin voittoa. Kyse oli siitä, että kysyttiin, että kumpi vaalin voittaa.
No, nyt gallupit ovat Yhdysvalloissa hyvinkin tasaiset. Kuukausi ennen vaaleja Kamala Harrisin valtakunnallinen kannatus on 48,6 prosenttia ja Donald Trumpin kannatus 45,8 prosenttia. Harrisin noste on ollut vahvaa valtakunnallisissa gallupeissa sen jälkeen, kun hän korvasi istuvan presidentin Joe Bidenin demokraattien ehdokkaana. Harrisin kannatus on noussut tästä lähes 4 prosenttiyksikköä, mutta pitää huomata, että samaan aikaan myös Trumpin kannatus on ollut nousussa – toki vähemmän. Gallupeihin keskittyvä sivusto 538 eli Fivethirtyeight vetää yhteen eri gallupien tuloksia ja tätä sivustoa kannattaakin ainakin sivusilmällä seurailla vaalien lähestyessä.
Mutta liialti ei kannata valtakunnallisiin gallupeihin jenkeissä juuttua, sillä vaalitapa on sellainen, että lopputulos ratkenneekin jälleen näissä ns. vaa´ankieliosavaltioissa.
Vähemmän voi siis ollakin lopulta enemmän.
Kyse on siis valitsijamiehistä, joita kansanvaalilla valitaan. Karkeasti voisi sanoa, että demokraattit saavat varmasti tuekseen 225 valitsijamiestä ja toisaalta republikaanien ns. kova perusta on 218 valitsijamiestä. Ratkaisijoiksi nousevatkin siis loput 538 valitsijamiehestä eli 93 vaa´ankieliosavaltioiden valitsijamiestä. Jokaisesta 50 osavaltiosta siis valitaan omat valitsijamiehet ja 48 osavaltiossa enemmän ääniä saanut ehdokas saa taakseen koko kyseisen osavaltion valitsijamiesjoukon. Nebraska ja Mainea eroavat ainoina osavaltioina tästä.
No, mitkä nämä ns. vaa´ankieliosavaltiot sitten ovat? Ne ovat Nevada ja Arizona, toiset naapurit Michigan ja Wisconsin, kolmannet naapurukset Pohjois-Carolina ja Georgia sekä ehkä lopulta ratkaisijaksi nouseva Pennsylvania 19 valitsijamiehellään. Pennsylvaniassa Kamala Harrisin eli demokraattien johto on nyt 0,8 prosenttia. Mutta kannattaa huomata, että vielä hetki sitten juurikin Pennsylvaniassa Harrisin johto oli 4–6 prosenttiyksikköä ja nyt enää 0,8 %-yksikköä. Sulaako? Vuoden 2016 vaaleissa muuten Hillary Clintonkin johti silloin samaista Donald Trumpia Pennsylvaniassa ennen vaaleja noin 3,5–7 prosenttiyksiköllä, mutta vaalipäivänä sitten ääntenlaskennassa hävisi.
Edellä olevista Harris veisi tällä hetkellä myös Nevadan, mutta Donald Trump eli republikaanit olisivat voittamassa taasen Georgiassa, Pohjois-Carolinassa ja Arizonassa. Ja tämä tilanne tarkoittaisi sitä, että Kamala Harris valittaisiin Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi 279 valitsijamiehen turvin Trumpin jäädessä 259 valitsijamieheen. Mutta jos Pennsylvanian Harrisin 0,8% johto sulaakin ja kääntyy Trumpille, niin luvut ovatkin sitten jo Trumpin voitoksi 278-260. Tässä Fivethirtyeightin yhteenveto vaa´ankieliosavaltioiden tämän hetkisestä 5.10.2024 tilanteesta: Kamala Harris vs. Donald Trump.
Lopputulemana voisi todeta, että tilanne on tasan. Hyvinkin tasan ja kaikki nämä luvut ovat virhemarginaalin sisällä. Lopulta voittaja ei siis välttämättä olekaan hän, joka kerää enemmän ääniä kansalta. Muistamme esimerkiksi vuoden 2016 vaalit, miten demokraattien Hillary Clinton hävisi presidentiyden Donald Trumpille, vaikka sai itse vaalissa lähes 3 miljoonaa ääntä enemmän. Tällaisessa ns. epäsuorassa vaalitavassa eli valitsijamiesvaalissa ei siis lopullinen äänimäärä välttämättä ratkaise voittajaa. Vuonna 2016 Clinton sai yli 65 853 000 ääntä, mutta vain 232 valitsijamiestä, kun taasen presidentiksi noussut Trump sai ”vain” 62 986 000 ääntä, mutta toisaalta sitten kuitenkin ratkaisevat 306 valitsijamiestä.
Ja on muuten täysin mahdollista, että gallupit tälläkin kertaa hieman mittaavat alakanttiin Donald Trumpin kannatuksen. Tätä samaa nähtiin meillä aikanaan perussuomalaisten kanssa. Gallupit eivät nähneet tai osanneet mitata perussuomalaisten kannatuksen nousua ja joskus väitettiin, että osa ei olisi halunnut gallupeissa myöntää äänestävänsä persuja. Mene ja tiedä, mutta gallupit kuitenkin epäonnistuivat ja voivat olla siis nytkin väärässä.
Ja edessä voi olla vielä se Lokakuun yllätyskin? ”Lokakuun yllätys” syntyi yli 40 vuotta sitten, kun vuoden 1980 vaalien alla silloinen presidentti Jimmy Carter epäonnistui Iranin panttivankeina pitämät jenkit. Ronald Reagan nousi presidentiksi. Lokakuun yllätys ei ollut kuitenkaan ainutlaatuinen ja vaalien alla on nähty senkin jälkeen viimeisen kuukauden yllätyksiä. Onko sellainen nyt mahdollinen? Itse vastaan, että on. Mitä tapahtuu Israelissa? Mitä tapahtuu Iranissa ja Lähi-idässä laajemmin? Mitä tapahtuu Ukrainassa? Ja muitakin lokakuun yllätyksiä voi vielä olla istuvan presidenti Joe Bidenin ja hänen varapresidenttinsä Kamala Harrisin pöydällä ja ne voivat avata republikaaneille mahdollisuuden todeta, että demokraatit epäonnistuivat ja me olisimme hoitaneet tämän toisin? Tai voisiko sitten lokakuun yllätyksestä tullakin lokakuun naula eli voisiko jonkun tällaisen tapahtuman onnistunut hoitaminen lyödäkin lopullisen naulan Trumpin nousulle ja osua naulankantaan Harrisin suhteen?
Marraskuun 5. päivä kaikki lopulta selviää. Ennakkoäänestys on jo käynnissä, mutta lopullinen tulos tulee vasta ensi kuussa. Mutta jo veikata pitää, niin tällä hetkellä oma arvioni on, että Donald Trump tämä kisan vie. Tämä ei siis ole toive, vaan nimenomaan nyt toivoisin olevani väärässä. Mutta tällä hetkellä tilanne näyttäytyy minulle näin gallupien ja maailmantilanteen valossa. Trumpilla on nyt ilmassa enemmän voittavia lokakuun ratkaisupalloja.
Ja ettei nyt tule vääränalaisia otsikoita, niin alleviivaan, että en itse kannata Donald Trumpia en liioin Kamala Harrisiakaan. Yhdysvallat valitsee oman presidenttinsä ja meidän tulee tulla toimeen kumman tahansa kanssa ja niin myös muuten tulemme.
Viikonloppua hyvät ystävät. Työtä riittää.
Ja tänään sitten illalla teemme historiaa, kun Riihimäen seudulla järjestetään ensi kertaa oma seutukunnallinen yrittäjäjuhla. Kokoonnumme yrittäjäväen kanssa juhlistamaan suomalaista työtä ja tekemistä Oittiin.
Lämpimät onnittelut myös tänään täältäkin juhlivalle Eläkeliitto Lopen yhdistykselle! 50 vuoden taival on pitkä ja sen aikana Eläkeliiton väki on useammassa sukupolvessa jo tehnyt tärkeää ja arvokasta työtä ikäihmisten ja eläkeläisten hyväksi. Iso kiitos myös yhteisen kotikuntamme Lopen kunnan puolesta. Tällainen toiminta mitä eläkeläisjärjestöissä tehdään ja tarjotaan jäsenillenne, mutta myös tärkeä edunvalvontatyö on sellaista mitä ei voi kuin arvostaa. Kolmannen sektorin työ on sellaista mitä ilman ei kuntamme ja koko yhteiskuntamme ei tulisi toimeen. Valitettavasti en tänään töiden takia päässyt mukaan juhlaan, mutta välitimme myös kunnan virallisen onnittelun ja pienen toimintaa tukevan lahjamme juhlivalle yhdistykselle. Kirjoitinkin Eläkeliiton Lopen yhdistykselle, että ”Tehdään yhdessä ja yhteistyöllä jatkossakin työtä koko Lopen hyväksi”. Ja näin myös teemme.
….
Kello 22.32 ja kotona. Tänään illalla vielä ehdin Riihimäen seudun yrittäjäjuhlaan Hausjärvelle. Hieno yrittäjyyden juhlailta ja paljon tuttuja mukana. Kiitos siis jälleen kutsusta!
Lopen Vuoden yrittäjä on Antti Vienonen ja Pieneläinkrematorio Sateenkaarisilta! Paljon onnea!
Ja myös Riihimäen Vuoden Yrittäjät tulevat Lopelta! Paljon onnea Autohuolto Leino Miika Leino ja Piia Sivén! Paljon onnea!
Samassa seudullisessa yrittäjäjuhlassamme palkittiin Riihimäen Nuoriyrittäjänö Pihaus Oy:n Jenna Pelttari ja Hausjärven Vuoden Yrittäjänä Niklandian Jarkko Niklander!
Paljon onnea!