Kaljavarkaalle ja raiskaajalle sama tuomio? – Kolme lakialoitettani rikoksiin ja rangaistuksiin

Blogi, keskiviikkona 21.10.2015

”Kolmelle vuosi ehdollista Tapanilan joukkoraiskauksesta”

”Miehelle ehdollista 14-vuotiaan tytön raiskauksesta”

”Väkivaltaisesta raiskauksesta tuomittu vuoden ehdollinen pysyi hovioikeudessa”

”Raiskasi ja löi naista, tuomio 6 kk”.

Tässä muutamia otsikoita maassamme langetetuista raiskaustuomioista. Aiheellisesti on kysytty, onko nämä yleisen oikeustajun mukaisia? Voi myös kysyä hyvin, että suojataanko meillä jopa tavaraa enemmän kuin ihmistä?

Näin kävi kun vertaa Ajankohtaisen Kakkosen keväällä esille nostamaa raiskaustapausta ja Hämeessä tapahtunutta olutvarkautta. Raiskaajaa rangaistiin ehdollisella rangaistuksella koska miehellä oli vakituinen työpaikka ja hän oli ensikertalainen. Vastaavan rangaistuksen sai olutta riihimäkeläisliikkeestä vienyt nainen. Voisi hyvin kysyä oikeuslaitokselta; miten meni niinku omasta mielestäsi?

Seksuaalirikosten rangaistuksia on toki viime aikoina kiristetty. Alkuvuonna säädimme lain minkä mukaan alaikäiseen kohdistunut raiskaus määritellään aina törkeäksi raiskaukseksi. Vähimmäisrangaistus nousi näin kahteen vuoteen vankeutta maksimin pysyessä kymmenessä vuodessa. Samalla rikoslakiin tuli pykälä seksuaalisesta häirinnästä ja kaikki aikuisiinkin kohdistuvat seksuaalirikokset siirrettiin virallisen syytteen alaisiksi.

Rangaistuksia tulee kuitenkin edelleen koventaa. Olen jättänyt jo eduskunnan käsiteltäväksi ensimmäisen tähän liittyvän lakialoitteeni. Sen myötä kaikista raiskauksista tulisi jatkossa tuomita ehdoton vankeusrangaistus. Ehdollinen vankeus ei minusta ole missään suhteessa uhrin kokemaan. Raiskaaja selviääkin teostaan nykyisin usein ehdollisella tuomiolla. Käytännössä jopa törkeästä raiskauksesta tuomittu nuori henkilö voi selvitä teostaan tänä päivänä ilman istumista. Siis jopa raiskauksesta missä käytetään ampuma- tai teräasetta.

Tämä lakialoitteeni tulee eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina ja toivon, että se johtaa lopulta myös oikeuden käytäntöjen muuttumiseen niin, että voimme todeta tuomioiden ja tekojen olevan edes jossain suhteessa.

Toisena tulen jättämään esityksen rikosten ensikertalaisuusmääritelmän muuttamisesta. Nyt elämme maassa missä voi raikasta kolmen vuoden välein ensikertaa.

Minusta rikoksen voi tehdä vain yhden kerran ensimmäistä kertaa. Lisäksi seksuaali- ja väkivaltarikoksissa ei tarvita lainkaan ensikertalaisuushuojennuksia tuomioissa. Jos joku tappaa ensimmäisen kerran, ei se minusta ole peruste päästää tekijää lyhyemmällä vankeudessa istumisella.

”Lakialoite-triologiani” kolmas aloite koskee vaarallisuusarvioita. Näitä tehdään pitkäaikaisvangeille, jotka pyrkivät ehdonalaiseen vapauteen. Kuitenkin vaarallisia jopa elinkautisvankeja on vapautettu vastoin vaarallisuusarvion tehneiden ammattilaisten näkemystä. Viimeksi oikeus päätti vapauttaa useita eri kertoja raiskanneen, hyväksikäyttäneen ja murhanneen vangin vaikka rikosseuraamuslaitos ei puoltanut miehen laskemista vapaaksi. Lähes kaksikymmentä vuotta vankilassa ollut vanki muodostaa nimittäin edelleen konkreettisen vaaran muiden hengelle ja terveydelle. Oikeus päätti kuitenkin vapauttaa. Vaarallisuusarviointien tulee siis jatkossa olla pitäviä.

Näistä lakialoitteistani huomenna torstaina on ensimmäinen lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa kello 17 kyselytunnin jälkeen jatkuvassa täysistunnossa. Keskustelua voi seurata livenä myös eduskunnan sivuilla huomenna.

Nyt kello 20.52 ja kotityöpöydän ääressä. Tänään jatkoimme puolustusbudjetin läpikäyntiä valiokunnassa. Näyttää vakavasti siltä, että lupauksia puolustusvoimien lisäresursseista ei pidetä ja edessä on jopa kertausharjoitusten ja varusmiesten maastovuorokausien leikkauksia kehyskaudella. Tämä on vastoin sitä mitä parlamentaarisesti olemme sopineet ja tästä puolustusministeri Jussi Niinistönkin tulisi pitää kiinni. Nyt puheet ja teot ovat pahasti ristiriidassa. Ja mikä pahinta toiminta vaarantaa maamme uskottavan puolustuksen ja puolustamisemme perustankin vuoteen 2019 mennessä jos näin jatketaan.

Päivällä myös yksi tutkimushaastattelu lobbauksesta ja valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston kuulemiset mm. Metso-rahoista ja siirtoviemäreiden valtiontuista. Aiheiden parissa jatkamme vielä useammankin kokouksen ja katsotaan sitten miten voisimme mm. näitä kipupisteitä vielä hieman huomioida eduskunnan lopullisesti päättäessä vuoden 2016 budjetista. Paljon ei ole jaettavaa ja kaikilta ja kaikkialta säästämme, mutta katsotaan ettei nyt tehtäisi mitään lyhytnäköisiä leikkauspäätöksiä kuitenkaan.

Tänään eduskunnassa käytiin myös keskustelua eläkkeistä. Oppositio ei vieläkään ole esittänyt omaa vaihtoehtobudjettiaan tulevalle vuodelle tai siis vaihtoehdoksi hallituksen budjettiesitykselle. Toisaalta ymmärrän sen, sillä tasapainoisen vaihtoehdon tekeminen on näiden populististen puheiden jälkeen mahdotonta. Vihreät ovat nyt vastustaneet kaikkia suunniteltuja leikkauksia ja kertoneet, että ne kaikki voitaisiin korvata työntekijöiden kilometrikorvausta leikkaamaalla. Tällaisella tasolla siis mennään Vihreiden johdolla. Eikä paljon tästä ole jääneet demaritkaan joiden aikana maa velkaantui ennätystahtia ja työttömyyskin kasvoi vaikka työministerinä oli kovastikin ylistetty SDP:n Lauri Ihalainen. Itse arvostan Lauria kovasti ja tiedän, että hän teki parhaansa, mutta olisi reilua myös lindmanien ja heinäluomien muistaa nämäkin nyt kaikkea tehtävää haukkuessaan. Vain vasemmistoliitto on ollut oppositiossakin linjakas. Vasemmistoliitto on kritisoinut kaikkia säästöjä ja kertonut vaihtoehdoksi lisävelanottamisen. Käytännössä tämä tarkoittaisi ensi vuonna jopa 10 miljardin euron lisävelkaa. Se olisi kyllä Kreikan tie ja jo nytkin velkaannumme itseasiassa jo kovemmin kuin Kreikka. Kuvaavaa sekin.

Eläkeläiskeskustelussa pieneen huomioon jäi se, että yhdenkään pienituloisen eläkeläisen verotus ei nouse ensi vuonna. Lisäksi takuueläkkeen 23 euron korotus tulee auttamaan nimenomaan pienituloisimpia eläkkeensaajia ja lisäksi Yle-verosta vapautuu 120 000 eläkeläistä.

Ja ryhmäpuheemme pitäjä Sari Sarkomaa alleviivasi aivan oikein, että ” ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja omaishoidon vahvistaminen ovat hallituksen kärkihankkeita. Omais- ja perhehoidon toimintamallia kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.” ” Esimerkiksi työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamista helpotetaan. Näihin kahteen kärkihankkeen osaan satsataan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kärkihankkeiden lisäksi panostamme omaishoitoon vuositasolla 75 miljoonaa euroa, ja siinä on edettävä kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman viitoittamalla tiellä”

Sari päätti puheensa toteamalla, että ”Yhteiskunnan inhimillisyys ja sivistys mitataan sillä, miten kohtelemme ikääntyviä tai hoivan tarpeessa olevia ihmisiä. Arvostus ja turvallinen arki, toimivat palvelut sekä ihmisarvoisen elämän takaava toimeentulo ovat jokaisen suomalaisen oikeus. Ei Kokoomus, eikä hallitus, ole tinkimässä näistä arvoista.”

Näin sen pitää olla ja olen varma, että tästäkin vaikeasta talouden ajasta selviämme yhdessä. Totta kai se kirpaisee kaikkia ja näkyy monessa, mutta nyt velkaantuminen on pakko taittaa. Paras turva nimittäin tulevalle on vakaa ja kestävällä pohjalla oleva valtiontalous.

 

Tässä vielä hieman kootusti näitä panostuksia ikäihmisten palveluihin:

Kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten
omaishoitoa

* Iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille tarjotaan nykyistä yhdenvertaisemmat,
paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut. Iäkkäiden
palvelujärjestelmä uudistetaan. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävä
toimintamalli juurrutetaan.

* Toimenpide 1: Kotihoito uudistuu
Iäkkäiden palvelujen järjestelmä uudistetaan luomalla integroitu palvelukokonaisuus,
joka mallinnetaan ja pilotoidaan. Vuosina 2016-2017 toteutetaan kuntakokeilut
kohdennetuilla käynnistysavustuksilla.

Lisämäärärahat:
2016: 7,8 milj. euroa
2017: 7,8 milj. euroa
2018: 7,0 milj. euroa
Yhteensä: 22,6 milj. euroa
* Toimenpide 2: Omais- ja perhehoito uudistavat palvelujen rakennetta ja
-valikoimaa
Kärkihankkeessa luodaan uusi omais- ja perhehoidon toimintamalli. Se painottuu
hyvinvoinnin tukeen, valmennukseen ja kuntoutukseen. Omais- ja perhehoitajien
hyvinvointia tuetaan toimenpiteillä, jotka lisäävät hoitotyön houkuttelevuutta ja
helpottavat omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Kuntakokeilut
toteutetaan vuosina 2016-2017.

Lisämäärärahat:
2016: 1,7 milj. euroa
2017: 3,7 milj. euroa
2018: 2,0 milj. euroa
Yhteensä: 7,4 milj. euroa

Ja vielä hallitusohjelmasta seniorien näkökulmasta:

* Hallituksen visiona on monen sukupolven Suomi, jossa jokaisesta pidetään
huolta ja autetaan ajoissa. Yksi kärkihankkeista on esimerkiksi ikäihmisten
kotihoidon kehittäminen.

* Vanhuspalvelulain toteutumista edistetään huomioimalla:
* Ikäihmisten kotihoito ja omaishoito
* Perhehoito
* Lääkehoidon kokonaisarviointi
* Uudistetaan veteraanien palveluita vastaamaan heidän tarpeitaan
* Omaishoitoon kohdennetut resurssit
* Työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen lisätään

Muita senioreille tärkeitä nostoja hallitusohjelmasta:
* Vapaaehtoistyön toimintamahdollisuudet
* Vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista tuetaan
* Ohjelma mielenterveyden edistämiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn
* Terveydenedistäminen vahvassa roolissa ja kuntoutusjärjestelmän
kokonaisuudistus
* Kotitalousvähennyksen korvausprosenttia korotetaan ja vanhusten
hoitopalvelut otetaan mahdollisesti soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin.

 

Ja vielä loppuun muutama huomio kansaneläkkeiden indekseistä mistä muutamankin sähköpostin olen saanut.

* Toteutuva kansaneläkeindeksin aleneminen perustuu suoraan jo voimassa olevaan
lakiin, eikä taustalla ole erillistä lainmuutosta tai muuta päätöstä.
* Eläkkeiden indeksikorotusten tarkoituksena on turvata eläkkeiden ostovoimaa.
* Kansaneläkeindeksi toimii normaalilla tavalla ja seuraa elinkustannusindeksin
ja sitä kautta tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä.
* Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen määrittämän
elinkustannusindeksin kolmannen vuosineljänneksen pistelukujen perusteella.
* Vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen inflaatio oli negatiivinen, joten
vuoden 2016 kansaneläkeindeksin pisteluku sekä siihen sidottujen etuuksien määrät
tulevat hintatason alentumisen vuoksi laskemaan 0,4 prosenttia vuoden 2015
tasosta.
* Käytännössä indeksitarkistus pienentää kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia
muutamia senttejä päivässä ja enintään muutaman euron kuukaudessa. Indeksin
aleneminen tarkoittaa myös siihen sidottujen omavastuuosuuksien, kuten lääke- ja
matkaomavastuuosuuksien pienentymistä.
* Indeksitarkistus vähentää Kelan etuusmenoja 21 miljoonaa euroa vuonna 2016.
* Kansaneläkkeeseen on tehty tasokorotuksia vuosina 2001, 2003, 2007 ja 2008.
Kansaneläkkeen reaalinen kasvu vuosina 2000 – 2010 on ollut 13 prosenttia.

Nyt kello jo paljon ja huomenna aikainen reissu takaisin Helsinkiin. Mielelläni vastaan lisäkysymyksiinkin jos sellaisia tämä tai joku muu aiheuttaa. Hyvät yöt.

Kommentit