Minulta on pyydetty kommentteja selvitysmies Harri Hietalan esitykseen paikallisesta sopimisesta ja yleensäkin paikalliseen sopimiseen. Oma ajatteluni lähtee siitä, että on parempi yhdessä paikallisesti sopia esimerkiksi väliaikaisesta palkanalennuksesta tai muusta jos sen vaihtoehto on työntekijöiden irtisanominen tai jopa koko yrityksen loppuminen ja konkurssin myötä kaikkien työpaikkojen katoaminen. Siis perusajatuksena mieluummin hieman vähemmän työtä kuin ei työtä lainkaan – tai hieman vähemmän palkkaa kuin ei palkkaa lainkaan.
Työministeri Jari Lindström antoi selvitysmies Harri Hietalalle tehtäväksi hallitusohjelmaneuvotteluissa sopimamme mukaisesti tutkia mahdollisuuksia paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Hietalan työ valmistui lokakuun puolivälissä ja sen sen perusajatus on ei vain nykyisten työpaikkojen pelastaminen vaan myös uusien työpaikkojen syntyminen paikallista sopimista lisäämällä. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että jatkossa työpaikat voisivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta. Samalla Hietala esitti järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksia laajentamista sopimista paikallisesti työasioista, mutta myös sitä, että henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa pitää vahvistaa. Tavoitteena siis vahvasti win-win ja sitähän nimenomaan paikallinen sopiminen on. Luottamuksen toimiessa ja yhdessä sopien voittaa niin työntekijä kuin työnantajakin.
Hietalan mukaan paikallisen sopimisen lisääminen olisi teknisesti helpointa toteuttaa siten, että työehtosopimusten osapuolet sopisivat paikallisen sopimisen mahdollistamisesta kaikissa keskeisissä kysymyksissä. Jos tähän ei löytyisi jatkossa yhteistä tahtoa, olisi toinen vaihtoehto muuttaa lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen on mahdollista. Hietala alleviivasi siis samaa mitä minäkin edellä, että ”yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät luottamusta, jota ei voida luoda laeilla”. Mutta totta kai lait voivat kuitenkin tukea luottamuksen rakentamista ja pitkäjänteinen yhteistoiminta ja avoin tiedonkulku mahdollistavat henkilöstön ja työnantajan tarpeet tasapuolisesti huomioivan paikallisen sopimisen.
Esityksessä ehdotetaan, että työnantajaliittoon kuulumattoman eli järjestäytymättömän yrityksen mahdollisuuksia sopia paikallisesti siis laajennettaisiin. Tällä hetkellähän järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää työehtosopimusten lakia väljempiä määräyksiä, jos ne edellyttävät paikallista sopimista tai koskevat vain järjestäytyneitä yrityksiä. Myös työaikaa muutetaan lainsäädännöllä joustavammaksi. Työajan liukumaa tulisi korottaa ja työaikapankki tehdä lailla mahdolliseksi. Paikallisesti voitaisiin sopia myös keskimääräisestä työajasta, joka on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.
Merkittävä esitys on myös se, että henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa vahvistettaisiin. Henkilöstön edustaja tulisi ottaa mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään, jos yhteisön palveluksessa on vähintään sata työntekijää. Lisäksi henkilöstön edustuksesta sopiminen olisi ehto lakiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle aina, kun työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää. Yhteistoimintalakiin selvitysmies ehdotti myös useita muutoksia, jotka edistäisivät yhteistoimintaa ja paikallista sopimista. Lakimuutokset vahvistaisivat esimerkiksi viestintää henkilöstölle ja sitovat henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tulisi osaksi liiketoiminnan suunnittelua.
Tässä vielä suora linkki Hietalan selvitykseen: www.tem.fi/julkaisut .
Itse pidän Hietalan esitystä erittäinkin tervetulleena. Itseasiassa tässäkin tilanteessa kaikki työllisyyttä lisäävät uudistukset ovat tervetulleita. Olen aiemminkin kirjoittanut ja sanonutkin, että kaikkien nyt tehtävien ratkaisujen pitäisi aina tukea ja lisätä työllisyyttä eikä ainakaan vähentää. Jokainen ratkaisu ja päätös pitäisiki nyt arvioida aina työn kautta. Nimittäin vain näin voimme rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmätkin peruspalvelut ja toisaalta taatava toimeentulon turvaavat tulonsiirrot.
Olemme yhdessä sopineet, että maahan luodaan 100 000 uutta työpaikkaa ja pitää muistaa, että ne luodaan suomalaisiin yrityksiin. Me poliitikot voimme vain parantaa niiden syntymahdollisuuksia ja tämä paikallisen sopimisen vahvistaminen on tässä aivan avainasemassa. Sen toteuttaminen on välttämätön edellytys hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
Nyt siis selvitysmiehen esitys on siirtynyt hallituksen pöydälle ja jatkovalmistelusta tehdään päätökset pian. Ja pidän erittäin arvokkaana sitä, että tätä selvitystä ja esitystä tehtäessä on myös kuultu laajasti työmarkkinajärjestöjä. Tällaiset asiat pitää tehdä yhdessä sopien ja luottamusta kasvattaen. Palaan tähän kun työ nyt etenee.
Myös Sote-uudistuksen askelmerkit alkavat pikkuhiljaa valmistua. Toivottavasti esitys saadaan julki tässä jo lähiaikoina ja päästään rahoituksen ja alueiden sijaan puhumaan enemmän siitä tärkeimmästä eli palveluista ja niiden turvaamisesta kaikille asuinpaikasta riippumatta. Kerron heti laajemmin lisää kun asiat saadaan sovittua.
Mutta nyt päivä paketissa. Eduskunnassa aikalailla sellainen peruskokouspäivä. Kokouksesta toiseen ja iltapäivällä vielä mielenkiintoinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustelu täysistunnossa. Hieman harmissani olin siitä, että tässä keskustelussa sivurooliin jätettiin puolustusvaliokunta. Nyt olisi ollut enemmän kuin tärkeää puhua maamme turvallisuusratkaisuista tulevaisuudessa, mutta jostain syystä puhemiehistö halusi nyt ohjata keskustelua vain ulkoasiainvaliokunnan jäsenten ympärille – keskustelussa siis myös sinänsä tärkeät kehistysyhteistyöasiat yms. Mutta kyllä nyt itse olisin esimerkiksi SDP:n esille nostamien ulkomaiden suurlähestystöjen itsenäisyyspäivien säästöjen sijaan antanut keskustelussa tilaa enemmän mm. Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle ja sille Natollekin. Tilanne on Euroopassa muuttunut nopeasti ja Venäjän toimet mm. Ukrainassa ja Krimin laiton valtaus lisänneet huolta huomisesta. Ja aivan aiheellisesti.
Nuori kärköläläinen Santeri Nousjoki kävi tänään vierailulla eduskunnassa. Kiva, että nuoria yläluokkalaisiakin yhteiskunnalliset asiat näin kiinnostavat. Hyvä!
Tänään kahvitauolla eduskunnassa kävi vieraanani yksi syyslomalainen. Hienoa aktiivisuutta nuorilta ja upeaa, että jo ysiluokkalaisena halutaan tulla eduskuntaankin vierailulle ja vieläpä ihan omatoimisesti ja yksin. Arvostan!