Sote-uudistusta hiotaan nyt muutosta vaatineiden kohtien osalta kuntoon. Ministeri Annika Saarikko kirjoitti nyt tehdyistä muutoksista hyvin: ”
Valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat samat kuin keväisessä esityksessä; sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti. Niin ikään säilytimme kansalaisten oikeuden valita julkisen järjestelmän sisällä oman liikelaitoksen, joka tuottaa vaativammat palvelut. Yhä jokaisella on myös oikeus olla valitsematta.
Perustuslain edellyttämällä tavalla maakunnilla ei ole velvoitetta yhtiöittää palvelujaan. Ne voivat sen kuitenkin halutessaan tehdä. Oleellinen muutos kuitenkin on, että maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen. Tämä turvaa julkisten palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Maakunnan on jatkossa tarjottava asukkailleen asiakasseteli tarkkaan rajatussa palveluiden kokonaisuudessa. Tämä vahvistaa monipuolisemmin erilaisten ja erikokoisten yrittäjien asemaa palveluiden tuottamisessa. Ihmisten näkökulmasta se lisää palveluiden saatavuutta. Maakunta saa lisäksi laissa listattujen palveluiden ohella tarjota halutessaan lisää asiakasseteleitä eri palveluihin ja vastaavasti kieltäytyä niiden myöntämisestä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen vedoten.
Paljon palveluja käyttävien osalta henkilökohtainen budjetti on mahdollinen samalla tavalla kuin aiemmassa esityksessä. Se vahvistaa palveluohjauksen merkitystä ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta esimerkiksi vammaisille ja paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille.
Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021. Perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi. Tällä halusimme vahvistaa integraation toteutumisen erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kannalta.
Vahvistaaksemme erityisosaamisen tuen sote-keskuksen arkeen, niiden vastuulle siirretään myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita tai terveydenhuollon avovastaanottotoimintaa.
Tämän palveluntuottaja voi kuitenkin toteuttaa alihankintana, jotta pienempikin yritys, osuuskunta tai järjestö voi olla sote-keskuksen palvelun pyörittäjä. Se on kuitenkin hyvä huomioida, että vastuun potilaan ja asiakkaan palvelun kokonaisuudesta kantaa aina sote-keskus. Tätä vahvistamaan lakiin kirjattiin oma pykälänsä yhtenäisen asiakassuunnitelman velvoitteesta. Sen sijaan tuottajille maksettavat korvaukset palveluista säilyivät pääosiin keväisen hallituksen esityksen linjoilla.
Kahden vuoden kuluttua sote-keskusten aloittamisesta ne kansalaiset, jotka eivät vielä siihen mennessä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi.
Lain valmistelussa hallitus kiinnitti erityistä huomioita siirtymäaikoihin sekä maakuntajärjestäjän vahvaan oikeuteen pitää asukkaiden palveluiden lankoja käsissään.”
Hyvä. Asia siis etenee ja ennen muuta siihen suuntaan mitä valtaosa ihmistä haluaa ja toivoon. Sosiaali- ja terveysministeriöön selvityksen mukaan suomalaiset pitävät palveluntuottajan valintaa hyvänä asiana, kunhan ihmisillä on tarjolla riittävästi tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajista sekä tukea valintojen tekemiseen. Myös palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja toimivuutta pidettiin kesällä 2016 tehdyssä tutkimuksessa tärkeänä. Otakantaa kyselyssä kerättiin Sote-valmistelun tueksi ihmisten näkemyksiä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Valtaosa kyselyn vastaajista (81 prosenttia) piti hyvänä sitä, että ihminen saisi itse valita, kenen tarjoamia Sote eli mm. lääkäripalveluita hän käyttää. Hieman yli puolet vastaajista oli myös sitä mieltä, että terveydenhuollossa tulisi voida valita henkilö eli lääkäri tai hoitaja, jonka kanssa asioidaan. Näin pitkälle menevää valinnanvapautta ei ainakaan vielä tässä vaiheessa voida täydellisesti toteuttaa, mutta totta kai valinnassa on myös aina mahdollista vaikuttaa lääkäriinkin. Vajaa puolet vastaajista olisi puolestaan valmiita valitsemaan terveydenhuollossa tietyn palvelun tai palvelukokonaisuuden.
STM:n ison kyselyn tapaan myös Suomen Yrittäjien viime vuoden lopussa julkaisema tutkimus vahvisti tätä suomalaisten tahtoa. Yrittäjien tutkimuksen mukaan 70 prosenttia piti valinnanvapautta melko tai erittäin tärkeänä.
STM:n kyselyn vastaajat ottivat kantaa myös asiakkaan valinnanvapautta selvittäneen ryhmän väliraportin ehdotuksiin. Vastaajat kannattavat eniten väliraportin laajimman valinnanvapauden mallia, jossa asiakas valitsee haluamastaan toimipaikasta hoitotiimin (lääkäri, hoitaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä).
Valinnanvapauden laajentamiseen liittyi ja liittyy myös totta kai huolia. Yleisimmin huolet liittyivät siihen, onko asiakkaille tarjolla riittävästi ymmärrettävää ja helposti saavutettavaa tietoa palveluista sekä tukea valintojen tekemiseen. Vastauksista nousi esille erityisesti toive siitä, että esimerkiksi vammaisia henkilöitä, iäkkäitä ihmisiä ja vähävaraisia tuettaisiin valintojen tekemisessä. Näihin huoliin on nyt siis Sote-lakien korjauksissa kiinnitetty huomiota. Tärkeää on minusta myös varmistaa se, että esimerkiksi kehitysvammaisten ns. elämänmittaiset palvelut turvataan ilman jatkuvaa kilpailuttamista. Tässä varmasti paras malli on turvata ne henkilökohtaisella budjetilla ja taata myös näille ihmisille oikeus valita ja itse vaikuttaa missä haluavat asua ja elää.
Kyselyn vastauksissa nousi esille toive siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä huomioitaisiin yhdenvertaisuus, saatavuus sekä palvelu- ja hoitoketjujen toimivuus. Myös asiakasmaksujen toivottiin määräytyvän yhdenvertaisesti ja eikä maksujen toivottu nousevan. Nämä tärkeitä asioita ja ne pitää pitää esillä nyt lakeja käsiteltäessä.
Ja on muuten hyvä muistaa ja muistuttaa siitäkin, että yksityinen terveydenhoito ei tarkoita suinkaan Mehiläistä, Pihlajalinnaa ja Terveystaloa ja muita jättejä vaan maassamme toimiva yksityinen hyvinvointiala eli tämä Sote-ala työllistää enimmäkseen pieniä ja keskisuuria suomalaisia yrityksiä. Yksityisistä terveysalan yrityksistä vajaa 16 000 on alle 50 henkilön yrityksiä ja yli 50 hengen yrityksiä on vain alle sata. Vastaavasti sosiaalipalvelualalla toimii yli 3 000 yritystä. Ja ei muutos niin kauhea ole sillä jo nyt yksityiset hoitavat kolmanneksen lääkäripalveluista, puolet hammashuollosta ja jopa yli puolet erityisryhmien asumispalveluista ja lastensuojelusta.
….
Kello 22.37 ja päivä valmis. Nyt kämpillä ja aamusta jatkamme. Tänään lisätalousarvion palautekeskustelut istunnossa ja päivään mahtui myös kyselytunti ja ryhmäkokous valiokuntien ja muiden lisäksi. Lisäksi vielä Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajistotapaaminen Kuntaliiton johdon kanssa.
Täytyy kyllä nostaa hattua tuolle meidän sote-ministeri Paula Risikolle. Tekee erinomaisen hyvää työtä ison asian parissa ja jaksaa huolehtia, että kaikki on oikein, sovitulla tavalla ja kunnossa ennen kuin asioita julki ja päätöksentekoon laitetaan. Hyvä ohje monelle.