Tänään kalenterissani oli lokakuun vapaapäivä ja se valkenikin kauniin aurinkoisena. Suuntasimme koko perheen voimalla metsään – ehkäpä jättiläisen jalanjäljille – sillä kohteenamme oli Pappilanläänin valtava Istuinkivi.
Olimme saaneet luvan myös tutkia siirtolohkareen ympäristöä metallinpaljastimin Pietilä Tuomaksen kanssa, mutta se ei yllätyksiä tuonut. Muutama markka-ajan viimevuosikymmenten kolikko, olutpullon korkki ja muutama naula kertoivat, että kivellä on vietetty aikaa ja ehkä tehty majaa tai lie tikkaitakin rakennettu.
Istuinkivellä on korkeutta noin 10 metriä – ehkä hieman enemmänkin. Kanteiltaan Lopen suurin siirtolohkare on reilua kymmenen metriä sivu ja kuutioita näin noin 1000 verran. Ehkä hieman alle. Mutta jääkauden voima on kivestä tai myöhemmät ajat irrottaneet muutamia ehkäpä sadan kuution lohkareita ja onpa jättikivi myös itsekin keskeltä halki mennyt. Mureneeko vuosi vuodelta lisää sen aika näyttää.
Mistä suuren talon kokoinen siirtolohkare on sitten mielenkiintoisen Istuinkivi-nimensä saanut? Sitä en tiedä. Kuka siellä olisi istunut sillä päälle ei ilman köysiä ja muita apuvälineitä pääse. Onko siis itse peräti Kaakkomäen Piru, jättiläinen, kivellä istahtanut matkalla Kaakkomäeltä Sakaralle juomaan? Mene ja tiedä.
Kivellä kannattaa piipahtaa. Sen löytää Pappilanläänistä koordinaatein P=6732366 ja I=354833. Kivellä syytä olla varovainen ja kunnioittaa luonnon rauhaa. Meillä oli siis lupa tutkia maaperää eikä sieltä siis mitään menneiden aikojen merkkejä löytynyt. Ja myös Kakkomäen Piruakaan ei ole vuosikausiin enää näkynyt eli häntäkään ei peljätä tartte. Mennäkää katsomaan ja ihastukaa tähänkin luonnon monumenttiin!
Paluumatkalla kävimme vielä tutkimassa vanhaa Suomensodan (1808-1809) aikaista tarinaa erään maanomistajan mailta minne Tuomaksella oli lupa. Yksi erikoisen pieni hevosenkenkä sieltä matkaan löytyi. Se ei olekaan ollut hevosen jalassa vaan miehen, todennäköisesti siis sotilaan, saappaassa.
Nyt kunnanhallituksen huomisen ensimmäisen budjettikokouksen materiaalien pariin. Sivuja vielä aika paljon kahlittavana.
