Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tuorein talouskatsaus 1/2016 julkaistiin tällä viikolla. Sen mukaan maamme talouden pohjakosketus olisi jo koettu ja kasvu viriäisi hienoisesti. Kasvu tukeutunee nyt Ruotsin-viennin kasvuun ja sen varaan, että julkisen talouden tiukimmat kiristystoimet ajoittuivat viime vuoteen ja investoinnit ovat käynnistymässä vähitellen. Talouden isossa kuvassa ei silti näy edelleenkään riittäviä muutoksia.
Kaupunkiseudut toimivat yhä selkeämmin kasvumme tukipilareina ja vetureinakin. On syytä panna merkille, että nyt merkkejä antava taloudellinen toimeliaisuus keskittyy vain 10 suuren kaupungin ympärille. Maamme talouden kasvu ja siis toivottava myönteinen tulevaisuuskin nojaa kaupunkeihin eli siitä vastaavat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Hämeenlinna seutukuntineen. Rakentaminen siis elpyy pikku hiljaa kasvukeskuksissa ja samalla maamme kaupungistuminen jatkuu.
Pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan tiivis kaupunkirakenne ja riittävä väestöpohja luovat mahdollisuuksia myös palvelualojen työpaikoille sekä uusien ideoiden tehokkaalle leviämiselle. Työpaikat löytyvät tiheistä osaamiskeskittymistä, jotka pystyvät toimimaan jatkuvasti uudistuen kansainvälisen kilpailun paineessa. Ja näin maamme isoksi ongelmaksi koko maan osalta jääkin kasvava suuri työttömyys. Asiantuntijoiden mukaan ns. piilotyöttömyys ja pakollinen osa-aikaisuus työmarkkinoilla johtavat siihen, että työmarkkinat rokottavat puolta miljoonaa suomalaista.
Myös kotitalouksien velkaantuminen jatkuu ja vain alhaisina pysyvät korot pelastavat tilannetta. Mutta muutos tapahtunee jossain vaiheessa ja siksi Brotheruksen mukaan ”yksityistä velkaantumista onkin syytä seurata tarkasti, koska se on länsimaiden talouskriisien taustalla useammin kuin julkinen velkaantuminen.”
Koko Hypon Talouskatsaus on luettavissa täällä.
Ja edelleen myös maammekin velkaantuminen jatkuut. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen nostikin tämän toisen eli yhteisen velkaantumisemme vahvasti esille tällä viikolla luennollaan Kulosaaren yhteiskoulussa. Puttosen velkaantumiseen liittyvä mahdollinen pelottavakin skenaario on syytä ottaa huomioon.
Puttonen totesi, että ”Jos Suomella on velkaa 100 miljardia euroa ja korkoa yksi prosentti, ovat velanhoitokustannukset miljardi euroa. Jos korot ovat kymmenen prosenttia, ovat velanhoitokustannukset kymmenen miljardia euroa”. Tästä samasta on puhunut aiemmin myös entinen valtiovarainministeri, ministeri Iiro Viinane. Valtionvelan korot on nyt alhaalla, mutta muutos voi tapahtua piankin jos talouttamme ei saada kuntoon. Yksi prosenttiyksikkö siis lisää korkoihin tarkoittaa aina milardin lisäkorkomenoja. Siis silloinkin vaikka korot eivät 10 prosenttiin nousisikaan vaan vaikkapa alkuun 5%. Silloin menot korkomenot kasvata neljä miljardia.
Puttonen totesi opiskelijoille, että ”jos menee luottamus, korot pomppaavat. Se ei pomppaa yhdestä kahteen prosenttiin, vaan viiteen tai muualle. Silloin tulee kriisi, johon ei voi pikkuhiljaa valmistautua.” Ja, että kun ”Euroopan keskuspankki on painanut korot alas, minkä vuoksi Suomessa ajatellaan, että on varaa velkaantua roimasti lisää.”
Ilta-Sanomissa Puttonen pohti myös sitä mitä tällainen täysin mahdollinen skenaario tarkkoittaisi arjessa. ”Jos menemme kuilun yli ja velanhoitokustannukset nousevat kymmeneen miljardiin, ei sellaista löydy valtion budjetista. Sitten menevät koulut ja sairaalat kiinni. Silloin joku muu tulee määräämään asioistamme, kuten Kreikassa.”
On siis hyvä laittaa itse omat asiat kuntoon vaikka se nytkin jo koskettaa meistä kaikkia ja kovastikin.
…
Mukava katsella välillä Gaalaa myös kotisohvalla. Takana nyt jo Mestareiden ilta ja Suomen Urheilugaala paikan päällä ja tulossa vielä Emma, mutta tänään Venla Gaala ja ihana kotisohva. Päivä mennyt tähän hieman sovelletulla ohjelmalla, mutta kaikki tehty ja hieman enemmänkin mitä oli tarkoitus. Huomenna sitten Häme-jahtipäivä ja peurametsälle. Pattereita lataamaan siis.