Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kansallispuisto Julma-Ölkkyyn

Blogi, lauantaina 16.01.2016
Julma-Ölkky. Kuva Mari Limnell.

Julma-Ölkky. Kuva Mari Limnell.

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että maamme saa seuraavan kansallispuistonsa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Tällä viikolla sovittiin, että kansallispuisto tulee Hossaan Suomussalmelle ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Samalla sovittiin perustettavaksi  oääkaupunkiseudulle Porkkalaan luonnonsuojelualue. Itse olen saanut olla aiemmin perustamassa jo useampaakin kansallispuistoa toimiessani kahden eri hallituksen aikana ympäristövaliokunnassa.

Nyt päätetyn juhlavuoden kansallispuiston tärkein valintaperuste oli se, että alue tai puiston sijaintipaikka on ollut merkittävä Suomen itsenäistymisprosessin ja itsenäisyyden säilyttämisen näkökulmasta.  Valintaan vaikutti myös paikallinen yksimielisyys kansallispuiston perustamisesta. On tärkeää, että paikalliset ihmiset ja tahot eivät vastusta kansallispuiston perustamista vaan haluavat sen. Ja Hossan alueella on myös laaja sitoutuminen puiston luonnonsuojelutavoitteisiin ja sen myötä luonnon käytön rajoittamiseen. Yksi valintaperuste oli myös se, että kansallispuisto tulee edistämään alueen ennestään runsasta virkistys- ja retkeilykäyttöä ja siihen perustuvaa yritystoimintaa, millä on suuri merkitys alueen taloudelle ja työllisyydelle.

Suomi 100 -tunnus

Uuden nyt perustettavan kansallispuiston pinta-ala on noin 11 000 hehtaaria. Valtio omistaa alueet, ja ne kuuluvat jo nyt Natura 2000 -ohjelmaan. Kansallispuiston ydin on noin 9 000 hehtaarin laajuinen Hossan retkeilyalue, joka on myös osa Kalevalapuistoa sekä Fennoskandian vihreää vyöhykettä.

”Hossan aluetta kirjovat niin kalevalaiset harjukankaat hongikkoineen kuin myös kirkasvetiset pikkujoet ja järvet, suppalammet ja suopainanteet. Luonnon yleisilme on karu ja valoisa. Moilasenvaara puolestaan on täydellinen vastakohta Hossalle. Se on hämyisten aarnimetsien valtakuntaa, jolle maassa makaavat liekopuut ja runsas kääpälajisto antavat erityisen luonnonsuojeluarvon. Julma-Ölkyn kanjonijärvi on visuaalisesti vaikuttavin yksittäinen luonnon monumentti. Pystysuoraan kallioseinämään ammoisina aikoina raapustetut ihmis- ja eläinhahmoja kuvaavat Värikalliot ovat puolestaan vaikuttava dokumentti ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta yhteiselosta alueella.” Itse aikanaan pikkupoikana perheen kanssa Julma-Ölkyssä kävin ja olivathan ne kallioseinämät kyllä sykähdyttäviä.

Julma-Ölkky 2. Kuva Mari Limnell, Metsähallitus

Julma-Ölkky. Kuva Mari Limnell, Metsähallitus

Julma-Ölkky. Kuva Mari Limnell.

Julma-Ölkky. Kuva Mari Limnell.

Hossa 1. Kuva Sirke Seppänen, Metsahallitus

Hossa. Kuva Sirke Seppänen, Metsahallitus

Hossa 2. Kuva Sirke Seppänen, Metsahallitus

Hossa. Kuva Sirke Seppänen, Metsahallitus

Rönnskär. Kuva Jouko Högmander, Metsähallitus

Nyt tämän hallitusohjelman mukaisen päätöksen jälkeen ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan lakiesitystä Hossan kansallispuistosta niin että eduskuntaan se saadaan vielä tänä keväänä. Tässä yhteydessä selvitetään ja päätetään muun muassa kansallispuiston lopullisesta nimestä ja rajauksesta. Jotenkin minua viehättää tuo Julma-Ölkky -nimi. Mutta palataan siihen myöhemmin.

Porkkala saa suojelustatuksen ja sen virkistyskäyttöä kehitetään

Samalla päätettiin, että Porkkalan valtion omistamille alueille perustetaan luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella. Se käsittää Kirkkonummen ja Inkoon saaristojen Natura-alueiden maa- ja vesialueiden lisäksi myös avomeren yleisten vesien matalikoita, joilla on runsaita sinisimpukka- ja punaleväesiintymiä. Tietoja matalikoiden vedenalaisesta luonnosta tullaan täydentämään. Myös alueen opastusta ja muuta palveluvarustusta parannetaan valtion alueilla. Lisäksi laaditaan eri yhteistyötahojen kanssa selvitys Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon rannikko-, saaristo- ja merialueiden suojelusta ja kehittämisestä eri tavoitteiden yhteensovittamiseksi sekä virkistyspalvelujen tuottamiseen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi.

Itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuistohankkeelle on varattu 3 miljoonaa euroa, josta arviolta noin 2,5 miljoonaa käytetään Hossan kansallispuiston saattamiseen juhlakuntoon kesän 2017 avajaisiin mennessä. Kansallispuistohankkeelle varatusta määrärahasta Arviolta noin 0,5 miljoonaa kohdennetaan Porkkalassa suunniteltuihin toimiin. Rahojen kohdentaminen tarkentuu jatkosuunnittelussa.

 

Nyt perustettava kansallispuisto on maamme 40. Ja joku varmasti kysyy tai ainakin miettii, että mistä tähän nyt sitten on tämän kaiken säästämisen keskellä rahaa. Kerron, että rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Itseasiassa me yhdessä valtiona rahoittamme ns. budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden retkeilypalvelut ja sitten elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut.

Metsä.fi -tekemän selvityksen mukaan keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa. Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.

Tässä selvityksessä oli mukana 38 kansallispuistoa ja niiden kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2014 olivat yhteensä 125,8 milj. euroa ja 1 256 henkilötyövuotta sekä kaikkien 7 retkeilyalueen vastaavasti 14,7 milj. euroa ja 156 henkilötyövuotta. Eniten rahaa paikallistalouteen tuotti Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (35,8 milj. euroa), toisena oli Urho Kekkosen kansallispuisto (21,3 milj. e), kolmantena Oulangan kansallispuisto (16,9 milj. e) ja neljäntenä Kolin kansallispuisto (14,3 milj. e). Itseasiassa rahaa virtaa paikallistalouteen eniten matkailualueilla, joissa kävijöiden viipymä on pidempi ja matkailupalvelujen tarjonta suurempi. Esimerkiksi vuonna 2014 Sipoonkorven kansallispuiston käyntimäärä oli 75 200 ja Kolin 135 200, mutta Kolin kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli huomattavasti suurempi, 14,3 miljoonaa euroa, Sipoonkorven vaikutusten jäädessä 0,1 miljoonaan euroon. Mutta Sipookorvella on taas valtavat lähi- ja luontoliikunta-arvot pääkaupunkiseudun suurelle väestölle.

Tänään lähden itse nauttimaan myös suomalaisesta luonnosta. On mulle Suomi suloisen, vaan Häme siitä rakkahin. Suunnaksi siis sydänhämeen metsät ja peurajahtipäivä.

Häme-Jahti vanhoilla Iittala Jagdföreningin jahtimailla

Kello 17.03 ja hetki sitten Iittalasta kotiin. Iittalassa siis tänään Hämeen peurajahti ja historiallisissa maastoissa saimmekin peurametsällä olla. Kalvolan Metsästysseura on nimittäin yksi maamme vanhimpia edelleen toimivia seuroja. Se perustettiin aikanaan Iittala Jagdförening nimellä ja vuosi oli 1898 (6.8.). Myöhemmin nimi kääntyi suomalaisittain Iittalan Metsästysseuraksi ja 1946 Kalvolan Metsästysseuraksi. Tänäänkin seura on todella aktiivinen ja sillä on käytössään noin 200 maanomistajan metsämaat, yhteensä noin 8500 hehtaaria. Ja isoille maille mahtuu paljon ja tällä viikolla ammuttu kaksi ilvestäkin ja yhteensä toistasataa peuraa. Hirvikausi jo ohi ja näin tänään jatkoimme peurojen parissa, mutta ei Tapio antejaan antanut. Minulla tosin yksi sellainen paikka mikä olisi pitänyt hyödyntää, mutta en.

12376366_10153896547746670_6893228353061258116_n

Jahtiväen puolesta pitämässä kiitospuhetta Kalvolan Metsästysseuran metsästäjille Häme-Jahdin jälkeen Pastin Pirtin laavulla.

12552995_536172089870592_2773183205235144474_n

Ja hymyäkin irtosi vaikka pakkanen hieman naamoja jäykistikin ja vaikka Tapio ei antejaan antanutkaan.

11228108_10153896547696670_3181365860836725978_n

Hienoja passipaikkoja…

12509263_10153896547286670_6455132933110356975_n

Ja upeat perinteikkäät jahtimaat ja paikat. Tässä vuonna 1947 rakennettu Pastin Pirtti.

12553033_10153896547526670_7242801802447381864_n

Ja Maunviljelijät Pirjo Päivärinta-Kähösen johdolla vastasivat metsästyspäivän ruuista ja täytyy sanoa, että olivat yrityksen nimen mukaisia. Ja vielä tarjolla oli niitä aitoja tikkupulliakin.

12523042_10153896547431670_3497564761233479631_n

Ja taas jaksoi metsämies kannon nokassa odottaa peuroja.

12549058_10153896547586670_1801809444211426499_n 12549018_10153896547486670_4894769762106109043_n Ilvesten lisäksi metsillä liikkuu myös susia ja nytkin yksi peuran raato passilinjassamme. Ehkä se osan kavereistakin oli kauemmaksi karkottanut, vaikka tosin useampikin metsästäjä tänään niin peuroja kuin hirviäkin pääsi näkemään. Mutta ei siis ampumaan.

Kiitokset vielä Kalvolan Metsästysseuralle metsästäjineen Heikki Paavolan johdolla hienosta jahtipäivästä ja upeista paikoista. Perinteikäs vuonna 1947 rakennettu Pastin Pirtti toimi tukikohtana laavuineen ja kolme miesajoa ehdimme ennen hämärää. Niin ja kiitos myös Maunviljelijöille jahtipäivän ruuista ja jahdin isännille kutsusta.

Taidan mennä lämpimään saunaan.

 

Kommentit