”Jos emme, niin voitte ryhtyä sitten venäjän kieltä opettamaan”
Eilen sai kesätorilla palautetta eräältä opettajalta keskiviikon Ylen A-Studiosta. Hän kehui keskustelustamme vasemmistoliiton Veronika Honkasalon (vas.) kannanottoja. Vasemmistoliittohan on ainoa puolueena Suomessa vastustanut Naton uutta puolustusmäärärahatasoa 5 prosenttia (3,5%+1,5%) bruttokansantuotteesta. Kuuntelin palautteen ja jouduin toteamaan, että jos emme nyt varaudu Venäjän uhkaan ja vahvista puolustustamme, niin te saatte sitten pian kouluissa ryhtyä opettamaan venäjää.
Kuulemma kyse on vain pelottelusta ja Venäjän uhan avulla puolustusmenojen kasvattamisesta. Itse en tällaista näkemystä voinut allekirjoittaa ja muistutin vain siitä miten Ukrainassa Venäjästä ajateltiin ja mitä sitten tapahtui. Sinisilmäisyys tai ainakin uskottelu tai vakuuttelut itselle siitä, että ei Venäjä nyt sentään tänne hyökkää ja aloita täysimittaista sotaa kostautui. Siitä maksetaan nyt Ukrainassa ja myös Euroopassa valtavaa laskua. Olisiko Venäjä ja diktaattori Vladimir Putin voitu sitten toisenlaisella toiminnalla pysäyttää on hyvä kysymys. Itse uskon, että ainakin EU:n päättäväisyydessä 2014 jälkeen olisi ollut paljon tehtävissä sellaista, mikä ei olisi suuruuden hullun ja vallanhimoisen Putinin nälkää ainakaan ruokkinut ja toisaalta olisi antanut viestin, että näin ei voi toimia. Ja olen varma, että myös Ukrainassa olisi ollut paljon tehtävissä ja enemmänkin sen estämiseksi, että tankit eivät olisi vyöryneet rajojen yli. Mutta se on totta, että siinä tilanteessa ei jälkiviisautta ollut käytettävissä ja ratkaisut oli tehtävä ajassa ja nyt sitä kehityspolkua sitten kuljetaan.
Mutta sen ei saa antaa toistua muualla. Siksi on tärkeää, että nyt määrätietoisesti lisäämme puolustustamme. Jos kaikki maat olisivat tehneet samalla tavalla kuin Yhdysvallat ja Suomikin 
kylmänsodan jälkeen ja nytkin niin tehtävä olisi helpompi, mutta kun ei, niin lasku on nyt myös hyvin asiansa hoitaneille suurempi. Tätä laskua nyt maksamme ja se täytyy tehdä siksi, että kouluissamme opetetaan jatkossakin äidinkielenä suomea ja teattereissamme ja konserteissamme soi suomalainen musiikki. Britannian pääministeri Winston Churchillin totesi 1940 maihinnousun uhatessa, että ”Jos meillä ei olisi kulttuuriamme, mitä me sitten puolustaisimme?”.
Ja on tärkeää nyt varmistaa, että Putinin Venäjä ei lähde edes kokeilemaan miten Nato ja EU reagoisivat, jos he yrittäisivät pienen palan näiltä ryöstää. Pelotteen ja pidäkkeen pitää olla niin vahva, että sitä kokeilemaan ei kukaan halua lähteä. Nyt Nato on asettanut jokaiselle jäsenmaalleen puolustussuunnitteluun liittyvät sotilaalliset suorituskykytavoitteet. Näiden täyttäminen edellyttää puolustusbudjettien kasvattamista kovan raudan – varsinaisen puolustusmateriaalin ja sotilaiden – osalta 3,5 prosenttiin ja lisäksi tarvitaan mm. sotilaallisen liikkuvuuden varmistamiseen merkittävä 1,5 prosentin erillisrahoitus. Kokonaisuutena siis puolustukseen ohjattavat määrärahat tullaan nostamaan jopa 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suunnittelua on ohjannut merkittävästi myös Ukrainan opit. Meillä Nato-mailla on esimerkiksi merkittäviä puutteita drone-kyvykkyyksissä, mutta myös ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä ampumatarvikkeissa. Ilmapuolustuskyky on tarkoitus jopa viisinkertaistaa ja lisätä panssarivaunukapasiteettiä tuhansilla vaunuilla ja panssaroiduilla ajoneuvoilla. Tykistöammuksia tullaan tuottamaan lisää miljoonia. Panostukset ovat siis mittavia ja oleellista tässä on se, että Venäjän uhkaan varaudutaan yhdessä ja erityisesti etulinjanmaihin panostaen.
Minulle tässä ei ole mitään epäselvyyttä. Onneksi ei aikanaan ollut myös isoisälleni ja muille asekätkijöille, jotka tunsivat Venäjän. He maksoivat kovan hinnan omalla vapaudellaan, mutta toisaalta varmistivat meille vapaan isänmaan.
Ja tänäänkin muistan kuinka vaarini kertoi sodasta ja nyt paremmin ymmärrän tarinan ja hänen tekojaan arvostan.
Tässä haastattelussani Adolf Ehrnroth muuten kertoo myös nuorelle Heinoselle millaisia miehiä nämä asekätkijämme olivat.
….
Kello 17.01 ja Lopen Räyskälästä takaisin Loppijärven rantaan. Tänään oli kotikunnan edustajana mukana Suviseurojen avajaisissa. Suviseurat ottivat kenttämme yhdeksi kolmesta suviseurapaikastaan ja nyt tarkoitus on, että seurat olisivat Lopella jatkossa joka kolmas vuosi. Suviseurat siis kiertäisivät 
Kauhavan ja Pudasjärven kesken kolmenvuoden syklillä.
Lopen Räyskälän kentän täyttöaste oli jo tänään aamulla 100% ja lisäalueita otettiin koko ajan käyttöön. Tämä tarkoittaa, että viikonlopun aikana tavoitekävijämäärä 80 000 tullaan varmasti rikkomaan ja meneekö jopa 100 000 päivittäinen kävijämäärä rikki niin selviää varmasti huomenna lauantaina.
Iso tapahtuma ja toivottavasti kaikki menee hyvin. Kiitos kutsusta avajaisiin ja onnea seuroille!